Sujuva yhteistyö vaelluskalakysymyksissä jatkuu Lieksanjoella
Tiivis ja sujuva yhteistyö Lieksanjoella uhanalaisten järvilohi- ja järvitaimenkantojen elvyttämiseksi jatkuu myös vuonna 2021. Pohjois-Savon ELY-keskus on myöntänyt maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-vaelluskalaohjelman rahoitusta Pankakosken voimalaitoksen smolttien kiinniottolaitteelle ja alasvaellusratkaisulle. Rakennustyöt käynnistetään heti vuoden 2021 alussa ja tavoitteena on, että rakenteet ovat valmiina kevään smolttien alasvaellusta varten. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Projektille myönnetyn valtiontuen osuus on 40 % kokonaiskustannuksesta Kemijoki Oy:n vastatessa kustannuksista muilta osin.
”Yhteinen tavoite on ollut alusta alkaen Lieksanjoen vaeltavien järvilohi- ja järvitaimenkantojen elvyttäminen ja osittaisen luontaisen elinkierron palauttaminen. Alueella tehtäviä toimenpiteitä koordinoi maa- ja metsätalousministeriön, Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Lieksan kaupungin, Pielisen-Karjalan kalatalousalueen, Metsähallituksen, Kemijoki Oy:n ja Future Missions Oy:n asiantuntijoista koostuva Lieksanjoen vaelluskalahankkeen koordinaatioryhmä”, sanoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö ja Lieksanjoen vaelluskalatyöryhmän jäsen Erkki Huttula.
Lieksanjoella on mietitty sopivaa tapaa järvivaellukselle suuntaavien smolttien määrän arvioimiseksi jo pitkään. Smolttien pyydystämistä on kokeiltu rysäpyynnin avulla, mutta joen voimakkaasta virtaamasta ja rysien roskaantumisesta johtuen tulokset ovat olleet heikkoja.
”Ideamme voimalaitokselle sijoitettavasta teknisestä smolttien kiinniottoratkaisusta nousi ensimmäisen kerran keskusteluun pari vuotta sitten vaelluskalatyöryhmässä. Myös Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat näyttivät idealle vihreää valoa ja nyt on hienoa nähdä, että hanke on ottanut ison askeleen kohti toteutusta”, Pielisen-Karjalan kalatalousalueen puheenjohtaja Jukka Turunen avaa hankkeen taustoja.
Pielisen-Karjalan kalatalousalue on ollut keskeisessä roolissa Lieksanjoen alueella tehtävien hankkeiden osalta. ”Alueen päättäjillä ja asukkailla on yhteinen ymmärrys siitä, että aikaa ei ole hukattavaksi maakuntakalamme pelastamiseksi. Meillä on halu etsiä ratkaisuja ja tehdä töitä tulosten eteen. Kun asia koetaan omaksi ja tahtoa löytyy, rahoitusta saadaan järjestettyä ja asioita alkaa tapahtua”, Jukka Turunen sanoo.
”Pankakosken voimalaitokselle toteutettavan kiinniottolaitteen osalta teimme esityksen maa- ja metsätalousministeriön käynnistämän NOUSU-vaelluskalojen elvyttämisohjelman rahoituksen kohdentamiseksi hankkeeseen. Näkökulmastamme hanke edusti toivottua ja uudenlaista ratkaisua järvilohikannan elvyttämiseen pyrkivien toimenpiteiden osalta”, Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Timo Turunen kertoo.
”Maa- ja metsätalousministeriö on ollut mukana Lieksanjoen vaelluskalatyöryhmässä sen perustamisesta alkaen. Työryhmän myötä tieto Lieksanjoen potentiaalista järvilohen lisääntymisalueena on kasvanut. Edellisen hallituskauden aikana myönnetyn kärkihankerahoituksen avulla kunnostettiin Lieksanjoen yläpuolisella alueella mm. kutusoraikkoja ja poikasalueita. Päätös tukea alueella tehtäviä jatkotoimenpiteitä myös tämän hallituskauden aikana oli ilmeinen, kun sopiva hanke ja riittävä yksityinen rahoitus järjestyivät. Toteutettavissa järvilohikannan elvyttämiseen pyrkivissä toimenpiteissä on saavutettu hyvä yhteistyö ja alueella on aktiivisia toimijoita, jotka ovat keränneet ulkopuolista rahoitusta hankkeiden toteuttamista varten”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jouni Tammi.
”Näemme, että hankkeella on alueen vahva tuki. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Lieksanjoen vaelluskalahankkeen koordinaatioryhmä on linjannut, että Lieksanjoelle vuonna 2020 myönnettävä valtion rahoitus voidaan kohdentaa kokonaisuudessaan Pankakosken smolttien kiinniottolaitteen rakentamiseen. Hankkeen toteutuminen on erittäin positiivinen asia myös Kemijoki Oy:n näkökulmasta ja tukee vaelluskalakantojen elvyttämisstrategiaamme eri toiminta-alueillamme”, Erkki Huttula sanoo.
Pankakosken voimalaitoksen kiinniottolaitteen avulla saadaan tietoa kalakannoista
Suomen puolella noin 80 kilometrin mittaisena kiemurteleva Lieksanjoki on nykyisellään potentiaalisin järvilohen luontaisen lisääntymisen jokialue. ”Kemijoki Oy:llä on joella kaksi voimalaitosta, joiden yläpuolella sijaitsee merkittävä vapaana virtaava koskialue – Ruunaankosket. Pankakosken voimalaitokselle toteutettavan smolttien kiinniottolaitteen ja alasvaellusrakenteen tavoitteena on tukea osin luonnonkiertoon perustuvan järvilohikannan muodostumista ja edistää vesiluonnon monimuotoisuutta”, Kemijoki Oy:n vanhempi asiantuntija ja Pankakosken projektista vastaava Kari Pehkonen kiteyttää yhteistyöhankkeen tavoitteita.
”Lieksanjoki on meille erittäin tärkeä kohde järvilohikannan elvyttämisen kannalta. Toteutettava kiinniottoratkaisu palvelee koko joen kalakantaa, sillä sen avulla voidaan seurata miten ylempänä jokivarressa sijaitsevat jo kunnostetut poikastuotantoalueet toimivat”, ELY-keskuksen Timo Turunen avaa hankkeen hyötyjä.
Laitteen avulla vaelluspoikaset otetaan hallitusti kiinni ja ne kuljetetaan Pankakosken voimalaitokselta Lieksankosken voimalaitoksen alapuolelle Pieliseen. Suunniteltu ratkaisu tukee myös järvilohikannan kehittymisen seurantaan liittyviä tutkimuksellisia tarpeita, sillä kiinniottolaite mahdollistaa vaelluspoikasten merkinnän sekä lukumäärän, vaellusaikataulun ja vaelluspoikasten fyysisten ominaisuuksien vuotuisen seurannan.
Koskialueilla jokipoikasille tehtyjen PIT-merkintöjen sekä Pankakoskella kiinnisaatujen merkitsemättömien vaelluspoikasten merkinnän avulla voidaan arvioida paremmin Lieksanjoen smolttituotantopotentiaalia sekä luonnossa syntyneiden ja istutettujen poikasten selviytymisen eroavaisuuksia järvivaelluksen aikana.
Kiinniottolaitteen avulla saatavaa tutkimusaineistoa voidaan hyödyntää järvilohi- ja järvitaimenkantojen elvyttämiseen tähtäävien jatkotoimenpiteiden suunnittelussa, kuten virtavesikunnostusten toteuttamisessa sekä viljely- ja istutustoiminnan kehittämisessä.
Järvilohen tilanne on huolestuttava
Järvilohi on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi ja järvitaimen on luokiteltu uhanalaiseksi 67° leveyspiirin eteläpuolella. Järvilohikanta on tällä hetkellä lähes täysin istutusten varassa ja laji on rauhoitettu kalastukselta. Rajoitusten ja istutusten myötä viime vuosina kudulle palaavien järvilohien määrä on kasvanut aikaisemmasta. Emokalamäärä on kuitenkin edelleen vähäinen ja täydellisen luonnonmukaisen elinkierron palauttaminen ei ole toistaiseksi mahdollista. Osittainen luonnonkierto on kuitenkin mahdollista saavuttaa toteuttamalla sitä tukevia ratkaisuja. Kansallisen kalatiestrategian tärkeimpänä tavoitteena on uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden vahvistaminen.
Järvilohen alkuperäisiä elinalueita Suomessa ovat olleet Lieksanjoen ja Pielisjärven alueet sekä Ala-Koitajoki ja Pielisjoki-Saimaa. Lieksanjoki on yksi Suomen kalatiestrategian kärkihankekohteista. Lajin elinvoimaisuuden vahvistamiseksi tarvitaan uusia lisääntymisalueita ja luonnossa syntyneitä poikasia. Sama koskee järvitaimenta.
Lisätietoja:
Kari Pehkonen
Vanhempi asiantuntija
Kemijoki Oy
Sähköposti kari.pehkonen@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4450