Voima­laitokset

Kemijoen alue

• Lokka

  Lokka

  Rakennettu: 1967
  Putouskorkeus: 7–12 m
  Teho: 0,1 MW
  Vuosienergia keskivedellä: 0,4 GWh
  Koneiston määrä: 1
  

  Sodankylässä Lokan tekojärven eteläpuolella sijaitseva Lokan vesivoimalaitos säännöstelee yhtä Euroopan suurimmista tekojärvistä. Tekojärven avulla Kemijoen pääuoman voimalaitoksille päätyvän veden määrää voidaan varastoida ja säännöstellä. ​

  Lokan voimalaitoksen kautta juoksutettavalla vedellä ylläpidetään Luirojoessa virtaama, joka on Kammosen kohdalla kesällä 7 m3/s ja talvella 6 m3/s.

• Porttipahta

  Porttipahta

  Valmistunut: 1981
  Putouskorkeus: 30 m
  Teho: 40,5 MW
  Vuosienergia keskivedellä: 107 GWh
  Koneiston määrä: 1

  Sodankylän kunnassa sijaitseva Porttipahdan vesivoimalaitos säännöstelee sähköntuotannon ohella Lokan ja Porttipahdan tekojärviä. ​Porttipahta on vuotuisella sähkön tuotantomäärällä mitattuna suurin Kitisen seitsemästä voimalaitoksesta. Sen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa lähes 14 300 nelihenkisen perheen vuosittaista sähkönkulutusta. ​

  Porttipahdan peruskorjaus valmistui syksyllä 2020. Uusimme peruskorjauksessa muun muassa voimalaitoksen koneiston ja juoksupyörän sekä sähkö- ja automaatiojärjestelmät.​ Voimalaitoksen neljän maapadon pituus on 3 420 metriä ja betonipadon 69 metriä. Tulva-aukkoja on yksi.

• Kurittukoski

  Kurittukoski

  Valmistunut: 1987
  Putouskorkeus: 11 m
  Teho: 15 MW
  Vuosienergia keskivedellä: 42,8 GWh
  Koneiston määrä: 1

  Sodankylän kunnassa sijaitseva Kurittukosken voimalaitos on yksi seitsemästä Kemijoen sivujoen Kitisen vesivoimalaitoksesta. Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 6 000 nelihenkisen perheen vuosittaista sähkönkulutusta.​

  Uusimme Kurittukosken voimalaitoksella vuonna 2018 kaukokäytön ala-aseman sekä jännite- ja turbiinisäätäjät. Uusiminen lisäsi voimalaitoksen käyttövarmuutta ja hyötysuhdetta sekä modernisoi tiedonkeruuta. Voimalaitoksen kolmen maapadon pituus on 973 metriä ja kahden betonipadon 36 metriä. Tulva-aukkoja on yksi.

• Vajukoski

  Vajukoski

  Valmistunut: 1984
  Putouskorkeus: 16 m
  Teho: 21 MW
  Vuosienergia keskivedellä: 72,9 GWh
  Koneiston määrä 1

  Sodankylän kunnassa sijaitseva Vajukosken voimalaitos on yksi seitsemästä Kemijoen sivujoen Kitisen varrella sijaitsevasta vesivoimalaitoksesta. ​Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa lähes 10 000 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta. ​

  Uusimme vuonna 2019 Vajukosken koneiston automaatiojärjestelmän. Voimalaitoksen padosta noin 1 900 metriä on maapatoa ja 68 metriä on betonia.

• Matarakoski

  Matarakoski

  Valmistunut: 1995
  Putouskorkeus: 7 m
  Teho: 11 MW
  Vuosienergia keskivedellä: 31,9 GWh
  Koneiston määrä: 1

  Sodankylän kunnassa sijaitseva Matarakoski on vuotuisella sähkön tuotantomäärällä mitattuna toiseksi pienin Kemijoen sivujoen Kitisen seitsemästä vesivoimalaitoksesta.​ Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 4 400 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.

  Voimalaitoksen kahden maapadon pituus on 930 metriä ja yhden betonipadon 46 metriä. Tulva-aukkoja on yksi.

• Kelukoski

  Kelukoski

  Valmistunut: 2001
  Putouskorkeus: 7 m
  Teho: 11 MW
  Vuosienergia keskivedellä: 38,1 GWh
  Koneiston määrä: 1

  Sodankylän kunnassa sijaitseva Kelukosken voimalaitos on uusin Kemijoen sivujoki Kitisellä sijaitsevasta seitsemästä voimalaitoksesta. Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 5 600 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.

  Voimalaitoksen yhteydessä on kuusi maapatoa, joiden yhteenlaskettu pituus on 3 913 metriä, yksi 58 metriä pitkä betonipato sekä yksi tulva-aukko.

• Kurkiaska

  Kurkiaska

  Valmistunut: 1992
  Putouskorkeus: 12,5 m
  Teho: 25,8 MW
  Vuosienergia keskivedellä: 83,5 GWh
  Koneiston määrä: 1

  Sodankylän kunnassa Kemijoen sivujoen Kitisellä sijaitseva Kurkiaskan voimalaitos on Kitisen toiseksi suurin vesivoimalaitos. Voimalaitos tuottaa vuodessa keskimäärin 83,1 gigawattituntia (GWh) energiaa, mikä vastaa noin 11 800 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.

  Vuosina 1990–92 rakennetun voimalaitoksen kolmen maapadon yhteenlaskettu pituus on 4,3 kilometriä ja kahden betonipadon 82 metriä. Tulva-aukkoja on kaksi.

• Kokkosniva

  Kokkosniva

  Valmistunut: 1990
  Putouskorkeus: 11,5 m
  Teho: 26 MW
  Vuosienergia keskivedellä: 80,1 GWh
  Koneiston määrä: 1

  Kokkosnivan voimalaitos sijaitsee Kemijoen sivujoen Kitisellä Pelkosenniemen kunnassa. ​Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa lähes 11 300 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

  Kokkosnivan voimalaitos peruskorjattiin vuosina 2021-2022. Uusimme peruskorjauksessa muun muassa voimalaitoksen juoksupyörän sekä sähkö- ja automaatiojärjestelmät. Voimalaitoksen neljän maapadon yhteenlaskettu pituus on lähes 13 kilometriä ja kahden betonipadon 97 metriä. Tulva-aukkoja on kaksi.

• Seitakorva

  Seitakorva

  Valmistunut: 1963
  Putouskorkeus: 17-24 m
  Teho: 144 MW
  Vuosienergia keskivedellä: 521,2 GWh
  Koneiston määrä: 2

  Seitakorvan voimalaitos sijaitsee Kemijoen varrella Kemijärven kaupungissa. Seitakorvan voimalaitos on yksi Suomen suurimmista vesivoimalaitoksista.​ Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 73 000 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

  Seitakorvan voimalaitoksessa on tehty kolme peruskorjausta ja tehonnostoa vuosina 1997, 2004 ja 2014. Voimalaitoksen teho kasvoi peruskorjauksissa yhteensä 44 megawattia. Voimalaitoksella on yhteensä 3,3 kilometriä maapatoa ja 122 metriä betonipatoa. Tulva-aukkoja on kaksi.

• Pirttikoski

  Pirttikoski

  Valmistunut: 1959
  Putouskorkeus: 26 m
  Teho: 152 MW
  Vuosienergia keskivedellä: 604,2 GWh
  Koneiston määrä: 2

  Pirttikosken voimalaitos sijaitsee Kemijoen varrella Rovaniemen kaupungissa. Pirttikosken tunnelivoimalaitos on Suomen kolmanneksi suurin vesivoimalaitos ja suurin tunnelivoimalaitos. ​Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 83 000 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

  Voimalaitoksen rakentaminen vuosina 1956–59 oli iso urakka: kallioon louhittiin 2,5 kilometriä pitkä tunneli, jota pitkin vesi virtaa.

  Pirttikosken voimalaitoksessa tehtiin tehonnosto vuosina 2009–2010. Vesivoimalaitoksen teho nousi sen myötä yhteensä 42 megawattia. Voimalaitoksessa on kaksi 76 megawatin tehoista koneistoa ja kaksi turbiinia peruskallion sisällä 70 metrin syvyydessä. Voimalaitoksen kaksi maapatoa ovat 155 metrin pituiset. Tulva-aukkoja on kaksi.

• Vanttauskoski

  Vanttauskoski

  Valmistunut: 1972
  Putouskorkeus: 22 m
  Teho: 95 MW
  Vuosienergia keskivedellä: 460,9 GWh
  Koneiston määrä: 2

  Vanttauskosken vesivoimalaitos sijaitsee Kemijoen varrella Rovaniemen kaupungissa. ​Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 64 000 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

  Vanttauskosken voimalaitos peruskorjattiin 2010–2011. Voimalaitoksen alueella on 620 metriä maapatoa, joka kohoaa korkeimmillaan 33 metriin, sekä 124 metriä betonipatoa. Tulva-aukkoja on kaksi.

• Permantokoski

  Permantokoski

  Valmistunut: 1961
  Putouskorkeus: 24 m
  Teho: 13 MW
  Vuosienergia keskivedellä: 50,5 GWh
  Koneiston määrä: 1

  Permantokosken vesivoimalaitos sijaitsee Kemijokeen laskevan Raudanjoen varrella Rovaniemen kaupungissa. ​Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 7 200 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

  Permantokosken voimalaitoksen koneisto peruskorjattiin vuonna 2005, jolloin sen teho nousi 2 megawattia. Voimalaitoksen maapato on 190 metrin mittainen ja korkeimmillaan se kohoaa 15 metrin korkeuteen. Betonipatoa on 108 metrin verran. Tulva-aukkoja on yksi.

• Valajaskoski

  Valajaskoski

  Valmistunut: 1960
  Putouskorkeus: 11,5 m
  Teho: 101 MW
  Vuosienergia keskivedellä: 379,8 GWh
  Koneiston määrä: 3

  Valajaskosken vesivoimalaitos sijaitsee Kemijoen varrella Rovaniemen kaupungissa. ​Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 52 100 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

  Valajaskosken voimalaitoksen koneistot peruskorjattiin vuosina 2001–2003, mikä nosti niiden tehoa 31 megawattia. Kahden maapadon pituus on 500 metriä ja betonipadon 239 metriä. Tulva-aukkoja on neljä.

• Petäjäskoski

  Petäjäskoski

  Valmistunut: 1957
  Putouskorkeus: 20,5 m
  Teho: 182 MW
  Vuosienergia keskivedellä: 707,6 GWh
  Koneiston määrä: 3

  Petäjäskosken voimalaitos sijaitsee Kemijoen varrella Rovaniemen kaupungissa. Petäjäskosken voimalaitos on teholtaan Suomen toiseksi suurin vesivoimalaitos.​ Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 98 100 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

  Petäjäskoski on ensimmäinen Kemijoki Oy:n rakentama vesivoimalaitos. Työ oli aikanaan valtava urakka, jossa oli mukana enimmillään 2 500 ihmistä. ​

  Petäjäskosken voimalaitoksen kaikkien kolmen koneiston tehoja on nostettu alkuperäisestä yhteensä 56 megawattia vuosina 1996, 2005–2006 ja 2011. Voimalaitosalueella on 838 metriä maapatoa, joka kohoaa korkeimmillaan 23 metriin, sekä 231 metriä betonipatoa. Tulva-aukkoja on seitsemän.

• Ossauskoski

  Ossauskoski

  Valmistunut: 1965
  Putouskorkeus: 15 m
  Teho: 124 MW
  Vuosienergia keskivedellä: 521 GWh
  Koneiston määrä: 3 (turbiinia)

  Ossauskosken vesivoimalaitos sijaitsee Kemijoen varrella Tervolan kunnassa.​ Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa lähes 71 600 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​

  Ossauskosken kaikki kolme koneistoa peruskorjattiin vuosina 2007–2008, minkä ansioista voimalaitoksen teho nousi 31 megawattia.​ Voimala-alueella on 1 875 metriä maapatoa, joka yltää korkeimmillaan 18,7 metriin, sekä 161 metriä betonipatoa. Tulva-aukkoja on viisi.

  Vuosina 1961–65 rakennetun voimalaitoksen läheisyyteen on kasvanut Ossauskosken kylä.

• Taivalkoski

  Taivalkoski

  Valmistunut: 1976
  Putouskorkeus: 14,5 m
  Teho: 134,1 MW
  Vuosienergia keskivedellä: 562,3 GWh
  Koneiston määrä: 3

  Taivalkosken voimalaitos sijaitsee Kemijoen varrella Keminmaan kunnassa. Taivalkoski on vuotuisella sähkön tuotantomäärällä mitattuna yksi Suomen suurimmista vesivoimalaitoksista. ​Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 76 700 nelihenkisen perheen vuosittaista sähkönkulutusta. ​

  Kaikki kolme koneistoa peruskorjattiin vuosina 1998, 1999 ja 2000, minkä myötä voimalaitoksen teho nousi 18 megawattia.​ Vuonna 2017 valmistunut peruskorjaus paransi voimalaitoksen hyötysuhdetta ja vähensi öljyvahingon riskiä uusien vesinapaisten juoksupyörien myötä. Tulva-aukkoja on viisi.