Yritysvastuuraportti 2022

Toimintaympäristö edelleen murroksessa

Energia-ala on kytkeytynyt niin voimakkaasti yhteiskuntaan, että yhteiskunnan ilmiöt heijastuvat energia-alaan ja vastaavasti energia-alan ilmiöt vaikuttavat yhteiskuntaan. Pandemiasta toipuvassa maailmassa energiakriisi nosti päätään jo syksyllä 2021 ja energiapoliittiseen keskusteluun nousi sähkön saatavuus ja hinta.

Pandemiasta toipuvassa maailmassa energiakriisi nosti päätään jo syksyllä 2021 ja energiapoliittiseen keskusteluun nousi sähkön saatavuus ja hinta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 mullisti koko EU:n energiapolitiikan, kun turvallisuus- ja geopolitiikka tuli mukaan kuvioihin.

Vuosikymmeniä jatkunut energian tuonti Venäjältä Suomeen tyrehtyi kevään aikana lähes kokonaan. Koko EU:n alueella energiasta tuli ajoittain niukkuutta. Sähkön siirtoyhteys Suomen ja Venäjän väliltä poistettiin käytöstä alkukesällä. Myös tulevat vuodet ovat vaikeita, koska uuden tuotantokapasiteetin rakentaminen ei valitettavasti ole kovin nopeaa. Toisaalta Suomessa tarjonta kasvaa Olkiluodon uuden reaktorin, mutta erityisesti tuulivoimainvestointien takia. Suomesta odotetaan lähivuosina sähkön suhteen omavaraista vuositasolla, mutta tuulivoiman suureen vaihteluun sopeutuminen on vielä kesken. On selvää, että vesivoiman joustavuuden sekä sähköjärjestelmäpalveluiden merkitys ja arvo säilyy.

Jo ennen energiakriisiä tiedettiin, että sähkömarkkinat ovat muuttumassa tuotantorakenteen muutosten ja markkinoiden laajentumisen vuoksi. Syksyllä käytiin yhteiskunnallista keskustelua myös sähkömarkkinoista. Pidämme tärkeänä, että sähkömarkkinoilla säilyy kannuste investoida sekä ajoittaa tuotanto ja kulutus oikein. Erilaisissa politiikkatoimissa odotamme, että eri teknologioita kohdellaan yhdenvertaisesti.

Energiamurroksen lähtökohta on ympäristöllinen, mutta mennyt vuosi on muistutus siitä, että sähkön saatavuutta ja hintaa ei tule unohtaa. Ympäristönäkökulma on laajentunut ilmastonmuutoksesta luonnon monimuotoisuuteen, mikä on näkynyt käytännössä esimerkiksi luonnonsuojelulaissa ja ennallistamisasetuksessa. Meitä tämä koskettaa erityisesti vaelluskalakysymyksen kannalta. Uskomme, että vesisähkön tuottaminen ja vaelluskalat on mahdollista sovittaa yhteen.

Toimintaympäristön nopea muutos mittaa myös yrityskulttuuriamme. Muutoksessa on tärkeää huolehtia itsestä ja työkavereista. Haluamme olla vesivoimaosaamisen hyvinvoiva ykkösjoukkue myös seuraavalla vuosikymmenellä.

Ympäristötavoitteet

Asetamme vuosittain ympäristötavoitteet, jotka ovat konkreettisia tekoja ympäristön tilan parantamiseksi ja sidosryhmien huomioimiseksi. Yksi tärkeimmistä ympäristötavoitteistamme oli Kitisen Kurkiaskan voimalaitoksen peruskorjaus, jossa koneiston ympäristöystävällisyys, hyötysuhde ja teho paranivat sekä riski öljyvahinkoon pieneni vesinavallisen juoksupyörän myötä oleellisesti. Vuoden 2022 lopussa sähköntuotantomme tehosta 84 prosenttia tuotettiin ympäristöystävällisillä vesinavallisilla koneistoilla.

Muut ympäristötavoitteemme liittyivät muun muassa joen virkistyskäyttöön, patoturvallisuuteen, vaelluskala-asioihin ja sidosryhmäyhteistyöhön.

Tutustu Kemijoki Oy:n ympäristöperiaatteisiin.

Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma

Julkaisimme vuoden aikana luonnon monimuotoisuusohjelman vuosille 2022–2030. Ohjelma on jatkoa pitkäjänteiselle työllemme luonnon ja ympäristön hyväksi. Ohjelma tukee Euroopan unionin biodiversiteettistrategian tavoitetta, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen saadaan pysäytettyä ja luonnon monimuotoisuus alkaa toipua vuoteen 2030 mennessä. Se myös linkittyy vahvasti strategiaamme, jossa luonnon monimuotoisuus on nostettu ympäristöasiana ilmastonmuutosteeman rinnalle. Ohjelmassa asetamme kunnianhimoiset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävälle työlle. Keskeisin toimintaympäristömme on jokivesistöissä, joihin suurin osa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävistä toimistamme keskittyy. Sitoudumme ohjelmassa vaellusyhteyden luomiseen Ounasjoelle ja virtavesien elinympäristökunnostusten toteuttamiseen.

Kemijoen vesienhoitoalueen kolmannen vesienhoitokauden vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma

Valtioneuvosto teki vuosien 2022–2026 vesienhoitosuunnitelmista joulukuussa 2021 päätöksen, joka oli sisällöltään pitkälti sama kuin Lapin ELY-keskuksen aiemmin keväällä laatima ehdotus. Valtioneuvoston päätöksen mukainen luokitus on näkemyksemme mukaan virheellinen, ja valitimme päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus kohdistuu vesimuodostumien luokituksiin, joita ei nähdäksemme ole kaikilta osin tehty oikein. Se voi johtaa sekä vääriin tilatavoitteisiin että väärin mitoitettuihin toimenpiteisiin. Vesienhoitosuunnitelmiin ja toimenpideohjelmiin kirjatut toimenpiteet muodostavat myös merkittävän riskin Suomen sähköjärjestelmän toiminnalle.

Valtioneuvosto kiinnitti päätöksessään erikseen huomiota siihen, että toimenpiteistä ei saa aiheutua merkittävää haittaa vesistön tärkeälle käyttömuodolle. Vuonna 2022 alkavan vesienhoitokauden alussa Ympäristöministeriö käynnistää riippumattoman ja laajapohjaisen selvityshankkeen, jossa selvitetään yksityiskohtaisesti vesienhoitosuunnitelmien ja niiden sisältämien toimenpiteiden vaikutusta lyhytaikaissäätöön ja säätövoimaan.

Vesienhoidon suunnitteluun liittyen jatkoimme Luonnonvarakeskuksen johdolla yhdessä Fortumin, PVO-Vesivoiman ja Energiateollisuus ry:n kanssa uraauurtavaa tutkimushanketta, jossa voimalaitosaltaiden kalaston koostumusta selvitetään ympäristö-DNA eli eDNA-menetelmällä. Hankkeen tavoitteena on testata eDNA-menetelmän soveltuvuutta voimalaitosaltaiden kalayhteisöjen seurantaan sekä rakentaa tietopohjaa vesipuitedirektiivin mukaisissa kalastoseurannoissa käytettyjen indeksien kehittämistyöhön ja vesien tilaluokitteluun. Kemi- ja Iijoella vuonna 2021 tehtyjä selvityksiä jatkettiin kesällä 2022 Oulujoella ja Vuoksella. Hankkeen loppuraportti valmistuu vuoden 2023 aikana.

Virkistys ja joenkäyttö

Jokien ja säännösteltyjen järvien käyttäjiä ovat Kemijoki Oy:n lisäksi asukkaat, mökkiläiset, kalastajat, matkailijat, elinkeinonharjoittajat ja kunnat. Haluamme osaltamme mahdollistaa vesistöjen monipuolisen käytön. Kesällä jokialueelle suuntaavat veneilijät, kalastajat, uimarit ja muut luonnossa liikkujat. Talvisin joella liikkuvat hiihtäjät, moottorikelkkailijat, pilkkijät ja muut ulkoilijat. Teemme yhteistyötä useiden paikallisten toimijoiden kanssa esimerkiksi joella järjestettävien tapahtumien aikaan.

Tavoitteenamme on, että vesistöjen käyttäjät ovat tyytyväisiä olosuhteisiin. Kemijoki Oy on rakentanut jokivarteen veneenlaskupaikkoja, venevalkamia ja uimapaikkoja sekä maisemoinut rantoja. Talvella ylläpidämme jääteitä olosuhteiden niin salliessa.

Patoturvallisuus

Patojen omistajana olemme vastuussa niiden turvallisuudesta. Yhteistyössä kumppaneidemme kanssa tarkkailemme patoja ja huolehdimme niiden kunnosta ylläpito-ohjelman mukaisesti. Seuraamme patojemme tilaa sekä silmämääräisesti että mittauksin. Strategiamme mukaisesti kehitämme yhteistyössä kumppaneidemme kanssa patojen monitorointia ja seurantaa uusia teknologioita hyödyntäen. Jatkoimme vuonna 2022 patojen jatkuvaan tarkkailuun liittyviä automatisointeja sekä otimme patoturvallisuuden hallintaa parantavan patorekisterin kokonaisuudessaan tuotantokäyttöön.

Olemme patokilometreinä mitattuna suurin patojen omistaja Suomessa. Omistamme betonipatoja 2,8 ja maapatoja 82 kilometriä, joten patoturvallisuus on merkittävä tehtävä yhtiössämme. Tunnistamme työmme merkityksen myös kansallisesti tarkasteltuna. Olemme aktiivisesti mukana edistämässä suomalaista patoturvallisuutta osallistumalla Suurpadot – Suomen osasto ry:n toimintaan. Yhdistys oli esimerkiksi vieraanamme tutustumassa Inkeroisten vesivoimalaitoksen padon peruskunnostukseen.

Teimme Kurittukosken, Kurkiaskan, Siekunvuoman, Vanttauskosken ja Vilman padoilla määräaikaistarkastukset, joihin myös patoturvallisuusviranomainen osallistui. Ulkopuolisella asiantuntijalla tai viranomaisella ei ollut huomautettavaa patojen kunnosta.

Inkeroisten vesivoimalaitoksen padon peruskunnostus valmistui vuoden 2022 aikana. Kemijärvellä valmistelimme Pöyliöjärven maapatojen korottamista, jonka toteutamme vuonna 2023.

Kalatalousvelvoitteiden toteuttaminen

Kemijoki Oy:llä on kalatalousvelvoitteiden osalta Suomen suurin kalojen istutusvelvoite. Kalatalousvelvoitteiden hoitoon käytimme vuonna 2022 omia työkustannuksia huomioimatta noin 3,1 miljoonaa euroa. Istutukset toteutamme kalatalousviranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.

Kemijoen sisävesialueiden kalaistutukset toteutuivat vuoden 2022 aikana erinomaisesti. Merialueen istutuksissa oli pieniä haasteita kalojen saatavuuden suhteen ja istutustavoitteista jäätiin hieman jälkeen. Vaellussiian tuotanto jäi tavoitteista sekä Voimalohi Oy:n omassa tuotannossa että sopimusviljelyssä heikon lähtömateriaalin vuoksi. Nahkiaisen ylisiirtovelvoitteessa oli jälleen huono vuosi ja velvoitteen vaje kasvoi edellisvuodesta. Velvoitteen mukaista kalataloudellista tarkkailua toteutimme viranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.

Suunnitelmat vuosien 2023–2027 kalaistutuksiksi Kemijoella ja Kitisellä valmistuivat ja lähetettiin lausuntokierrokselle asianosaisille osakaskunnille ja kalatalousalueille. Kalataloudellisen tarkkailuohjelman päivittäminen käynnistettiin tavoitteena uuden ohjelman valmistuminen vuoden 2023 aikana.

Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikön hakemus Kemijoen kalatalousvelvoitteen muuttamiseksi on ollut vireillä maaliskuusta 2017 lähtien Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Jätimme kesäkuussa aluehallintovirastolle prosessiin liittyvän toisen vastaselityksen.

Vaelluskalakantojen vahvistaminen paikallisella yhteistyöllä

Selkeä tavoitteemme on vaiheittain edeten palauttaa osittain luonnonvaraiset vaelluskalakannat, ja käytimme vapaaehtoisiin toimenpiteisiin 1,1 miljoonaa euroa. Olemme sitoutuneet luonnon monimuotoisuusohjelmassamme vaellusyhteyden luomiseen Ounasjoelle. Korostamme vapaaehtoisuuden ja yhteistyön linjaa vaelluskala-asiassa. Toteutimme Kemi-Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi tähtääviä toimia vuoden mittaan suunnitelman mukaisesti.

Vapaaehtoisia hankkeita Kemijoella

• Osallistuimme Lapin liiton koordinoiman Kemijoen vaelluskalatyöryhmän työhön vaelluskalahankkeiden eteenpäin viemiseksi.
• Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksella käytössämme oli Kalasydän-järjestelmä, jonka kautta padon yli kulki 345 kalaa, joista lohikaloja oli 51 kappaletta.

• Taivalkoskella pilottikäytössämme oli myös uusi alasvaellusratkaisu Smolttisydän, joka mahdollistaa jokialueelta merivaellukselleen lähtevien smolttien turvallisen vaelluksen voimalaitoksen ohi. Hankkeeseen saatiin 25 prosentin verran valtion rahoitusta. Muita rahoittajia hankkeessa ovat Fortum Power and Heat Oy, Helen Oy, UPM Energy, Vattenfall Ab, Koskienergia Oy ja Kalasydän Oy.
• Ounasjoella käynnissä on monivuotinen tutkimushanke, jossa seuraamme lohen mäti- ja pienpoikasistutusten tuloksellisuutta Ounasjoen vesistöalueella. Hankkeessa testasimme kevään aikana ensimmäistä kertaa Ounasjoen vesistöstä vaellukselleen lähtevien smolttien kiinniottoa smolttirysien avulla. Toteutamme hankkeen yhteistyössä Voimalohi Oy:n, Luonnonvarakeskuksen ja PVO-Vesivoima Oy:n kanssa vuosina 2021–2026.
• Rahoitimme Luonnonvarakeskuksen vetämää rakennettujen jokien Sateenvarjo III -vaelluskalatutkimushanketta. Tutkimushankkeen kolmas kausi jatkuu vuoteen 2023.
• Runkausjoen alaosan elinympäristökunnostushankkeessa toteutimme lohen mätirasiaistutuksia. Elokuussa saimme sähkökoekalastuksella rohkaisevia tuloksia istutusten ja elinympäristökunnostusten onnistumisesta. Lohen ensimmäisen vuoden poikasia oli lähes kaikilla kunnostetuilla koealueilla. Toteutimme hankkeen yhteistyössä Kalasydän Oy:n ja Apajax Oy:n kanssa.
• Elinympäristökunnostusten suunnittelua Kemijoen vesistössä rahoitimme syksyllä 2019 käynnistyneen kaikkia Ala-Kemijoen sivuvesistöjä koskevan Interreg Nord EMRA-hankkeen puitteissa. Osana hanketta toteutettiin myös elinympäristöjen kunnostustöitä, jotka kohdistuivat Ropsajoen, Silmäjoen, Runkausjoen sekä Vaattunkijoen valuma-alueille. Hanke päättyi lokakuussa.

Yhteistyötä Lieksanjoella

Lieksanjoella vaelluskalatyön painopiste oli Pankakosken voimalaitoksen vaelluspoikasten kiinniottolaitteen kehitystyössä ensimmäisen vuoden käyttökokemuksiin pohjautuen. Kehittämistoimenpiteet keskittyivät erityisesti kiinniottolaitteen nielun virtauksen tehostamiseen sekä laitteen käytettävyyden parantamiseen. Kiinniottolaite oli käytössä toukokuun puolivälistä kesäkuun lopulle ja sitä operoi Pielisen-Karjalan kalatalousalue. Smolttipyynnissä saatiin kiinni yhteensä 131 järvilohen ja -taimenen vaelluspoikasta sekä seitsemän aikuista taimenta. Kuljetimme kalat Pankakosken ja Lieksankosken voimalaitosten alapuoliseen Pieliseen.

Kiinniottolaitteen toimivuuden ja Lieksanjoen vaelluspoikastuotannon selvittämistä varten Pankakosken yläpuoliseen vesistöön tehtiin istutuksia PIT-merkeillä ja radiotelemetrialähettimillä merkityillä kaloilla. PIT-seurantatutkimuksen toteutti Luonnonvarakeskus yhdessä Future Missions Oy kanssa. Radiotelemetriaseurannan toteutuksesta vastasi Kala- ja Vesitutkimus Oy Luonnonvarakeskuksen avustamana. Tutkimusten tulosten mukaan vaikuttaa mm. siltä, että jokialueella yksivuotiaiden laitospoikasten istuttaminen tuottaa kannanhoidollisesti paremman lopputuloksen kuin kaksivuotiaiden istuttaminen.

Lieksanjoella jatkettiin järvilohien ja järvitaimenten emokalapyyntiä. Kaikki pyydetyt emokalat siirrettiin Lieksanjoen kunnostusalueille lisääntymään. Lieksanjoella järvilohi ja -taimenkantojen elvyttämistyö pohjautuu hyvään ja vakiintuneeseen yhteistyöhön useiden toimijoiden, kuten kalatalousviranomaisen, kalatalousalueen, Luonnonvarakeskuksen, Lieksan kaupungin ja Metsähallituksen kesken.

Lieksanjoen toimet ovat osa kokonaisuutta, joka tähtää vaeltavien ja uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvyttämiseen luontaista lisääntymistä tukevilla toimenpiteillä. Monivuotinen hanke jatkui 2022 uuden kolmivuotisen NOUSU-hankkeen mahdollistamana. Alueen toimijoiden hallinnoimaan hankkeeseen sisältyy kiinniottolaitteen kehittämisen ohella esim. emokalojen ylisiirtoja, seurantatutkimuksia sekä mäti- ja pienpoikasistutuksia.

Lue lisää: Sujuva yhteistyö vaelluskalakysymyksissä jatkuu Lieksanjoella

Laaja sidosryhmäyhteistyö ja paikalliset hankkeet

Olemme aktiivinen toimija vaikutusalueillamme. Teemme yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa ja käymme vuoropuhelua ajankohtaisista asioista. Koronarajoitusten lievennyttyä keväällä 2022, tapasimme aktiivisesti toimialueemme kuntia ja muita sidosryhmiä. Olemme etukäteen käyneet keskustelua sähköjärjestelmän haasteista vaikutusalueemme kuntien, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Näissä keskusteluissa olemme käsitelleet sähköpulan mahdollisuutta sekä sähkön ja säätövoiman lisätuotannon edellyttämiä toimenpiteitä ja niiden mahdollisia paikallisia vaikutuksia.

Toimintavuoden aikana tapasimme lukuisissa tapaamisissa runsaasti eri sidosryhmien edustajia. Tiedotteita julkaisimme nettisivuillamme vuoden aikana 54. Sidosryhmillemme suunnattu uutiskirje Lieke ilmestyi neljä kertaa.

Poimintoja Kemijoki Oy:n vuoden 2022 sidosryhmätapaamisista ja yhteistyöstä

• Vierailimme Tervolan, Sodankylän ja Keminmaan kunnissa sekä Kemijärvellä ja Rovaniemellä esittelemässä toimintamme ajankohtaisia kuulumisia, LUMO-ohjelmaamme sekä kunkin kunnan alueelle sijoittuvaa paikallistoimintaamme.
• Kurkiaskan voimalaitoksen avoimet ovet toteutimme kesäkuussa. Yleisö pääsi tutustumaan voimalaitoksen peruskorjaukseen. Mukana järjestelyissä oli paikallinen kyläyhdistys. Vierailijoita tapahtumassa kävi noin 90.
• Inkeroisten voimalaitos täytti 100 vuotta. Järjestimme syyskuussa avoimet ovet yhteistyössä Stora Enson kanssa. Vierailijoita tapahtumassa kävi noin 270.
• Taivalkosken kalauoma-hankkeen tutustumiskäynnit ajoittuivat syyskuuhun. Esittelimme useille eri sidosryhmille Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen suunnitteilla olevaa kalauomaa ja toiminnassa olevaa kalasydäntä.
• Taivalkosken kalauomahankkeeseen on perustettu seurantaryhmä, jossa on jäseniä 13 eri taholta. Seurantaryhmä kokoontui kahdesti vuonna 2022.
• Hirvaan ala-asteen oppilaat vierailivat Valajaskosken voimalaitoksella syyskuussa.
• Osallistuimme syyskuussa Rovaniemellä Lasten Jutajaisiin. Tapahtumassa vieraili noin 800 kävijää.

Pitkäaikaista yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa­­­

Voimalaitoksillamme vierailee vuosittain useita koululais- ja opiskelijaryhmiä tutustumassa vesivoimalaitosten toimintaan ja vesivoiman tuotantoon. Vesivoimaan liittyy monenlaisia osaamisalueita, kuten matematiikka, fysiikka ja biologia. Käymme myös kouluissa kertomassa vesivoimasta oppiaineeseen sopivasta näkökulmasta. Vuonna 2022 vierailimme Rovaniemellä Lyseonpuiston lukiossa.

Osallistuimme Sinetän ja Korkalovaaran yläkoulujen yhteisen eräkurssin leirille kertoen Kemijoen vesistön ekologiasta ja erityispiirteistä. Kalojen rakennetta tutkimme myös yhdessä Tervolan 4H-yhdistyksen ja Tervolan riistanhoitoyhdistyksen järjestämällä metsästys- ja kalastusleirillä. Korkeakouluopiskelija- ja koululaisryhmät tekivät tutustumiskäyntejä laitoksillemme jokaisella toimialueemme vesistöalueella.

Yhteistyö yliopistojen kanssa

Kemijoki Oy lahjoitti yliopistojen varainhankintakampanjassa Lapin yliopistolle 60 000 euroa. Yhtiö halusi tuellaan osoittaa, miten merkityksellinen Lapin yliopisto on Rovaniemen ja koko Lapin tulevaisuudelle. Valtion vastinerahan kanssa Kemijoki Oy:n lahjoitus kerrytti Lapin yliopistolle 210 000 euroa.

Tuimme myös Lapin yliopiston graafisen suunnittelun opiskelijoiden UMG-yhteisölehteä, joka ilmestyy vuosittain sähköisenä ja painettuna. Lehti on maisteriopiskelijoiden työnäyte, täysin opiskelijoiden suunnittelema ja toteuttama. Olemme olleet vuosien ajan yhteistyökumppanina Lapin yliopiston LoimuSpeksin teatteriproduktioissa. Vuonna 2022 produktion aiheena oli Avaruuslaiva X AE A-XII:n tapaus.

Tunnustuspalkinnot ja opinnäytetyöt

Kemijoki Oy:n stipendirahaston kautta jaamme tunnustuspalkintoja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Stipendirahaston erityispiirre on, että ammattikorkeakoulun opiskelijat hoitavat rahastoa ja sijoituksia projektina, josta he saavat myös opintopisteitä. Palkinnon myöntämisessä painotetaan pohjoisen toimintaympäristön erityispiirteiden, elinvoiman ja kehitysnäkymien huomioimista. Valintaan vaikuttavat myös opinnäytetyön liittyminen työhyvinvointiin ja työn tekeminen yhteistyössä eri alojen opiskelijoiden kanssa. Kestävän kehityksen periaatteiden kunnioittaminen sekä hyvä arvosana lisäävät palkitsemisen mahdollisuutta.

Toimintavuonna stipendirahasto jakoi ammattikorkeakoulun opiskelijoille kolme tunnustuspalkintoa, joista yksi 1 000 euroa ja kaksi 500 euroa. Palkittujen töiden aiheita olivat arktisen hunajatuotannon mahdollisuudet ja haasteet, digitaalisten valmiuksien kartoittaminen ja keinot asiantuntijaorganisaation kehittämiseksi sekä koronaepidemian vaikutukset yläasteella opiskelevien nuorten arkiselviytymiseen ja tuentarpeeseen.

Tampereen yliopistosta valmistui diplomityö, joka liittyi Taivalkosken kalauoman riskianalyysiin.

Yleisötilaisuudet ja yhteistyöhankkeet

Sodankylän alueella tuimme yhdessä kumppanimme Mitta Oy:n ja Sodankylän kunnan kanssa SamiSoster ry:n Mokta-hanketta. Hanke tukee Vuotson saamelaisyhteisön ikäihmisten arjen sujuvuutta sekä vahvistaa saamelaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Tuimme Kemijoen kulttuurituki ry:n tuottamaa Karvalakkioopperaa. Esitys oli aikamatka Kemijoen valjastamisen historiaan ja vuoden 1979 Karvalakkilähetystön toimintaan. Ooppera esitettiin elo-syyskuussa kantaesityksenä Rovaniemellä kulttuuritalo Korundissa ja Helsingissä Kansallisoopperassa. Karvalakkioopperasta tehtiin myös nauhoitetaltiointi.

Vierailimme Tervolan kotiseutumuseon kunnostushankkeen kunniaksi järjestetyssä tilaisuudessa ja tuimme tarvikehankinnoin Tervolan kotiseutumuseon rakennusten kunnostamista. Yhteistyö jatkuu seuraavina vuosina, ja tuemme yhdessä kunnan kanssa kotiseutumuseon aktiivista toimintaa.

Sidosryhmäpalautejärjestelmä

Verkkopohjaisen järjestelmän kautta sidosryhmäpalautteiden käsittely tapahtuu keskitetysti. Järjestelmä mahdollistaa dialogin palautteenantajan kanssa koko käsittelyn ajan ja eri vaiheista syntyy lokitiedosto. Vuonna 2022 saimme järjestelmän kautta 68 palautetta. Vastasimme kaikkiin asiallisiin palautteisiin, joissa oli toivottu yhteydenottoa.

Alueorganisaatio

Paikallisen yhteistyön tiivistämiseksi ja alueellisen toiminnan kehittämiseksi toiminta-alueemme on jaettu kolmeen osaan: Kitisen joki ja Lokan ja Porttipahdan tekojärvet, Kemijoki ja Kemijärvi sekä Lieksanjoki ja Kymijoki. Kullakin alueella on oma aluepäällikkö, jonka tehtävänä on pitää yhteyttä paikallisiin toimijoihin ja osallistua paikalliseen keskusteluun sekä vastata alueilta tulleisiin palautteisiin ja kysymyksiin. Osa aluepäällikön tehtäviä hoitavista henkilöistä vaihtui vuoden aikana.

Ympäristötyöt

Parannamme jatkuvasti maisemaa ja vesistöä tekemällä muun muassa rannansuojauksia, maisemointeja ja raivauksia. Töiden suunnitteluvaiheessa otamme huomioon asukkaiden ja vesistöjen käyttäjien toiveet.

Monipuolista työtä maastossa

Teimme omistamillamme maa-alueilla Kitisellä ja Kemijoella pienimuotoisia rantametsien raivauksia ja harvennuksia. Rannoilla olevia nojopuita poistettiin Kemijärveltä sekä Kokkosnivan ja Vanttauskosken voimalaitosaltailta.

Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä jatkettiin edelleen rantojen siistimisraivauksia poistamalla rannoille ajautuneita puita ja kantoja. Lisäksi Kemijärvellä kerättiin kantoja sekä poltettiin aikaisempina vuosina kerättyjä kantokasoja.

Ranta-alueiden konekunnostuksia teimme Kemijärvellä yhteensä seitsemässä eri kohteessa. Varsinaisia rannansuojauksia tehtiin Kemijärvellä kahdessa eri kohteessa ja Taivalkosken voimalaitosaltaalla kolmessa kohteessa. Osallistuimme Mattisenkarin veneenlaskupaikan kunnostamiseen yhteistyössä Runkauskylän osakaskunnan ja Tervolan kunnan kanssa.

Osana luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtääviä toimenpiteitämme toteutimme LUMO-ympäristönhoitotöinä Rovaniemellä Raappanansaaressa rakennusten purkuja ja Pruntelin kosteikolla raivaustöitä, Kemijärvellä Kälkäjänsaaren perinnebiotooppin raivaustöitä sekä Sierilässä apilakirjokääriäisen niitynhoitoa. Lisäksi teimme Muteniassa niitynhoitotöitä ja maisemaraivauksia.

Siirsimme ja ankkuroimme turvelauttoja Valajaskosken voimalaitoksen yläpuolelta ja rantaan ajautunutta turvetta Lokan kylän alueelta.

Roskaa pois joesta

Joessa kulkee monenlaista pintaroskaa erityisesti tulva-aikana, joka voi kerääntyä voimalaitosten välppiin. Roska rajoittaa koneiston läpi virtaavan veden määrää, mikä puolestaan vähentää voimalaitoksen sähköntuotantoa. Poistamme roskia säännöllisesti ja samalla parannamme vesistön tilaa.

• Tulvan jälkeen Kemijoen pääuoman voimalaitoksilta rahdattiin noin 65 rekkalastillista puuta, risuja, lautoja ja heinää.
• Voimalaitosten välppiä puhdistimme kevättulvan yhteydessä ja syksyllä ennen joen jäätymistä yhteensä 43 kertaa.
• Pintaroskaa poistimme vesistöstä voimalaitoksilla kahdeksan kertaa.
• Valajaskoskella puhdistuskertoja oli 14 ja poistettu roskan määrä noin 410 kuutiota.
• Kaiken kaikkiaan poistimme roskaa Kemijoesta noin 955 kuutiota.

Yhteistyötä tekojärvillä

Lokan ja Porttipahdan yhteistyötä jatkamme kuntien ja viranomaisten kanssa osallistumalla esimerkiksi yhteisesti sovittuihin ympäristönhoitotöihin. Tekojärvien osalta painopiste oli vuonna 2022 moninaiskäyttöä parantavissa raivaushankkeissa, virkistyskäyttörakenteiden tukemisessa sekä taimenistutuksissa Porttipahdalla. Lisäksi tuimme merikotkien rengastuksia, satelliittiseurantaa sekä Lokan ja Porttipahdan tekojärvien alueen linnustokartoituksia.

Kemijärvellä jatkamme Kemijärven moninaiskäytön parantamista yhdessä Kemijärven kaupungin, Lapin ELY-keskuksen ja Yli-Kemin kalatalousalueen kanssa uudessa säännöstelyn yhteistyöryhmässä. Huomioimme erityisesti Kemijärven keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Pöyliöjärven tehostetulla veden laadun tarkkailulla sekä ympärivuotisilla ilmastimilla. Suurimpana yksittäisenä kohteena kunnostamme Kalkonniemen uimarantaa.

Kiinteistöverot

Kemijoki Oy on paikallisesti merkittävä kiinteistöverojen maksaja. Kiinteistövero on yhtiön merkittävin taloudellisen lisäarvon tuottaja alueellisesti. Vuonna 2022 maksoimme kiinteistöveroa 19 miljoonaa euroa. Lisätietoa veroasioista voit lukea vuosiraportistamme. Lisätietoa veroasioista voit lukea vuosiraportistamme (s. 8).

Hiilineutraalissa sähköjärjestelmässä vesivoimalla on avainrooli tuotannon ja kulutuksen tasapainottavana säätövoimana. Vuoden 2022 aikana Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan pakotti Suomen irtautumaan sähköntuonnista Venäjältä ja mullisti eurooppalaiset energiamarkkinat. Toisaalta tuulivoiman tuotantokapasiteetin määrä kasvoi Suomessa merkittävästi vuoden aikana. Vesivoima mahdollistaa säästä riippuvan tuuli- ja aurinkoenergian tuottamisen sähköjärjestelmään. Vesivoimatuotannon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pieni.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeinen tavoitteemme. Kemijoki Oy toimii Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Olemme olennainen osa Suomen kehittyvää sähköjärjestelmää. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Uusiutuvaan energiantuotantoon investoidaan tällä hetkellä voimakkaasti Euroopassa. Vesivoiman joustavuus säätövoimana mahdollistaa maksimaalisen määrän tuuli- ja aurinkoenergiaa liitettäväksi sähköjärjestelmään ja tukee yhteiskunnan sähköistymistä ilmastonmuutosta hillitsevällä tavalla. Vesivoiman säätökyky ulottuu sekuntitasolta aina vuodenaikojen väliseen säätöön. Vesivoimalla on myös avainrooli huoltovarmuudessa ja poikkeustilanteissa. Siksi on tärkeää, että Kemijoki Oy:n voimalaitosten kokonaiskäytettävyys pysyy korkealla tasolla.

Ilmastolinjaus

Kemijoki Oy on tarkastellut ja kirjannut ilmastoteeman strategisen merkityksen yhtiön liiketoiminnassa, aihepiiriin liittyvät riskit ja mahdollisuudet, ilmastoasioiden huomioimisen johtamisessa sekä tavoitteet ja mittarit. Ilmastolinjauksemme noudattaa EU:n ilmastoraportointia koskevia suuntaviivoja sekä Task Force on Climate-related Financial Disclosure (TCFD) -suosituksen periaatteita.

Ilmastotavoitteet ja mittarit

Kemijoki Oy:llä on kaksi keskeistä ilmastotavoitetta ja kummallekin avainmittari. Laitosten kokonaiskäytettävyyden tulee olla hyvällä tasolla, ja me asetamme sille vuosikohtaisen tavoitteen. Toiseksi joustava vesivoima mahdollistaa muiden uusiutuvien tuotantomuotojen lisäämisen ja yhteiskunnan sähköistymisen ilmastomyönteisellä tavalla. Sen toteutumista seuraamme tuotantomuotojen joustavuudella suhteessa tarpeeseen. Suhdelukuun vaikuttaa muun muassa tulva-aika, jolloin suurista virtaamista johtuen vesivoimalaitosten säätökyky on rajoittunut.

Taulukko: Avainluvut

Metsät hiilinieluina

Kemijoki Oy omistaa metsää yhteensä noin 42 000 hehtaaria, ja ilmastonmuutoksen kannalta metsät toimivat hiilinieluina. Kemijoki Oy on Metsähallituksen jälkeen Pohjois-Suomen suurin suojelualueiden omistaja (12 900 hehtaaria).

Suojelualueista merkittävä määrä on suoalueita. Metsiemme vuosittainen hiilinielu vastaa noin 31 000 t CO2-ekvivalenttia, mutta omistamamme luonnontilaiset suot ovat hiilen lähde, koska soiden hapettomasta kerroksesta vapautuu metaania (Gaia Consulting 2020). Vuonna 2023 käynnistämme yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa tutkimushankkeen, jossa selvitetään metaanipäästöjä Lokan tekojärvellä uusinta mittausteknologiaa hyödyntäen.

Uusiutuvaa ja päästötöntä vesivoimaa

Keskivesituotannon korotus

Yksi tärkeimmistä suureistamme on ”keskivesituotanto”. Keskivesituotanto [MWh] yhdistää tuotantokapasiteetin [MW] hydrologiaan kuvaten vuosittaista keskimääräistä sähköntuotantomääräämme.

Vesivoiman tuotantoon liittyy vuosittainen vaihtelu. Pitkän ajan trendi kertoo, että ilmastonmuutos on aiheuttanut sademäärän ja virtaamien kasvua toiminta-alueellamme, mikä on keskimäärin lisännyt tuotantoamme. Tehdyt selvitykset ilmastonmuutoksen vaikutuksista toimialueellamme tukevat tätä havaintoa ja trendiä.

Keskivesituotantoa on aiemmin päivitetty vain tehonnostojen myötä saadun lisätuotannon perusteella. Nyt keskivesituotantoa on perusteltua päivittää myös ilmastonmuutoksen takia. Vuoden 2023 alusta keskivesituotantoa on päätetty korottaa kolme prosenttia eli 135 GWh, jolloin voimassa oleva Kemijoki Oy:n keskivesituotanto on 4 623 GWh.

Tuotanto ja käytettävyys

Olemme Suomen merkittävin vesi- ja säätövoimatuottaja, jonka 20 vesivoimalaitoksessa syntyy kolmannes Suomen vesisähköstä. Vuonna 2022 tuotimme sähköä 4 750 gigawattituntia, mikä on hieman keskimääräistä vuotta enemmän.

Käytettävyyden korkea taso on toimintamme laadun parhaita mittareita. Käytettävyys eli voimalaitoskoneistojen toimintavalmius tuottaa sähköä oli hyvällä tasolla. Pelkästään häiriöt huomioon ottava käytettävyys oli 99,64 prosenttia, mikä on keskimääräistä hieman pienempi. Kokonaiskäytettävyys, johon vaikuttavat häiriöiden lisäksi suunnitellut huollot, oli 95,89 prosenttia, joka on suunniteltua (96,81 prosenttia) pienempi.

Pisimmät tuotantokeskeytykset aiheutuivat Kurkiaskan koneiston peruskorjauksesta, Valajaskosken 1 koneiston vikakorjauksesta ja Inkeroisen 4 koneistolla tehdyistä rakennustöistä.

Voimalaitostemme korkea käytettävyys ja kapasiteetin säätökyky maksimoivat tuotannon joustavuuden ja osakkaidemme tuotot sekä tukevat sähköverkon häiriötöntä toimintaa.

Kevättulvat

Kemijoki Oy varautuu kevättulvaan joka vuosi. Teemme tiivistä yhteistyötä tulvaviranomaisten kanssa. Olimme tänäkin vuonna osa Lapin ELY-keskuksen johtamaa tulvaryhmää, johon kuuluu alueen kuntia ja pelastusviranomaisia sekä valtakunnallinen Tulvakeskus. Yhteistyön tavoitteena on, että tulvaa hallitaan yhteiskunnan kannalta mahdollisimman tehokkaasti.

Laskimme Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen ennusteiden sekä maastossa tehtyjen tarkastusmittausten perusteella, kuinka paljon tilaa tekojärviin oli tehtävä, jotta sulamisvedet mahtuisivat niihin. Laadimme laskelmien perusteella juoksutussuunnitelmat kevään ajalle.

Kevään 2022 tulva oli ennakoitua suurempi, vaikka jäikin keskimääräiselle tasolle. Huhtikuun 15. päivän lumen vesiarvo oli reilusti keskimääräistä pienempi, mutta tulva-ajan sateet ja nopea sulanta nostivat virtaamia ja niin sanottua lumen vesiarvon tuottoa ennakoitua suuremmiksi. Tulva kesti kokonaisuudessaan 36 päivää, kun tulva-aika Kemijoen valuma-alueella on keskimäärin 30 päivää. Rovaniemellä tulva oli korkeimmillaan 19.5.2022, jolloin pinnankorkeus Lainaan havaintoasemalla oli N43-korkeusjärjestelmän mukaan 75,42 metriä. Valajaskosken virtaama oli suurimmillaan 2 385m³/s.

Investoinnit

Toteutimme voimalaitoksillamme huoltotöiden lisäksi tuotantojärjestelmään liittyviä peruskorjauksia ja korvausinvestointeja. Lisäksi investoimme vuoden mittaan monipuolisesti omaisuudenhallinta-, käytönvalvonta-, dokumentaatio- ja paikkatietojärjestelmien kehittämiseen.

Kurkiaskan koneiston peruskorjaus aloitettiin kesäkuun alussa. Vaakamallisen bulb-tyyppisen turbiinin peruskorjaus viivästyi hieman ja koneiston tuotantokäyttö aloitettiin jouluun alussa lokakuun lopun sijaan. Lisätuotantoa saadaan peruskorjauksen jälkeen paremmasta hyötysuhteesta noin 0,5 gigawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin 70 nelihenkisen perheen sähkönkulutusta. Peruskorjauksessa paranivat myös voimalaitoksen käyttövarmuus, ympäristöystävällisyys ja turvallisuus. Voimalaitoksen koneistossa on uusi vesinapainen turbiinin juoksupyörä ja uusitut säätö- ja automaatiojärjestelmät. Uusinnat pienensivät merkittävästi laitoksen öljymäärää ja paransivat voimalaitoksen säätökykyä. Työssä hyödynnettiin laajasti digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.

Petäjäskoskella laitoksen julkisivujen ja vesikaton vuonna 2021 alkanut peruskorjaus valmistui ja koneistolle 3 uusittiin koneiston turvalaitteena toimivat tuloputken luukut.

Inkeroisten vesivoimalaitoksen vuonna 2021 aloitettu patojen peruskorjauksen pääurakka valmistui vuoden 2022 loppupuolella hieman suunniteltua aiemmin. Yli 100 vuotta vanhojen patojen rakenteet käytiin läpi ja niiden kiviverhousten saumat uusittiin, patojen betoniset rakenteet ja liittymispinnat kallioon injektoitiin ja kuluneita betonirakenteita uusittiin.

Sierilän voimalaitoshankkeen valmistelu jatkui. Toteutuessaan voimalaitoksen energialla (155 GWh) katettaisiin 22 000 nelihenkisen kotitalouden energiankulutus. Jatkoimme Sierilä-hankkeen yksityiskohtaista valmistelua pääasiassa lupa-asioiden osalta. Valmistelun tavoitteena on luoda edellytykset investointipäätökselle. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi maaliskuussa jatkoajan rakentamistöiden aloittamiselle. Tästä päätöksestä on kuitenkin valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on edelleen kesken. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi joulukuussa Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin tekemän valituksen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) päätöksestä, jonka mukaan Kemijoki Oy saa poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä lapinleinikki-kasvin osalta. Tämän lisäksi hankkeella on lainvoimaiset poikkeamisluvat apilakirjokääriäisen ja laaksoarhon osalta.

Lue lisää Sierilän voimalaitoshankkeestamme.

Laiteturvallisuus ja käyttövarmuus

Investoimme käyttövarmuutta ja turvallisuutta lisääviin kohteisiin, kuten voimalaitosten patojen, rakenteiden ja koneistojen peruskorjauksiin sekä sähkönsiirto-, automaatio- ja valvontajärjestelmien uusintoihin muun muassa seuraavasti:

• Petäjäskoskella uusimme koneiston 3 turvalaitteena toimivat tuloputken luukut ja saimme valmiiksi voimalaitoksen vuonna 2021 aloitetun vesikaton ja julkisivujen peruskorjauksen.
• Petäjäskosken ja Kemijärven patojen pumppuasemilla peruskorjasimme pumppuja.
• Kelukoskella peruskorjasimme patoluukun sähkölämmitysjärjestelmän.
• Kymijoella saimme päätökseen vuonna 2021 aloitetun Inkeroisten voimalaitoksen kivipatojen peruskorjauksen.
• Ohjausjärjestelmiä uudistimme modernisoimalla käytönvalvontajärjestelmäämme.
• Lisäsimme edelleen kameravalvontaa voimalaitosten ulkokohteisiin ja uudistimme voimalaitosten valaistuksia.

Energiatehokkuus

Kemijoki Oy on sitoutunut Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiantuotannon toimenpideohjelmaan, joka kattaa vuodet 2017–2025. Energiansäästötavoite sähköntuotannon tehostamiselle ja primäärienergiansäästölle on yhteensä 13 600 MWh, josta on raportoitu toteutuneeksi 13 881 MWh.

Energiatehokkuus on keskeinen tekijä uudistaessamme voimalaitosten rakennustekniikkaa, prosesseja, laitteistoja ja järjestelmiä. Energiatehokkuus ja prosessien hyötysuhde ovat osa suunnittelu- ja hankintakriteereitämme. Osana energiatehokkuutta huomioimme investointi- ja ylläpitokustannusten lisäksi myös laitteen käyttöiän ja käytöstä poistamisen aiheuttamat toimenpiteet.

Asetamme vuosittain tavoitteita energiatehokkuuden parantamiseksi. Vuonna 2022 Kurkiaskan koneiston energiatehokkuutta parannettiin peruskorjauksen yhteydessä. Peruskorjatun koneiston paremman hyötysuhteen johdosta samasta vesimäärästä saadaan entistä enemmän energiaa. Lisääntyneen tehon käyttöalueen myötä koneiston säätökyky sekä joustavuus sähköntuotannossa ovat entistä paremmalla tasolla.

Koneistojen energiatehokkuutta varmistimme puhdistamalla roskaantuneita välppiä useilla laitoksilla. Ennakkohuoltotoiminnalla ja tehokkailla häiriöselvityksillä turvasimme koneistojen toimintavarmuutta sekä minimoimme vioista ja häiriöistä johtuvat ohijuoksutukset.

Lupaehto- ja ympäristöpoikkeamat

Vesivoimatuotannon lupaehdot määräävät vesistöjen vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden rajat. Seuraamme ja valvomme lupaehtojen mukaista vesistön käyttöä jatkuvasti. Nopeasti muuttuvat sääolosuhteet tai voimalaitosten viat sekä muut häiriöt voivat johtaa lupaehtopoikkeamiin, joista raportoimme viranomaisille.

Vuonna 2022 tapahtui kaksi lupaehtopoikkeamaa. Ensimmäinen poikkeama tapahtui 2.6. Lieksanjoella. Ukkosrintama aiheutti häiriön sähköverkkoon, jonka johdosta molempien laitosten koneistot kytkeytyivät suojaustoimenpiteenä pois verkosta. Katkos omakäyttösähkön syötössä viivästytti luukkujen aukaisua ja aiheutti virtaamalupaehdosta poikkeamisen kahdelle tunnille. Toinen lupaehtopoikkeama tapahtui 12.11. Pankakoskella, kun Kiviniemen mitta-aseman sallitusta ylärajasta poikettiin kolmen tunnin ajan. Kiviniemen mitta-aseman päämittaus oli kyseisenä aikana pois käytöstä ja seuranta tehtiin varamittausten pohjalta. Varamittauksen hälytysrajan asetusarvo oli väärin, joka johti pinnankorkeuden poikkeamiseen sallitusta.

Vesivoimalla avainrooli huoltovarmuudessa ja poikkeustilanteissa

Valtioneuvoston syyskuussa 2022 julkaisemaan huoltovarmuusselontekoon on kirjattu, että säätökykyisellä ja hyvin ennustettavalla vesivoimalla on suuri merkitys Suomen sähköjärjestelmässä. Selonteossa nähdään, että säätövoiman tarpeellisuus korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun sääriippuvaisten energiamuotojen käyttö lisääntyy ilmastonmuutosta torjuttaessa.

Kemijoki Oy:n rooli osana yhteiskunnan kannalta kriittistä infrastruktuuria on merkittävä. Säännöllinen harjoittelu yhdessä muiden toimijoiden kanssa ylläpitää valmiutta toimia poikkeustilanteissa. Osallistuimme syksyllä RESPA-22 harjoitukseen.

Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö

Henkilöstön osaaminen, hyvinvointi ja innostus ovat edellytyksiä vahvan asiantuntijuuden varmistamiseksi. Kehitämme vastuullisia henkilöstökäytäntöjä ja pelisääntöjä siten, että päivittäinen työn tekeminen on tehokasta ja motivoivaa. Yhteistyössä kumppaneiden kanssa kehitämme mm. vesivoimaan liittyviä työturvallisuusasioita ja edistämme yhdessä hyviä käytäntöjä.

Vuoden lopussa yhtiössä työskenteli 43 henkilöä. Uusia henkilöitä rekrytoimme seitsemän. Kolme henkilöä jäi eläkkeelle ja yksi siirtyi toisen yhtiön palvelukseen.

Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, työkykyindeksi sekä sairauspoissaolot

Asiantuntijaorganisaatiossamme henkilöstön hyvinvointi ja työkyky ovat toiminnan perusta. Asiantuntijatyö on ennen kaikkea kognitiivista eli aivotyötä. Seuraamme henkilöstön työhyvinvointia säännöllisesti tarvekeskusteluissa sekä kyselyillä. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa pohdimme keinoja hyvinvoinnin tukemiseen.

Laajensimme vuonna 2022 työterveyshuollon sopimustamme kattamaan työterveyden Sparri-valmennuskeskustelut ja lyhytpsykoterapian. Sparrit mahdollistavat matalan kynnyksen ennaltaehkäisevän keskustelutuen työterveyspsykologin tai -terapeutin kanssa. Terapiassa keskitytään puolestaan työkykyä haittaavien ja rajattujen ongelmien käsittelyyn sekä voimavarojen tukemiseen.

Vuonna 2022 palauduimme koronan jälkeen ns. uuteen normaaliin. Työskentelimme edelleen hybridimallisesti, jossa henkilöstöllä oli mahdollisuus työskennellä toimistolla tai etänä.

Kevään organisaatiomuutoksen vaikutuksia seurasimme neljällä muutoskyselyllä. Syyskuussa osallistuimme LUT- ja Aalto-yliopistojen tutkimukseen, jossa selvitettiin henkilöstötuottavuutta suhteessa johtajuuteen. Marraskuussa vuorossa oli perinteinen työhyvinvointikysely.

Selvitysten mukaan henkilöstö kokee työnsä merkitykselliseksi, mielenkiintoiseksi ja innostavaksi. Työyhteisön tuki ja toisista välittäminen arvostetaan korkealle. Merkittävimmät kehityskohteet liittyvät palautteenantoon, kommunikointiin, kognitiiviseen ergonomiaan (keskeytykset, ajanhallinta, priorisointi) sekä työstä palautumiseen.

Työhyvinvointikyselyn mukaan henkilöstön työkykyindeksi (asteikolla 0–10) oli 8,1. Tulos oli sama kuin kahtena edellisenä vuonna. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2022 oli 1,8 prosenttia säännöllisestä teoreettisesta työajasta. Lukema on merkittävästi suurempi kuin edellisvuonna, mutta edelleen alhainen.

Taulukko: Henkilöstö

Työturvallisuus – nolla tapaturmaa

Haluamme olla edelläkävijä vesivoimaan liittyvissä turvallisuusasioissa. Lähtökohtamme on, että jokainen tapaturma on estettävissä. Tavoitteenamme on tapaturmaton työyhteisö.

Kumppanuuteen perustuva toimintamallimme edellyttää, että myös kaikki Kemijoki Oy:n kumppanit ovat sitoutuneet ylläpitämään korkeatasoista työturvallisuuskulttuuria ja -työtä. Meillä ja kumppaneillamme on mahdollisuus oppia työturvallisuusasioista toisiltamme. Työturvallisuusryhmässä kehitämme työturvallisuuskulttuuria ja -viestintää sekä jaamme tietoa sattuneista tapaturmista ja vaaratilanteista. Ryhmä kokoontui vuoden 2022 aikana kaksi kertaa.

Meillä on käytössä sähköinen turvallisuusperehdytys, jonka jokainen yhtiön työntekijä sekä kaikki laitoksilla ja muissa Kemijoki Oy:n kohteissa toimivien kumppaneiden ja alihankkijoiden henkilöt ovat suorittaneet ennen töiden aloittamista.

Kemijoki Oy:n osalta saavutimme nolla tapaturmaa -tavoitteen. Kemijoki Oy:n työntekijöille ei sattunut tapaturmia vuonna 2022. Kemijoki Oy:n kumppaneille sattui kaksi tapaturmaa, joista toisesta seurasi sairauspoissaolo. Projektien palveluntoimittajille sattui neljä tapaturmaa, josta kahdesta tuli sairauspoissaoloa. Kemijoen tapaturmataajuus (LTIF), alihankinta huomioiden oli 9,5.

Turvallisuushavaintoja kumppanuusverkostossa tehtiin vuoden aikana yhteensä noin 275 kappaletta. Havainnot liittyivät pääosin turvallisuuden kannalta puutteellisiin toimintatapoihin, suojavälineisiin ja -laitteisiin, sekä erilaisiin kehitysehdotuksiin turvallisuuden parantamiseksi. Myös positiivisia turvallisuushavaintoja tehtiin hyvin hoidetuista turvallisuusasioista.

Vesivoimaosaamisen kehittäminen ja keskeisen osaamisen turvaaminen

Vesivoimaosaamisen kehittäminen ja osaamisen turvaaminen on keskeinen osa toimintaamme. Teimme järjestelyjä tehtäviin henkilöiden työurien kehittämiseksi. Tehtävämuutoksiin liittyen tuimme henkilöiden ammatillista kehittymistä yksilöllisillä valmennuksilla.

Yhtiössä aloitti seitsemän uutta asiantuntijaa, joiden myötä saimme lisää resurssia automaatio-, sähkö- ja rakennustekniikkaan, rakennuttamiseen, maankäyttöön, vaikuttamiseen sekä johtamiseen.

Jatkoimme voimalaitosten paikalliskäyttöön ja varallaoloon vaadittavien lisenssitutkintojen järjestämistä käynnissäpitohenkilöstölle. Tavoitteenamme on, että jatkossa kaikki voimalaitosten paikalliskäytössä työskentelevät henkilöt suorittavat lisenssin. Tarkoituksena on lisätä ja varmistaa laitoksilla työskentelevien käynnissäpitäjien ammattitaitoa ja osaamista.

Kemijoki Oy:n asiantuntijat ovat perehdyttäneet Fortumin vesivoimavalvomon henkilöstöä Kemijoen vesistön erityispiirteisiin. Perehdyttäminen ja kouluttaminen on toteutettu yhteistyössä Fortumin asiantuntijoiden kanssa. Kolme Fortumin vesivoimaoperaattoria suoritti Kemijoen käyttöön vaadittavan Kemijoki-lisenssin ja aloitti vesivoimaoperaattorin tehtävässä.

Voimalaitoksilla työskenteleville käynnissä- ja kunnossapidon palveluntoimittajille on annettu vesivoiman laite- ja järjestelmäkoulutuksia peruskorjausprojektien yhteydessä.

Pidämme kumppaniyritystemme henkilöstön aktiivista vesivoimaosaamisen kehittämistä erittäin tärkeänä. Edellytämme kumppaniyrityksiltä toimenpiteitä strategisen vesivoimaosaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Kannustamme osaamiseen panostamiseen muun muassa palkkiojärjestelmin. Myös oman henkilöstön kehittäminen ja kouluttaminen on merkittävä osa strategisen osaamisen varmistamista.

Vesivoimaosaaminen videoissa ja blogeissa

Vesivoimaosaajat-verkkosivustolla esittelemme vesivoimaosaamisen monia puolia videosarjan ja blogin muodossa. Veden voimalla -nimisessä blogisarjassa julkaisimme neljä kirjoitusta.

Kilpailuoikeudelliset periaatteet toiminnassamme

Kilpailulainsäädännön tarkoituksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta. Laissa on kielletty yritysten väliset toimet, jotka rajoittavat kilpailua. Kilpailulainsäädäntö on pakottavaa oikeutta, jota on noudatettava.

Kemijoki Oy:n toiminnassa ja kaikissa sen järjestämissä kokouksissa noudatetaan kilpailulainsäädäntöä sekä kilpailuoikeudellisia periaatteita, jotka on kirjattu erilliseen toimintaohjeeseen. Ohjeen tarkoituksena on selittää kilpailulainsäädännön pääsäännöt sekä miten kilpailuoikeutta sovelletaan Kemijoki Oy:ssä. Kilpailuoikeudelliset riskit tulee tehokkaasti tunnistaa, ja lailla kielletty toiminta välttää.

Käytössämme on vuodesta 2021 alkaen ollut verkossa suoritettava kilpailuoikeudellinen perehdytys. Sen suorittavat hallitus ja hallintoneuvosto, oma henkilöstö ja osa kumppaneiden henkilöstöstä. Henkilöstön osaamisen ylläpitämiseksi järjestimme loppuvuodesta yllätystarkastusharjoituksen.

Yritysvastuulisenssi

Käytössämme on vuodesta 2017 alkaen ollut yritysvastuulisenssi, joka on Kemijoki Oy:n tarpeiden mukaan räätälöity digitaalinen oppimisympäristö. Lisenssin suorittavat koko Kemijoki Oy:n hallitus ja hallintoneuvosto, henkilöstö ja sopimuskumppaneiden Kemijoki Oy:lle työskentelevät työntekijät sekä muutamat yhtiön sidosryhmät. Suoritetun lisenssin voimassaoloaika on kolme vuotta. Yritysvastuulisenssi on julkaistu myös yhtiön Kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksena. Vuonna 2021 uudistettu yritysvastuulisenssi on suoritettu yhteensä 332 kertaa.

Ainutlaatuinen kumppanuusmalli

Olemme vesivoimatuotannon asiantuntija- ja tilaajaorganisaatio. Ostamme merkittävän osan toiminnoistamme palveluna kumppaneiltamme. Vuonna 2022 ostimme kumppaneilta palveluita 29,8 miljoonalla eurolla. Toimintamallimme tuo alueellista elinvoimaa ja työllisyyttä toiminta-alueelle. Tarkemmat taloudelliset tietomme on esitetty vuosiraportissamme.

Kumppanuustyytyväisyys

Kumppanuusverkostoomme kuuluu 13 kumppaniyritystä. Seuraamme kumppanuustyytyväisyyttä vuosittain. Kumppanuuksien syventäminen sekä kumppaneiden keskinäisen yhteistyön edistäminen on toimintamallin toimivuuden kannalta avainasemassa.

Kumppanuusmallin toimivuutta arvioimme vuosittain kumppanuustutkimuksella. Kukin arvioi siinä kumppanuuskokemusta kahdesta näkökulmasta, kokemus kumppanin toiminnasta ja kokemus omasta toiminnasta. Vuoden vaihteessa 2022–2023 toteutetussa kyselyssä koko kumppaniverkoston kumppanuuden toimivuusindeksi oli 8,4 (asteikko 1–10). Edellisvuonna vastaava luku oli myös 8,4.

Kumppanuusvastuullisuutta arvioitiin tutkimuksessa indeksillä, joka muodostuu työnantajamaineesta, kustannustehokkuudesta, ympäristöasioista, turvallisuusnäkökohdista ja sidosryhmäviestinnästä. Asteikolla 1–5 kumppanuusverkoston vastuullisuuden indeksiluku oli 4,3 (4,3 vuonna 2021).

Kohti kumppanuuden seuraavaa tasoa

Olemme toimineet kumppanuusmallissa vuodesta 2014 lähtien. Toimintamalli on meille ja kumppaneille luonteva. Haluamme yhdessä päästä kumppanuuden seuraavalle tasolle ja kehittää uutta innovatiivisesti. Vuoden loppuun mennessä kumppanuussopimusten ohjausryhmät määrittelivät, mitä kumppanuuden seuraavalla tasolla kussakin kumppanuudessa tarkoitetaan. Kumppanuusmallin kehittäminen yhdessä jatkuu vuonna 2023.

Uuden teknologian ja innovatiivisten ratkaisujen hyödyntäminen

Strategiamme mukaisesti kehitimme omaisuudenhallintajärjestelmää vastaamaan omaisuuden hallinnan ja kunnossapidon tarpeita. Tavoitteemme on, että vuonna 2023 hoidamme omaisuudenhallintajärjestelmässä tuotantojärjestelmään liittyvät prosessit ja tiedot sekä tietojen vaihdon kumppaneiden kesken tehokkaasti IoT-teknologian mahdollisuuksia hyödyntäen.

Uusilla toimintatavoilla, teknologioilla ja mittareilla tavoittelemme tuotantojärjestelmän oikea-aikaista kunnossapitoa, parempaa käyttövarmuutta, hyötysuhteeltaan entistä tehokkaampaa ja joustavampaa sekä ympäristöystävällisempää vesisähkön tuotantoprosessia. Pilotoimme yhdessä kumppanimme Caverionin kanssa tekoälyn ja algoritmien hyödyntämistä voimalaitosten kunnonvalvonnassa.

Laajensimme edelleen keskitetyn tietovarastomme hyödyntämistä. Tietovarasto mahdollistaa eri datalähteiden yhdistelyn aiempaa paremmin sekä datan tehokkaan ja tekoälyyn perustuvan jalostamisen. Päämääränä on tiedon hyödyntäminen arkisessa toiminnassa yhteistyössä kumppaneiden kanssa.

Otimme dokumentinhallinnassa käyttöön M-Filesin dokumenttienhallinta-alustan. Tavoitteena on varmistaa tiedon säilyvyys ja käytettävyys. Työ dokumentinhallinnan kehittämiseksi jatkuu.

Kyberturvallisuus

Tiedostamme kyberturvallisuuteen liittyvät riskit ja kehitämme tietoturvallisuutta jatkuvasti. Vuoden 2022 aikana otimme käyttöön uusia valvontapalveluita ja nostimme olemassa olevien palvelutasoa. Lisäksi korvasimme perinteisiä palvelinpohjaisia ratkaisuja pilvipalveluilla paremman käytettävyyden takaamiseksi.

Lisääntyvä pilvipalveluiden käyttö asettaa uudenlaisia vaatimuksia tietoturvan kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Tietoturvallisuus on keskeinen osa yhtiön johtamisjärjestelmää ja tietoturvallisuuden tasoa arvioidaan säännöllisesti luotettujen asiantuntijayhteisöiden toimesta. Ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöllä on huomattava painoarvo turvallisuuden arvioinnissa.

Kemijoki Oy:n liiketoiminnan lähtökohtana on vesivoiman tuottaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Vesivoima aiheuttaa muutoksia luontoon, maisemaan ja paikallisten asukkaiden elämään.

Olennaisuus lähtökohtana

Kemijoki Oy tarkastelee yritysvastuuasioita sekä yhtiön vaikutusten että sidosryhmien odotusten näkökulmista. Olennaisuustarkastelu toteutetaan yritysvastuuohjelman päivitysten yhteydessä sekä tarpeen mukaan yksittäisten kysymysten osalta ohjelmakauden aikana. Sidosryhmien näkemyksiä kartoitamme säännöllisillä sidosryhmäkyselyillä sekä monipuolisella vuoropuhelulla osana päivittäistä toimintaamme. Kemijoki Oy:n johto, asiantuntijat ja kumppanit osallistuvat laajasti olennaisuus- ja yritysvastuuohjelmatyöhön.

Kemijoki Oy:n olennaiset yritysvastuun vaikutukset on jaoteltu:

• Taloudellisiin vaikutuksiin, joista olennaisia ovat omistajien odotuksiin vastaamisen ja omistaja-arvon turvaamisen lisäksi taloudellisen hyödyn tuottaminen sidosryhmille paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä eettisten liiketoimintakäytäntöjen soveltaminen omassa, kumppaneiden ja alihankkijoiden toiminnassa. Olemme myös merkittävä kiin­teistöverojen maksaja voimalaitospaikkakunnilla.
• Sosiaalisiin vaikutuksiin, joista olennaisia ovat vaikutukset paikallisyhteisöihin, henki­löstöön ja kumppaneihin sekä turvallisuus ja vesivoimaosaamisen kehittäminen.
• Ympäristövaikutuksiin, joista olennaisia ovat toiminnan ympäristövaikutusten minimointi, ilmastonmuutoksen hillintä ja uusiutuvaan energiaan pohjautuvan hiilineutraalin sähköjärjestelmän kehittäminen sekä vesistö- ja kala-asiat. Tunnemme voimalaitosten käytön, tehonnostojen, rakentamisen, säännöstelyjen sekä poikkeus- ja häiriötilanteiden ympäristövaikutukset.

Yritysvastuun pisara, Kemijoki Oy:n olennaiset asiat

Katso lisää: Yritysvastuupisara

Kemijoki Oy:n nettovaikutukset

Yritysten kokonaisvaikutuksista dataa itsenäisesti tuottava The Upright Project mittasi vuonna 2021 Kemijoki Oy:n nettovaikutusta ympäröivään maailmaan, eli yhteiskuntaan, tietoon, terveyteen ja ympäristöön. Uprightin mallin mukaan Kemijoki Oy:n yhteenlaskettu suhteellinen nettovaikutusaste on +69 prosenttia, kun maksimi on +100 prosenttia. Nettovaikutusanalyysi huomioi yritysten toiminnan positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ja laskee niiden nettosumman.

Nettovaikutusten luokituksessa Kemijoki Oy:n arvosana on AA+, joka on asteikon toiseksi ylin. Tuloksellaan Kemijoki Oy sijoittuu Uprightin mukaan parhaaseen kymmenykseen, kun tarkastelussa on varsin laaja joukko yrityksiä Suomessa ja maailmalla. Erityisen tuntuva positiivinen vaikutus Kemijoki Oy:n toiminnalla ja vesisähköllä on nykyaikaisen yhteiskunnan toiminnan mahdollistamiseen ja ilmastonäkökulmasta ympäristöön. Vesivoimalla on myös negatiivisia vaikutuksia, esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen. Mallinnuksessa nousi lisäksi esiin vesisähkön kustannustehokkuus.

Lue lisää: Upright Project arvioi Kemijoki Oy:n nettovaikutuksia – hyödyt yhteiskunnalle ja ilmastovaikutus korostuvat

Yritysvastuuohjelma 2019–2023

Olennaisten asioiden kokonaisuuden pohjalta Kemijoki on luonut tavoitteellisen ja mitattavan yritysvastuuohjelman, jossa on kolme pääteemaa. Niiden alle on olennaisista yritysvastuun asioista määritelty ohjelmakauden prioriteetit. Turvallisuus, kustannustehokkuus ja lupavelvoitteet ohjaavat työtämme.

Katso lisää: Yritysvastuun teemat

Katso lisää: Yritysvastuuohjelman päätavoitteet ja -mittarit

Käynnistimme vuoden 2022 aikana yritysvastuuohjelman päivityksen vuosille 2024–2028. Päivityksessä muun muassa luonnon monimuotoisuusohjelma integroidaan osaksi yritysvastuuohjelmaa. Yritysvastuuohjelman päivitys valmistuu vuonna 2023.

Yritysvastuun johtaminen

Kemijoki Oy:n yritysvastuuta ohjaavat visiomme ja strategiamme linjaukset. Yritysvastuun painopistealueet, tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet määritellään yritysvastuuohjelmassa, jonka toteuttamiseen Kemijoki Oy ja kumppanit ovat yhdessä sitoutuneet. Yritysvastuuohjelman tuloksista raportoimme säännöllisesti.

Kemijoki Oy ottaa toiminnassaan huomioon asianmukaisen huolellisuusvelvoitteen. Pyrimme yhdessä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa tunnistamaan koko arvoketjussa sekä toteutuneita että mahdollisia haittoja ympäristölle ja ihmisille, mukaan lukien ihmisoikeudet. Osana johtamista ja toimintaamme ehkäisemme ja lievennämme haittoja. Seuraamme huolellisuusvelvoitetta koskevien toimien vaikuttavuutta. Käytössämme on myös sähköinen ilmoituskanava mahdollisia toimintaamme kohdistuvia epäilyjä varten.

Yritysvastuu sisältyy Kemijoki Oy:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään. Yhtiö raportoi yhtiökokoukselle yritysvastuutavoitteista ja työn tuloksista. Kemijoki Oy:n hallitus vastaa yritysvastuun strategisesta ohjauksesta ja valvonnasta hallituksen työjärjestyksen mukaisesti. Hallitus hyväksyy yritysvastuuohjelman, -toimintaohjeet ja -periaatteet sekä käsittelee ja hyväksyy vuosittain julkaistavan yritysvastuuraportin. Hallitus on käsitellyt ilmastoskenaarioiden vaikutukset liiketoimintaan ja seuraa ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien hallintaa osana ohjaus- ja valvontatehtäväänsä. Hallitukselle raportoidaan yritysvastuun edistymisestä säännöllisesti toimitusjohtajan katsauksessa.

Toimitusjohtaja vastaa johtoryhmän avustamana yhtiön yritysvastuustrategian tavoitteista ja yritysvastuuohjelman tuloksista. Johtoryhmän tehtävänä on yritysvastuuohjelman toteutukseen liittyvä päätöksenteko, riittävien resurssien varmistaminen ja edistymisen seuranta. Yritysvastuuasioita käsitellään johtoryhmän työjärjestyksen ja vuosisuunnitelman mukaisesti. Johtoryhmän tehtävänä on myös valmistella yritysvastuuseen liittyvät mittarit sekä tarvittavat kannuste- ja palkitsemisjärjestelmät.

Yritysvastuuohjelman mittarien lisäksi mittaamme onnistumistamme tulospalkkiomittareilla. Johdon ja henkilöstön yhteisissä, yhtiön hallituksen hyväksymissä tulospalkkiomittareissa on omat palkitsemiskriteerinsä yritysvastuutavoitteiden osalta. Mittareilla arvioidaan Kemijoki Oy:n sähköntuotannon joustavuutta, sidosryhmäsuhteita, investointien onnistumista sekä tutkimus, kehitys ja -innovaatiotoimintaa. Vuonna 2022 tulospalkkiomittarin yritysvastuutavoitteet onnistuivat 78 prosenttisesti täydestä.

Kemijoki Oy vastaa luvanhaltijana ympäristölupien ja muiden velvoitteiden mukaisesta toiminnasta. Yritysvastuun operatiivisesta toteuttamisesta vastaavat Kemijoki Oy ja palvelusopimusten mukaisesti sopimuskumppanit. Vastuu operatiivisesta toteuttamisesta ja sopimuskumppaneiden toiminnan valvonnasta ja tarvittavasta ohjaamisesta on Kemijoki Oy:n yksiköillä.

Kumppanuusmalli

Kemijoki Oy hankkii merkittävän osan toiminnoista palveluina sopimuskumppaneilta. Kumppaneiden rooli yritysvastuussa määritellään palvelusopimuksissa. Suurimmissa kumppanuuksissa yritysvastuuasioiden seuranta sisältyy ohjausryhmän tehtäviin. Palvelusopimuksissa on määritelty kumppaneille velvoite raportoida säännöllisesti toiminnasta ja kehittämiskohteista.

Kemijoki Oy edellyttää kumppaneidensa noudattavan Tapamme toimia -periaatteita sekä voimassa olevia lakeja ja säädöksiä. Samoin edellytämme kumppaneidemme kunnioittavan vastuullisen yritystoiminnan kannalta keskeisiä kansainvälisiä periaatteita. Kemijoki Oy ja jokainen sen kumppani edistää omassa toiminnassaan ja vaikutuspiirissään vastuullisia käytäntöjä.

Lisätietoa yritysvastuun johtamisesta, politiikoista ja periaatteista sekä vaikutusten hallinnasta on GRI-koosteessa olevassa kestävyysvaikutusten hallinnan kuvauksessa. Se on saatavilla verkkosivuillamme Viestintä-osiossa, jonka alta löytyvät julkaisut.

Raportointiperiaatteet

Raportoinnissa noudatetaan GRI-standardeja

Kemijoki Oy:n yritysvastuuraportti perustuu Global Reporting Initiativen (GRI) raportointiohjeistukseen ja se on laadittu GRI Universal Standards 2021 -version vaatimuksia noudattaen. Aihekohtaiset standardit raportoimme Kemijoki Oy:lle olennaisten taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osa-alueiden osalta, joihin myös yhtiön merkittävimmät kestävyysvaikutukset kohdistuvat. Raportin sisällön vertailu on esitetty kootusti GRI-sisältöindeksissä.

Olemme raportoineet toiminnastamme GRI:n kestävän kehityksen raportointiohjeiston mukaisesti vuosittain vuodesta 2017 lähtien. Yritysvastuutietojen raportointijakso on vuosikertomuksen tavoin tilikausi (1.1.–31.12.)

Raportoinnin laajuus ja kattavuus

Kemijoki Oy:n vuosikertomuskokonaisuus kattaa perustiedot Kemijoki Oy:n taloudellisesta, yhteiskunnallisesta sekä ympäristöön ja ihmisiin liittyvästä toiminnasta ja sen muodostavat:

Vuosiraportti, PDF-dokumentti
www.kemijoki.fi, Ajankohtaista-osiossa Julkaisut ja raportit -sivu

Yritysvastuuraportti verkkomuodossa
www.kemijoki.fi, Ajankohtaista-osiossa Julkaisut ja raportit -sivu

GRI-koonti, PDF-dokumentti
www.kemijoki.fi, Ajankohtaista-osiossa Julkaisut ja raportit -sivu

Vuosittain julkaistavassa Yritysvastuuraportissa kerromme kestävän kehityksen strategiastamme, yritysvastuuohjelmamme tavoitteista ja mittareista sekä vastuullisuustyömme edistymisestä ja tuloksista. GRI-koonnissa esitetään GRI-standardien mukaiset tunnusluvut, raportointiperiaatteet ja kuvaus Kemijoki Oy:lle olennaisten näkökohtien kestävyysvaikutuksista ja niiden hallinnasta. Yritysvastuuraportointia täydentävät säännöllisesti julkaistavat verkkosisällöt vastuullisuustyömme kehityksestä.

Vuosiraportissa kerromme strategiamme etenemisestä ja taloudellisista tavoitteista sekä Kemijoki Oy:n toimintaympäristöstä ja arvonluonnista. Vuosiraportti sisältää myös hallituksen toimintakertomuksen ja yhtiön keskeiset tunnusluvut sekä tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen. Raportoidut taloudelliset tunnusluvut perustuvat tilintarkastettuun tietoon.

Kemijoki Oy:n vuosiraportointi kattaa yhtiön kaikki toiminnot, ellei siitä ole erikseen asiayhteydessä mainittu. Tunnuslukujen kattavuus on raportoitu tunnuslukujen yhteydessä.

Raportoinnin varmennus

Raporttia ei ole yritysvastuutietojen osalta varmennettu ulkopuolisen riippumattoman tahon toimesta. Vapaaehtoiselle varmennukselle ei ole toistaiseksi nähty tarvetta, mutta valvomme yritysvastuutietojen laatua ja luotettavuutta sisäisten kontrollien sekä raportointiprosessien avulla. Yhtiö odottaa, että yritysvastuuraporttien varmentamiseen liittyvät säädökset ja käytännöt edelleen kehittyvät.

Raportoinnin kehittäminen

Valmistaudumme EU:n taksonomia-asetuksen ja kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisiin raportointeihin. Taksonomia-asetuksen ja kestävyysraportointidirektiivin suora raportointivelvoite alkaa yhtiön osalta 1.1.2025 ja koskee raportteja, jotka julkaistaan vuonna 2026.