Voima­laitokset

20 voimalaitostamme tuottivat sähköenergiaa yhteensä 4 622 gigawattituntia vuonna 2023.

Kemijoen valuma-alueen vesivoimalaitokset sijaitsevat pääasiassa Kemijoen ja Kitisen varrella. Siksi on luonnollista, että vesimäärältään suurimmat voimalaitokset sijaitsevat alajuoksulla Kemijoen pääuoman Rovaniemen alapuolisessa osassa. Kemijoen pääuoman seitsemän voimalaitosta kuuluvat Suomen 10 suurimman vesivoimalaitoksen joukkoon.

Ensimmäinen Kemijoki Oy:n rakennuttama voimalaitos, Petäjäskoski, on tällä hetkellä Suomen toiseksi suurin vesivoimalaitos. Se valmistui vuonna 1957. Voimalaitoksista uusin, Kelukosken voimalaitos valmistui vuonna 2001.

Investoimme tuotantojärjestelmämme kehittämiseen

Parannamme voimalaitostemme tuotantovarmuutta sekä tuotannon ympäristöystävällisyyttä peruskorjauksilla.

Lue lisää Investoinnit ja hankkeet -sivulta.

Kemijoen alue

  • Lokka

    Lokka

    Rakennettu: 1967
    Putouskorkeus: 7–12 m
    Teho: 0,1 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 0,5 GWh
    Koneiston määrä: 1

    Sodankylässä Lokan tekojärven eteläpuolella sijaitseva Lokan vesivoimalaitos säännöstelee yhtä Euroopan suurimmista tekojärvistä. Tekojärven avulla Kemijoen pääuoman voimalaitoksille päätyvän veden määrää voidaan varastoida ja säännöstellä. ​

    Lokan voimalaitoksen kautta juoksutettavalla vedellä ylläpidetään Luirojoessa virtaama, joka on Kammosen kohdalla kesällä 7 m3/s ja talvella 6 m3/s.

  • Porttipahta

    Porttipahta

    Valmistunut: 1981
    Putouskorkeus: 30 m
    Teho: 40,5 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 102,4 GWh
    Koneiston määrä: 1

    Sodankylän kunnassa sijaitseva Porttipahdan vesivoimalaitos säännöstelee sähköntuotannon ohella Lokan ja Porttipahdan tekojärviä. ​Porttipahta on vuotuisella sähkön tuotantomäärällä mitattuna suurin Kitisen seitsemästä voimalaitoksesta. Sen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa lähes 14 300 nelihenkisen perheen vuosittaista sähkönkulutusta. ​

    Porttipahdan peruskorjaus valmistui syksyllä 2020. Uusimme peruskorjauksessa muun muassa voimalaitoksen koneiston ja juoksupyörän sekä sähkö- ja automaatiojärjestelmät.​ Voimalaitoksen neljän maapadon pituus on 3 420 metriä ja betonipadon 69 metriä. Tulva-aukkoja on yksi.

  • Kurittukoski

    Kurittukoski

    Valmistunut: 1987
    Putouskorkeus: 11 m
    Teho: 15 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 42 GWh
    Koneiston määrä: 1

    Sodankylän kunnassa sijaitseva Kurittukosken voimalaitos on yksi seitsemästä Kemijoen sivujoen Kitisen vesivoimalaitoksesta. Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 6 000 nelihenkisen perheen vuosittaista sähkönkulutusta.​

    Uusimme Kurittukosken voimalaitoksella vuonna 2018 kaukokäytön ala-aseman sekä jännite- ja turbiinisäätäjät. Uusiminen lisäsi voimalaitoksen käyttövarmuutta ja hyötysuhdetta sekä modernisoi tiedonkeruuta. Voimalaitoksen kolmen maapadon pituus on 973 metriä ja kahden betonipadon 36 metriä. Tulva-aukkoja on yksi.

  • Vajukoski

    Vajukoski

    Valmistunut: 1984
    Putouskorkeus: 16 m
    Teho: 21 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 69 GWh
    Koneiston määrä 1

    Sodankylän kunnassa sijaitseva Vajukosken voimalaitos on yksi seitsemästä Kemijoen sivujoen Kitisen varrella sijaitsevasta vesivoimalaitoksesta. ​Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa lähes 10 000 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta. ​

    Uusimme vuonna 2019 Vajukosken koneiston automaatiojärjestelmän. Voimalaitoksen padosta noin 1 900 metriä on maapatoa ja 68 metriä on betonia.

  • Matarakoski

    Matarakoski

    Valmistunut: 1995
    Putouskorkeus: 7 m
    Teho: 11 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 31 GWh
    Koneiston määrä: 1

    Sodankylän kunnassa sijaitseva Matarakoski on vuotuisella sähkön tuotantomäärällä mitattuna toiseksi pienin Kemijoen sivujoen Kitisen seitsemästä vesivoimalaitoksesta.​ Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 4 400 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.

    Voimalaitoksen kahden maapadon pituus on 930 metriä ja yhden betonipadon 46 metriä. Tulva-aukkoja on yksi.

  • Kelukoski

    Kelukoski

    Valmistunut: 2001
    Putouskorkeus: 7 m
    Teho: 11 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 38,1 GWh
    Koneiston määrä: 1

    Sodankylän kunnassa sijaitseva Kelukosken voimalaitos on uusin Kemijoen sivujoki Kitisellä sijaitsevasta seitsemästä voimalaitoksesta. Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 5 600 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.

    Voimalaitoksen yhteydessä on kuusi maapatoa, joiden yhteenlaskettu pituus on 3 913 metriä, yksi 58 metriä pitkä betonipato sekä yksi tulva-aukko.

  • Kurkiaska

    Kurkiaska

    Valmistunut: 1992
    Putouskorkeus: 12,5 m
    Teho: 27 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 83,1 GWh
    Koneiston määrä: 1

    Sodankylän kunnassa Kemijoen sivujoen Kitisellä sijaitseva Kurkiaskan voimalaitos on Kitisen toiseksi suurin vesivoimalaitos. Voimalaitos tuottaa vuodessa keskimäärin 83,1 gigawattituntia (GWh) energiaa, mikä vastaa noin 11 800 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.

    Vuosina 1990–92 rakennetun voimalaitoksen kolmen maapadon yhteenlaskettu pituus on 4,3 kilometriä ja kahden betonipadon 82 metriä. Tulva-aukkoja on kaksi.

  • Kokkosniva

    Kokkosniva

    Valmistunut: 1990
    Putouskorkeus: 11,5 m
    Teho: 25 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 79 GWh
    Koneiston määrä: 1

    Kokkosnivan voimalaitos sijaitsee Kemijoen sivujoen Kitisellä Pelkosenniemen kunnassa. ​Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa lähes 11 300 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

    Kokkosnivan voimalaitos peruskorjattiin vuosina 2021-2022. Uusimme peruskorjauksessa muun muassa voimalaitoksen juoksupyörän sekä sähkö- ja automaatiojärjestelmät. Voimalaitoksen neljän maapadon yhteenlaskettu pituus on lähes 13 kilometriä ja kahden betonipadon 97 metriä. Tulva-aukkoja on kaksi.

  • Seitakorva

    Seitakorva

    Valmistunut: 1963
    Putouskorkeus: 17-24 m
    Teho: 144 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 511 GWh
    Koneiston määrä: 2

    Seitakorvan voimalaitos sijaitsee Kemijoen varrella Kemijärven kaupungissa. Seitakorvan voimalaitos on yksi Suomen suurimmista vesivoimalaitoksista.​ Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 73 000 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

    Seitakorvan voimalaitoksessa on tehty kolme peruskorjausta ja tehonnostoa vuosina 1997, 2004 ja 2014. Voimalaitoksen teho kasvoi peruskorjauksissa yhteensä 44 megawattia. Voimalaitoksella on yhteensä 3,3 kilometriä maapatoa ja 122 metriä betonipatoa. Tulva-aukkoja on kaksi.

  • Pirttikoski

    Pirttikoski

    Valmistunut: 1959
    Putouskorkeus: 26 m
    Teho: 152 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 581 GWh
    Koneiston määrä: 2

    Pirttikosken voimalaitos sijaitsee Kemijoen varrella Rovaniemen kaupungissa. Pirttikosken tunnelivoimalaitos on Suomen kolmanneksi suurin vesivoimalaitos ja suurin tunnelivoimalaitos. ​Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 83 000 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

    Voimalaitoksen rakentaminen vuosina 1956–59 oli iso urakka: kallioon louhittiin 2,5 kilometriä pitkä tunneli, jota pitkin vesi virtaa.

    Pirttikosken voimalaitoksessa tehtiin tehonnosto vuosina 2009–2010. Vesivoimalaitoksen teho nousi sen myötä yhteensä 42 megawattia. Voimalaitoksessa on kaksi 76 megawatin tehoista koneistoa ja kaksi turbiinia peruskallion sisällä 70 metrin syvyydessä. Voimalaitoksen kaksi maapatoa ovat 155 metrin pituiset. Tulva-aukkoja on kaksi.

  • Vanttauskoski

    Vanttauskoski

    Valmistunut: 1972
    Putouskorkeus: 22 m
    Teho: 95 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 448 GWh
    Koneiston määrä: 2

    Vanttauskosken vesivoimalaitos sijaitsee Kemijoen varrella Rovaniemen kaupungissa. ​Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 64 000 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

    Vanttauskosken voimalaitos peruskorjattiin 2010–2011. Samassa yhteydessä toteutettiin tehonnosto, jonka myötä laitoksen teho kasvoi 12 megawattia. Voimalaitoksen alueella on 620 metriä maapatoa, joka kohoaa korkeimmillaan 33 metriin, sekä 124 metriä betonipatoa. Tulva-aukkoja on kaksi.

  • Permantokoski

    Permantokoski

    Valmistunut: 1961
    Putouskorkeus: 24 m
    Teho: 13 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 50,5 GWh
    Koneiston määrä: 1

    Permantokosken vesivoimalaitos sijaitsee Kemijokeen laskevan Raudanjoen varrella Rovaniemen kaupungissa. ​Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 7 200 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

    Permantokosken voimalaitoksen koneisto peruskorjattiin vuonna 2005, jolloin sen teho nousi 2 megawattia. Voimalaitoksen maapato on 190 metrin mittainen ja korkeimmillaan se kohoaa 15 metrin korkeuteen. Betonipatoa on 108 metrin verran. Tulva-aukkoja on yksi.

  • Valajaskoski

    Valajaskoski

    Valmistunut: 1960
    Putouskorkeus: 11,5 m
    Teho: 101 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 365 GWh
    Koneiston määrä: 3

    Valajaskosken vesivoimalaitos sijaitsee Kemijoen varrella Rovaniemen kaupungissa. ​Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 52 100 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

    Valajaskosken voimalaitoksen koneistot peruskorjattiin vuosina 2001–2003, mikä nosti niiden tehoa 31 megawattia. Kahden maapadon pituus on 500 metriä ja betonipadon 239 metriä. Tulva-aukkoja on neljä.

  • Petäjäskoski

    Petäjäskoski

    Valmistunut: 1957
    Putouskorkeus: 20,5 m
    Teho: 182 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 687 GWh
    Koneiston määrä: 3

    Petäjäskosken voimalaitos sijaitsee Kemijoen varrella Rovaniemen kaupungissa. Petäjäskosken voimalaitos on teholtaan Suomen toiseksi suurin vesivoimalaitos.​ Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 98 100 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

    Petäjäskoski on ensimmäinen Kemijoki Oy:n rakentama vesivoimalaitos. Työ oli aikanaan valtava urakka, jossa oli mukana enimmillään 2 500 ihmistä. ​

    Petäjäskosken voimalaitoksen kaikkien kolmen koneiston tehoja on nostettu alkuperäisestä yhteensä 56 megawattia vuosina 1996, 2005–2006 ja 2011. Voimalaitosalueella on 838 metriä maapatoa, joka kohoaa korkeimmillaan 23 metriin, sekä 231 metriä betonipatoa. Tulva-aukkoja on seitsemän.

  • Ossauskoski

    Ossauskoski

    Valmistunut: 1965
    Putouskorkeus: 15 m
    Teho: 124 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 501 GWh
    Koneiston määrä: 3 (turbiinia)

    Ossauskosken vesivoimalaitos sijaitsee Kemijoen varrella Tervolan kunnassa.​ Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa lähes 71 600 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

    Ossauskosken kaikki kolme koneistoa peruskorjattiin vuosina 2007–2008, minkä ansioista voimalaitoksen teho nousi 31 megawattia.​ Voimala-alueella on 1 875 metriä maapatoa, joka yltää korkeimmillaan 18,7 metriin, sekä 161 metriä betonipatoa. Tulva-aukkoja on viisi.

    Vuosina 1961–65 rakennetun voimalaitoksen läheisyyteen on kasvanut Ossauskosken kylä.

  • Taivalkoski

    Taivalkoski

    Valmistunut: 1976
    Putouskorkeus: 14,5 m
    Teho: 134,1 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 540,7 GWh
    Koneiston määrä: 3

    Taivalkosken voimalaitos sijaitsee Kemijoen varrella Keminmaan kunnassa. Taivalkoski on vuotuisella sähkön tuotantomäärällä mitattuna yksi Suomen suurimmista vesivoimalaitoksista. ​Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 76 700 nelihenkisen perheen vuosittaista sähkönkulutusta. ​

    Kaikki kolme koneistoa peruskorjattiin vuosina 1998, 1999 ja 2000, minkä myötä voimalaitoksen teho nousi 18 megawattia.​ Vuonna 2017 valmistunut peruskorjaus paransi voimalaitoksen hyötysuhdetta ja vähensi öljyvahingon riskiä uusien vesinapaisten juoksupyörien myötä. Tulva-aukkoja on viisi.

Lieksanjoen alue

  • Pankakoski

    Pankakoski

    Valmistunut: 1964
    Putouskorkeus: 10,2 m
    Teho: 15,6 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 68 GWh
    Koneiston määrä: 2

    Pankakosken voimalaitos sijaitsee Lieksanjoen varrella Lieksan kaupungissa. Pankakosken vesivoimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 10 000 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta. ​

    Pankakosken vesivoimalaitoksen kaksi koneistoa peruskorjattiin vuosina 2014 ja 2018.

  • Lieksankoski

    Lieksankoski

    Valmistunut: 1960
    Putouskorkeus: 11,4 m
    Teho: 18 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 79 GWh
    Koneiston määrä: 2

    Lieksankosken voimalaitos sijaitsee Lieksanjoen varrella Lieksan kaupungissa. Lieksankosken voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 11 000 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

    Lieksankosken kaksi koneistoa peruskorjattiin vuosina 2013 ja 2019. Peruskorjaus paransi voimalaitoksen energiatehokkuutta, ympäristöystävällisyyttä ja käyttöturvallisuutta.

    Vuonna 2018 arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman rakennuksen ilme kunnostettiin alkuperäiseen asuunsa siten, että voimalaitoksen rakennustaiteelliset arvot säilyivät ja rakennuksen tekninen kunto parani.

Kymijoen alue

  • Anjalankoski

    Anjalankoski

    Valmistunut: 1983
    Putouskorkeus: 9,7 m
    Teho: 20 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 130 GWh
    Koneiston määrä: 1

    Anjalankosken vesivoimalaitos sijaitsee Kymijoen varrella Kouvolan kaupungissa. ​Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa lähes 18 600 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

  • Inkeroinen

    Inkeroinen

    Valmistunut: 1922
    Putouskorkeus: 9,7 m
    Teho: 16,7 MW
    Vuosienergia keskivedellä: 80 GWh
    Koneiston määrä: 4

    Inkeroisten vesivoimalaitos sijaitsee Kymijoen varrella Kouvolan kaupungissa. Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 11 400 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

    Voimalaitoksen kolme koneistoa uusittiin vuonna 1993–94, minkä myötä laitoksen teho kasvoi noin 20 prosenttia. ​Voimalaitoksen neljäs, niin sanottu museokone, on edelleen mukana tuotannossa. ​Vesivoimalaitoksen patojen peruskorjaus käynnistyi toukokuussa 2021, ja työ valmistui etuajassa joulukuussa 2022.​

    Inkeroisten vesivoimalaitos täytti 100 vuotta vuonna 2022. Museovirasto on suojellut voimala-alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaana.


Katso myös