Vaelluskalakannan elvytys Kemi- ja Lieksanjoella: padon ohitusratkaisujen kehitystyötä ja poikastuotantoalueiden kunnostusta

Jatkumona pitkäjänteiselle vaelluskalatyölle Kemijoki Oy on sitoutunut vaelluskalojen vaellusyhteyksien luomiseen Ounasjoelle ja virtavesien elinympäristökunnostuksien toteuttamiseen. Sitoumus on osa luonnon monimuotoisuusohjelmamme tavoitteita vuosille 2022 – 2030.

Olemme jälleen vuonna 2022 olleet aktiivisesti mukana kahdessa vaelluskalatyöryhmässä, joiden tavoitteena on elvyttää vaelluskalakantoja Kemi- ja Lieksanjoen vesistöalueilla. Lapin liiton koordinoima Kemi-Ounasjoen vaelluskalatyöryhmä toteutti toimenpidesuunnitelmaansa ja tutustui vuonna 2022 muun muassa mätirasiaistutuksiin Runkausjoella, Imatran kaupunkipuroon sekä Ämmäkosken kunnostamiseen Varkaudessa. Lieksanjoen vaelluskalatyöryhmä keskittyi Pankakosken smolttien kiinniottolaitteen toimivuuden seurantaan ja kehittämiseen.

Edistämme Taivalkosken vaelluskalaratkaisua

Jätimme tammikuussa 2022 Taivalkosken vesivoimalaitoksen yhteyteen suunnitellun kalauoman lupahakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Lupaviranomaiset kävivät tutustumassa uoman maasto-olosuhteisiin syyskuussa. Täydennämme hakemusta aluehallintoviraston pyynnön mukaisesti tammikuun 2023 loppuun mennessä.

Jatkamme luvitusvaiheen ajan kalauomaprojektin valmistelua. Olemme tavanneet projektin eri vaiheissa muun muassa Kemijoen kalatalousalueita ja osakaskuntia, voimalaitosalueen naapureita sekä alueen kuntien ja viranomaisten edustajia. Vuonna 2022 perustimme Taivalkosken kalauoman seurantaryhmän, jonka puheenjohtajaksi valittiin Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska ja varapuheenjohtajaksi Keski-Kemijoen kalatalousalueen puheenjohtaja Reijo Saari. Ryhmässä on mukana Lapin ELY-keskuksen, Metsähallituksen, Lapin liiton, jokivarren kuntien ja kaupunkien, kalatalousalueiden ja paikallisten kyläyhdistysten edustajia. Luonnonvarakeskus ja Voimalohi Oy ovat mukana asiantuntijajäseninä.

Taivalkosken kalauoman seurantaryhmän tarkoituksena on kirittää kalauoman suunnittelua ja toteutusta. Seurantaryhmä tiivistää yhteistyötä, varmistaa aidon vuorovaikutuksen ja toimii kalauomaa koskevien näkemysten välittämisen ja palautteenannon kanavana.

Jatkoimme Kalasydän-järjestelmän käyttöä viime kesänä Taivalkosken voimalaitoksella. Pilotoimme ensimmäistä kertaa Satelliittisydäntä, joka on Kalasydän-järjestelmää käyttävä vapaasti sijoitettava pääjärjestelmään nähden rinnakkainen suuaukko. Kalasydämen kautta padon ohitti kesä-lokakuussa 2022 yhteensä 645 kalaa, mukaan lukien 10 lohta ja 31 taimenta.

Taivalkosken voimalaitos on Isohaaran yläjuoksulla seuraava vesivoimalaitos. PVO-Vesivoiman omistama Isohaara on Perämereen laskevan Kemijoen ensimmäinen voimalaitos, jolla on kaksi kiinteärakenteista kalatietä. Isohaaran kalateistä nousi laskurien mukaan kesä-lokakuussa 2022 yhteensä 141 lohta ja 275 taimenta.

”Olemme saaneet Taivalkoskelta useana vuonna rohkaisevia tuloksia Kalasydämen käytöstä. Myös Fortumin Leppikosken voimalalaitoksella sijaitsevan Kalasydän-kalatien kautta nousi viime kesänä yli 13 000 kalaa. Taivalkosken tuloksia arvioitavissa on huomioitava se, että patoaltaan vaelluskalojen määrä on riippuvainen Isohaaran kalateiden kautta nousseiden kalojen määrästä”, toteaa Kemijoki Oy:n johtaja Ismo Heikkilä.

Jatkoimme kesäkuussa Taivalkosken voimalaitoksen yläpuolella Smolttisydämen pilotointia. Smolttisydän on alasvaellusratkaisu, jonka avulla merelle vaeltavat poikaset ohjataan kulkemaan padon ohi. Laitteisto toimi teknisesti moitteitta. Testausta lohen smolteilla ei voitu toteuttaa kalojen vesihomeinfektion vuoksi.

Kunnostamme lisääntymis- ja poikastuotantoalueita

Vaelluskalakantojen palauttamisessa rakennettuihin vesistöihin on ensin vahvistettava jokien poikastuotantoalueille leimautuvien vaelluskalojen kantoja esimerkiksi mäti­ ja kalanpoikasten tuki-istutuksilla sekä elinympäristökunnostuksilla. Näin padon ohitusratkaisuja varten on riittävästi kalakantaa nousemaan jokiin.

Jatkoimme Kemijoen pääuomaan laskevan Runkausjoen kunnostushanketta sähkökoekalastuksin. Seurannan tulokset olivat lupaavia. Runkausjokea kunnostettiin luonnontilaiseksi ja jokeen istutettiin lohen mätiä vuonna 2021. Runkausjoen hankekokonaisuudesta vastaa Kalasydän Oy ja toteutuksesta Apajax Oy. Suunnittelemme samojen toimijoiden kanssa ensi kesänä toteutettavia kunnostuksia Kemijoen pääuomaan Tervolassa sijaitsevan Rötkösensaaren edustalle.

Vuonna 2019 käynnistynyt Interreg Nord EMRA-hanke (Environmental Planning, Measures and Restoration Actions in Regulated Water systems) päättyi 2022. Suomen osalta hankkeessa keskityttiin erityisesti Ala-Kemijoen sivujokien ja niiden valuma-alueiden inventointiin. Osana hanketta toteutettiin myös elinympäristöjen kunnostustöitä, jotka kohdistuivat Ropsajoen, Silmäjoen, Runkausjoen sekä Vaattunkijoen valuma-alueille.

Lieksanjoella elvytämme järvilohi- ja järvitaimenkantaa

Suomen ensimmäinen vaelluspoikasten alasvaelluksen mahdollistava kiinniottolaite otettiin käyttöön Lieksanjoen Pankakosken voimalaitoksella kesäkuussa 2021. Kiinniottolaite ja alasvaellusratkaisu ovat osa vuonna 2016 käynnistynyttä toimenpidekokonaisuutta, joka tähtää Lieksanjoen vaeltavien ja uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvyttämiseen. Kalojen luontaista lisääntymistä tukevia toimenpiteitä koordinoi Maa- ja metsätalousministeriön, Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Lieksan kaupungin, Pielisen-Karjalan kalatalousalueen, Metsähallituksen, Kemijoki Oy:n ja Future Missions Oy:n asiantuntijoista koostuva Lieksanjoen vaelluskalahankkeen koordinaatioryhmä. Osana yhteistyötä on muun muassa kunnostettu lisääntymisalueita sekä tehty emokalojen ylisiirtoja ja mäti- ja pienpoikasistutuksia.

Kiinniottolaitetta kehitettiin talven ja kevään 2022 aikana ensimmäisen vuoden kokemuksiin pohjautuen. Kehittämistoimenpiteet keskittyivät erityisesti kiinniottolaitteen nielun virtauksen tehostamiseen sekä laitteen käytettävyyden parantamiseen. Kiinniottolaite oli käytössä 13.5. ja 27.6.2022 välisen ajan ja sitä operoi Pielisen-Karjalan kalatalousalue. Smolttipyynnissä saatiin kiinni yhteensä 131 järvilohen ja -taimenen vaelluspoikasta sekä seitsemän aikuista taimenta.

Kiinniottolaitteen toimivuuden ja Lieksanjoen vaelluspoikastuotannon selvittämistä varten Pankakosken yläpuoliseen vesistöön tehtiin istutuksia PIT-merkeillä ja radiotelemetrialähettimillä merkityillä kaloilla. PIT-seurantatutkimuksen toteutti Luonnonvarakeskus yhdessä Future Missions Oy kanssa. Radiotelemetriaseurannan toteutuksesta vastasi Kala- ja Vesitutkimus Oy Luonnonvarakeskuksen avustamana.

”Kiinniottolaitteen ja sen avulla toteutettujen seurantatutkimusten kautta alamme nyt paremmin ymmärtämään järvilohen poikastuotantoa ja smolttien vaellusta Lieksanjoella. Olemme jo aiemmin tehneet muun muassa kutupesien, emokalojen ja poikastiheyksien seurantaa. Nyt meillä on keino arvioida myös vaelluspoikasten määrää. Kun pystymme paremmin seuraamaan järvilohen ja -taimenen elinkierron kaikkia vaiheita Lieksanjoen ja Pielisen alueella, osaamme tehdä mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ratkaisuja lajien elinvoimaisuuden parantamiseksi”, sanoo Future Missions Oy:n Niilo Valkonen.

PIT-seurantaa toteutettiin neljällä Pankakosken voimalaitoksen yläkanavaan asennetulla kelluvalla PIT-antennilla. Seurannan kautta havainnoitiin eri menetelmillä kasvatettujen ja eri ikäisinä Lieksanjoen kunnostetuille koskille istutettujen järvilohen poikasten selviytymistä Pankakoskelle asti. Radiotelemetriaseurantatutkimusta varten merkittiin 50 kappaletta kasvatettuja 2-vuotiaita järvilohismoltteja, jotka vapautettiin Pankakosken voimalaitoksen yläkanavaan. Kalojen liikkeitä seurattiin radiotelemetrian avulla Pankakosken ja Lieksankosken voimalaitosten alueella. Kiinniottolaitteeseen näistä meni kaksi kalaa eli noin 4 % lähettimellä merkityistä kaloista. Kokonaiskuva kiinniottolaitteen toimivuudesta, Lieksanjoen luonnollisesta vaelluspoikastuotannosta sekä poikasistutusten tuloksellisimmista menetelmistä muodostuu smolttipyynnin ja siihen liittyvien seurantatutkimusten ristiintarkastelun kautta.

”Olemme menneet Lieksanjoella vuosi vuodelta eteenpäin. Ilman vuonna 2016 alkanutta yhteistyötä Lieksanjoen järvilohi- ja järvitaimenkantojen tilanne olisi varmasti lähes toivoton. Jos arviot Pankakosken kiinniottolaitteen pyyntitehosta ovat oikeansuuntaiset, kevään 2022 smolttipyynti tuotti Vuoksen vesistön järvilohikannan osalta parhaan tuloksen viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Toisaalta tämän syksyn emokalapyynnin tulos Lieksanjoella oli järvilohen osalta odotettua heikompi”, Niilo Valkonen arvioi.

”Tuloksellisuuden seuranta on kaiken työmme keskiössä. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että 1-vuotiaiden laitospoikasten istuttaminen tuottaa kannanhoidollisesti paremman lopputuloksen kuin 2-vuotiaiden istuttaminen”, toteaa Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula ja jatkaa: ”On mahdollista, että osa istutetuista kaloista saapui Pankakoskelle jo kevään ohijuoksutusten aikana ja ohitti padon ennen radiotelemetriaseurannan alkamista tulvaluukkujen kautta. Jatkamme sekä kiinniottolaitteen että laitteen pyyntitehon määrittämiseksi tehtävän tutkimuksen kehitystyötä.”

Lisätietoja

Taivalkosken vaelluskalaratkaisu, verkkosivu
Suunnitelma Taivalkosken kalauomasta, video
Kalasydämen avulla Taivalkosken padon ylittävien kalojen määrä, laskuri

Ismo Heikkilä
Johtaja, aluetoiminta ja yritysvastuu
Kemijoki Oy
Puhelin 020 703 4415
Sähköposti ismo.heikkila@kemijoki.fi

Erkki Huttula
Ympäristöpäällikkö
Kemijoki Oy
Puhelin 020 703 4431
Sähköposti erkki.huttula@kemijoki.fi


Lue lisää