Vaelluskalat
Keskeisin toimintaympäristömme on jokivesistöissä. Vesivoiman vaikutuksia kalataloudelle kompensoidaan velvoitteiden mukaisesti istutuksin. Vapaaehtoinen vaelluskalatyömme tähtää virtavesissä elävien vaelluskalojen, kuten meritaimenen ja -lohen, palauttamiseen Kemijokeen ja sen sivujokiin sekä järvilohen palauttamiseen Lieksanjokeen.
Olemme uudistaneet yhdessä PVO-Vesivoima Oy:n kanssa yhteisesti omistamamme Voimalohi Oy:n toimintaa. Voimalohi on perustettu huolehtimaan omistajiensa kalataloudellisista istutusvelvoitteista. Voimalohen tehtäväkenttä laajenee vaelluskalojen palauttamiseen tähtäävien toimenpiteiden kehittämiseen ja toteuttamiseen.
Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa
Teemme vapaaehtoista vaelluskalatyötä yhteistyössä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Olemme aktiivisesti mukana Kemi-Ounasjoen ja Lieksanjoen vaelluskalatyöryhmissä, joiden tavoitteena on elvyttää vaelluskalakantoja Kemi- ja Lieksanjoen alueilla. Jatkuvan yhteistyön lisäksi toteutamme yhdessä hankkeita, jotka edistävät esimerkiksi vaelluskalojen vaellusyhteyksien luomista Ounasjoelle ja virtavesien elinympäristökunnostuksia.
-
Kemi-Ounasjoen vaelluskalatyöryhmä
Lapin liiton koordinoima Kemi-Ounasjoen vaelluskalatyöryhmä on laatinut laajapohjaisena yhteistyönä kattavan toimenpidesuunnitelman, jota nyt toteutetaan. Hyvä esimerkki toimenpiteistä on padon ohitusratkaisun suunnittelu ja luvitus Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen.
-
Lieksanjoen vaelluskalatyöryhmä
Lieksanjoella aloitimme yhteistyön vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseksi vuonna 2016 Lieksan kaupungin, Metsähallituksen sekä Pielisen ja Ruunaan kalastusalueiden kanssa. Hyvien käytäntöjen ja tulosten vuoksi alun perin kolmevuotista hanketta jatketaan ELY-keskuksen, Luken, Ruunaa-Pielisen kalatalousalueen, Metsähallituksen ja Lieksan kaupungin sekä koordinoinnista vastaavan Future Missions Oy:n kanssa.
-
Yhteistyöhankkeitamme
- Perustimme vuonna 2022 Taivalkosken kalauoman seurantaryhmän, jossa on mukana Lapin Ely-keskuksen, Metsähallituksen, Lapin liiton, jokivarren kuntien ja kaupunkien, kalatalousalueiden, Lapin vapaa-ajankalastajien, paikallisen osakaskunnan ja kyläyhdistyksen edustajia sekä asiantuntijajäseninä Luonnonvarakeskuksen ja Voimalohen edustajat.
- Olemme toteuttaneet elinympäristökunnostuksia Taivalkosken voimalaitoksen altaaseen laskevalla Runkausjoella yhteistyössä Kalasydän Oy:n, Lapin ELY-keskuksen sekä Koivukylän osakaskunnan kanssa. Olemme istuttaneet kunnostetuille alueille merilohen mätiä ja teemme tulosten seurantaa yhdessä Kalasydän Oy:n ja Apajax Oy:n kanssa.
- Teemme runsaasti tutkimusyhteistyötä. Selvitämme esimerkiksi smolttien alasvaellustutkimuksessa radiotelemetriaseurannan avulla vaelluspoikasten selviytymistä Kemijoen viiden alimman voimalaitoksen yhteydessä. Hanketta koordinoi Voimalohi ja tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Luonnonvarakeskus.
Vapaaehtoinen vaelluskalatyömme
Vaelluskalakantojen palauttamisessa rakennettuihin vesistöihin tarvitaan laaja valikoima toimenpiteitä, sopivassa järjestyksessä toteutettuina. Vapaaehtoisten toimenpiteiden kokonaisuuteemme kuuluu muun muassa padon ohitusratkaisut, mäti- ja pienpoikasistutukset, tutkimus, elinympäristökunnostukset, ylisiirrot sekä parhaiden ratkaisujen etsiminen ja tukeminen nousuhalukkaan vaelluskalakannan luomiseksi.
-
Esimerkkejä Kemijoki Oy:n työstä
- Suunnittelemme vaelluskaloille padon ohitusratkaisun Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Jätimme tammikuussa 2022 Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle lupahakemuksen kalauoman rakentamisesta. Taivalkosken voimalaitoksella on ollut käytössä jo vuodesta 2019 lähtien hydraulinen Kalasydän-kalatie.
- Edistämme Rovaniemen alapuolisten voimalaitosten vaellusyhteyksien kehittämistä Taivalkoskelta ylävirtaan. Teemme vuoden 2024 aikana toteutettavuusselvityksen vaelluskalojen ylös- ja alasvaelluksen mahdollistavasta ohitusratkaisusta Ossauskosken voimalaitoksen yhteyteen.
- Tuemme vaelluskalakantoja mäti- ja pienpoikasistutuksilla. Istutamme esimerkiksi meritaimenen mätiä Laisentia- ja Meltausjoelle ja merilohen mätiä Ounasjoen pääuomaan sekä Tepasto-, Vene- ja Lainiojokeen. Keväisin istutamme yksivuotisia pienpoikasia esimerkiksi Vähä- ja Louejokeen sekä merilohen poikasia Ounasjokeen.
- Osallistumme meritaimenen ja -lohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden kunnostushankkeisiin. Toteutimme elinympäristökunnostuksia Runkausjoella. Taivalkosken voimalaitoksen altaaseen laskevat sivujoet ovat tärkeitä vaelluskalojen lisääntymisalueita ja poikasten elinympäristöjä. Tulosten seuranta ja mäti-istutukset jatkuvat edelleen. Suunnittelemme Kemijoen pääuomalla Tervolan Rötkösensaaren edustan elinympäristökunnostusta.
- Tutkimushankkeet ovat tärkeässä osassa vaelluskalojen palauttamiseen tähtäävässä työssä. Teemme näytepyyntiä ja kalojen telemetriaseurantaa. Ounasjoen tutkimushankkeella (2021–2026) selvitämme merilohen erilaisten istutusmenetelmien, poikasten alkuperän sekä kasvatusmenetelmien vaikutusta istutusten tuloksellisuuteen ja kustannustehokkuuteen. Hankekokonaisuutta koordinoi Voimalohi Oy ja Luonnonvarakeskus vastaa tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta.
- Jatkokehitämme Lieksanjoella Pankakosken smolttien kiinniottolaitteen toimintaa tutkimukseen nojautuen. Lieksanjoella uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvyttämistä tukevat toimenpiteet ovat kattaneet muun muassa vaelluspoikasten kiinniottolaitteen rakentamisen Pankakosken voimalaitoksella, kalastuksen valvonnan kehittämisen salakalastuksen estämiseksi, helikopterisoraistukset lisääntymisalueiden kunnostamiseksi, tuki-istutukset ja emokalojen ylisiirrot sekä alasvaellukseen ja radiotelemetriseurantaan liittyvän tutkimuksen.
- Uudistamme yhdessä PVO-Vesivoima Oy:n kanssa yhteisesti omistamamme Voimalohen toimintaa. Voimalohen tehtäväkenttä laajenee jatkossa vaelluskalojen palauttamiseen tähtäävien toimenpiteiden kehittämiseen ja toteuttamiseen.
Kalanistutukset
Istutamme vuosittain Kemijokeen ja sen merelliselle vaikutusalueelle yli kuusi miljoonaa kalanpoikasta ja pyyntikokoista kalaa. Toteutamme kalanistutukset Kemijoki Oy:lle asetettujen velvoitteiden mukaisesti. Istutusten tavoitteena on kompensoida voimalaitosten rakentamisesta kalastukselle ja kalakannoille aiheutuneita haittoja.
Kemijoki Oy:n istutusvelvoite on Suomen suurin. Kalatalousvelvoitteiden hoitoon käytämme vuosittain omia työkustannuksia huomioimatta noin 3,3 miljoonaa euroa. Istutus- ja tarkkailusuunnitelmat hyväksyy paikallisen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut. Se myös valvoo istutusten ja tarkkailutoimenpiteiden toteutusta. Istutus- ja tarkkailusuunnitelmien teossa kuullaan myös kalastusoikeudet omistavia osakaskuntia.
Lisätietoa kalataloustarkkailuraporteissamme.
Lapin ELY-keskuksen hakemus Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi
Lapin ELY-keskuksen maaliskuussa 2017 jättämä hakemus Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden muuttamiseksi sisältää erittäin laajan velvoitekokonaisuuden. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) kuulutti hakemuksen kesäkuussa 2020. Toimitimme normaalin vesioikeudellisen hakemusprosessin mukaisesti Pohjois-Suomen AVI:lle muistutuksen eli oman näkemyksemme hakemuksesta elokuussa 2020.