Yritysvastuuraportti 2021

Kolmasosa Suomen ilmastoystävällisestä vesisähköstä

Kemijoki Oy:n 20 voimalaitosta tuottivat vuonna 2021 yhteensä 5 231 gigawattituntia sähköä, mikä on kolmasosa Suomen vesivoiman tuotannosta. Tuotantomme oli selvästi keskimääräistä suurempi.

Voimalaitostemme tuotantoon vaikuttava kokonaiskäytettävyys oli 96,54 prosenttia, joka oli hieman suunniteltua pienempi. Pisimmät tuotantokeskeytykset aiheutuivat Kokkosnivan koneiston peruskorjauksesta, Pirttikosken koneiston 2 vuosihuollon yhteydessä tehdyistä laiteuusinnoista, Valajaskosken koneiston 1 huolto- ja vauriokorjaustoimenpiteistä sekä Ossauskosken koneiston 1 juoksupyörän ohjauskaran vauriokorjauksesta.

Keskimääräinen kevättulva ja kaksi syystulvaa

Hyvä yhteistyö ja ennakointi on keskeisessä roolissa kevättulvaan varautumisessa. Teemme tiivistä yhteistyötä tulvaviranomaisten kanssa ja olemme osa Lapin ELY-keskuksen johtamaa tulvaryhmää, johon kuuluu alueen kuntia ja pelastusviranomaisia sekä valtakunnallinen Tulvakeskus. Yhteistyön tavoitteena on tulvan hallinta yhteiskunnan kannalta mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

Kevään 2021 tulva oli edellisvuoden huipputulvaan nähden maltillinen ja tulva-aika jäi keskimääräistä lyhyemmäksi. Tulva kesti 20 päivää, kun tulva-aika Kemijoen valuma-alueella on keskimäärin 30 päivää. Rovaniemellä tulva oli korkeimmillaan 23.5.2021, jolloin pinnankorkeus Lainaan havaintoasemalla oli valtakunnallisen N2000-korkeusjärjestelmän mukaan 76,64 metriä. Valajaskosken virtaama oli suurimmillaan 2 974 m³/s.

Runsaista syyssateista johtuen Kemijoella koettiin poikkeuksellisesti kaksi syystulvaa. Syystulvan kriteerinä pidetään sitä, kun Kemijärven alapuolella sijaitsevalla Seitakorvan voimalaitoksella virtaama kasvaa yli 500 m³/s. Viime vuosien havaintojemme perusteella näyttää ilmeiseltä, että ilmaston muutoksen edetessä syystulvat ja vesistössä tapahtuvat hyydöt lisääntyvät Lapissa.

Toimintaympäristö murroksessa – katse on suunnattava tulevaisuuteen

Strategiatyössä pyrimme katsomaan kauemmas tulevaisuuteen. Kiintopisteenä tarkastelussamme oli vuosi 2035, jolloin Suomen tulisi olla hiilineutraali. Hyödynsimme skenaariomenetelmiä ja koronasta huolimatta henkilöstö sekä laaja sidosryhmäjoukko osallistui strategiatyöhön.

Toimintaympäristö on murroksessa. Monin osin juurisyynä on ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä ympäristöarvojen merkityksen kasvaminen. Sähkömarkkinoilla tuotantorakenne ja pelisäännöt ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan lähivuosina huomattavasti. Keskeisimpiä muutoksia ovat tuulivoimatuotannon voimakas kasvu sekä sähkö- ja reservimarkkinoiden yhdentyminen Pohjoismaissa ja Euroopassa. Uskomme, että vesivoiman tarjoamien palveluiden merkitys ja arvo kasvaa muutosten myötä.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa ilmastonmuutoksen rinnalle nousee yhä voimakkaammin huoli luonnon monimuotoisuudesta ja toimivista ekosysteemeistä. Meitä tämä koskettaa erityisesti vaelluskalakysymyksen kannalta. Uskomme, että vesisähkön tuottaminen ja vaelluskalat ovat yhteensovitettavissa.

Syksyn 2021 aikana energiapoliittiseen keskusteluun nousi sähkön saatavuus ja hinta. Tämä toimii muistutuksena siitä, että katseen on oltava yhtä aikaa lähellä ja kaukana. Lisäksi energiapolitiikassa on aina useita tavoitteita, jotka ovat keskenään osin ristiriitaisia. Tasapainoinen ja ennakoitava politiikka on edellytys sille, että saavutamme yhteiskuntana ilmastotavoitteemme.

Vuoden aikana voimaan astui EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka täydentyy vielä tulevina vuosina. EU julkaisi taksonomia-asetuksen, jossa ovat ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista edistävien toimintojen kriteerit. Vesivoima kuuluu luokitusjärjestelmän piiriin. Kemijoki Oy arvioi taksonomian kriteerien täyttymistä toiminnassaan seuraavien vuosien aikana. Valmistelimme myös vihreän rahoituksen kehikkoa vuoden loppupuolella. Kehikolle haetaan ulkopuolinen arvio vuoden 2022 alussa.

Toimintaympäristön nopea muutos mittaa myös yrityskulttuuriamme. Jos haluamme pysyä mukana, meidän täytyy olla valmiita muuttumaan ja kokeilemaan uusia ratkaisuja.

Kemijoki Oy:n nettovaikutuksissa korostuvat hyödyt yhteiskunnalle ja ilmastovaikutus

Ympäristötavoitteet

Asetamme vuosittain ympäristötavoitteet, jotka ovat konkreettisia tekoja ympäristön tilan parantamiseksi ja sidosryhmien huomioimiseksi. Yksi tärkeimmistä ympäristötavoitteistamme oli Kokkosnivan koneiston peruskorjaus, jonka seurauksena voimalaitosten energiatehokkuus ja käyttövarmuus paranevat. Öljyn kokonaismäärä laitoksella ja öljyvahingon riski pienenevät koneiston uuden vesinavallisen juoksupyörän myötä. Vuoden 2021 lopussa yhtiön sähköntuotannon tehosta tuotettiin 82 prosenttia ympäristöystävällisillä vesinavallisilla koneistoilla. Kokkosnivan peruskorjauksen myötä vesinavallisten koneistojen teho nousee 84 prosenttiin kokonaistehosta
(977/1 166 MW).

Muut ympäristötavoitteemme liittyivät muun muassa joen virkistyskäyttöön, patoturvallisuuteen, kala-asioihin ja sidosryhmäyhteistyöhön.

Tutustu Kemijoki Oy:n ympäristöperiaatteisiin.

Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma

Käynnistimme luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman laatimisen. Tavoitteenamme on edistää ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Haluamme samoin varmistaa, että toimintamme tukee ilmastonmuutoksen hillintää ja hallintaa. Olemme osaltamme tukemassa EU:n tavoitetta luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä ja tämän jälkeen toipumissuuntausta vuoteen 2030 mennessä. Keskeisimpiä luonnon monimuotoisuutta kohentavia toimiamme ovat arvokkaiden luontokohteiden kartoittaminen ja vaaliminen, uhanalaisten lajien suojelu, vesistöjen tilan parantaminen ja vesistöjen kunnostus.

Kemijoen vesienhoitoalueen kolmannen vesienhoitokauden (2022-2027) vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma

Jätimme toukokuussa lausuntomme Lapin ELY-keskuksen valmistelemaan ehdotukseen Kemijoen vesienhoitosuunnitelmasta ja toimenpideohjelmasta. Lausuntomme mukaan Ala-Kemijoen, Keski-Kemijoen ja Raudanjoen vesimuodostuman tulisi luokittua hyvään saavutettavissa olevaan tilaan ehdotuksessa esitetyn tyydyttävän tilan sijaan.

Valtioneuvosto teki vesienhoitosuunnitelmista ympäristöministeriön esityksen pohjalta joulukuussa päätöksen, joka oli sisällöltään pitkälti sama kuin Lapin ELY-keskuksen keväällä laatima ehdotus.

Valtioneuvosto kiinnitti päätöksessään erikseen huomiota siihen, että toimenpiteistä ei saa aiheutua merkittävää haittaa vesistön tärkeälle käyttömuodolle. Vuonna 2022 alkavan vesienhoitokauden alussa käynnistetään riippumaton ja laajapohjainen selvityshanke, jossa selvitetään yksityiskohtaisesti vesienhoitosuunnitelmien ja niiden sisältämien toimenpiteiden vaikutusta lyhytaikaissäätöön ja säätövoimaan.

Vesienhoidon suunnitteluun liittyen käynnistimme Luonnonvarakeskuksen johdolla yhdessä Fortumin, PVO-Vesivoiman ja Energiateollisuus ry:n kanssa uraauurtavan tutkimushankkeen, jossa voimalaitosaltaiden kalaston koostumusta selvitetään ympäristö-DNA eli eDNA-menetelmällä. Kemijoen kahdelta voimalaitosaltaalta tehtiin verkko- ja sähkökoekalastuksia sekä kerättiin vesinäytteitä, joista eristetään joen kalastosta peräisin olevaa perimäainesta eli DNA:ta. Menetelmän avulla saadaan selville, mitä kalalajeja vedessä on ja millaisia määriä niitä on suhteessa toisiinsa. Tutkimushankkeesta saatavat tulokset auttavat rakentamaan tietopohjaa vesipuitedirektiivin mukaiseen vesien tilan luokitteluun ja kalastoseurantoihin. Vastaavat selvitykset toteutettiin Iijoella ja toteutetaan vuonna 2022 myös Oulujoella ja Vuoksella.

Virkistys ja joenkäyttö

Jokien ja säännösteltyjen järvien käyttäjiä ovat Kemijoki Oy:n lisäksi asukkaat, mökkiläiset, kalastajat, matkailijat, elinkeinonharjoittajat ja kunnat. Haluamme osaltamme mahdollistaa vesistöjen monipuolisen käytön. Kesällä jokialueelle suuntaavat veneilijät, kalastajat, uimarit ja muut luonnossa liikkujat. Talvisin joella liikkuvat hiihtäjät, moottorikelkkailijat, pilkkijät ja muut ulkoilijat. Teemme yhteistyötä useiden paikallisten toimijoiden kanssa esimerkiksi joella järjestettävien tapahtumien aikaan.

Tavoitteenamme on, että vesistöjen käyttäjät ovat tyytyväisiä olosuhteisiin. Kemijoki Oy on rakentanut jokivarteen veneenlaskupaikkoja, venevalkamia ja uimapaikkoja sekä maisemoinut rantoja. Talvella ylläpidetään jääteitä olosuhteiden niin salliessa.

Patoturvallisuus

Patoturvallisuus on toiminnassamme tärkeässä roolissa. Omistamme pituudessa mitaten eniten patoja Suomessa. Patojen omistajana olemme vastuussa niiden turvallisuudesta. Yhteistyössä kumppaneidemme kanssa valvomme patoja ja huolehdimme niiden kunnosta ylläpito-ohjelman mukaisesti. Seuraamme patojemme tilaa sekä silmämääräisesti että mittauksin.

Merkittävänä patojen omistajana olemme aktiivisesti mukana edistämässä suomalaista patoturvallisuutta osallistumalla Suurpadot – Suomen osasto ry:n toimintaan. Strategiamme mukaisesti kehitämme yhteistyössä kumppaniemme kanssa patojen monitorointia ja seurantaa uusia teknologioita hyödyntäen. Asiantuntijamme toimivat vuoden mittaan myös luennoitsijoina valtakunnallisessa patoturvallisuuskoulutuksessa.

Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken ja Valajaskosken padoilla tehtiin määräaikaistarkastukset, joihin myös patoturvallisuusviranomainen osallistui. Viranomaisella ei ollut huomautettavaa patojen kunnosta.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi vesilain mukaisen luvan Pöyliön patojen korottamiseksi Kemijärvellä. Lupa sai lainvoiman ja hanke jatkuu vuonna 2022 kilpailuttamisvaiheeseen.

Kalatalousvelvoitteiden toteuttaminen

Kemijoki Oy:llä on kalatalousvelvoitteiden osalta Suomen suurin kalojen istutusvelvoite. Kalatalousvelvoitteiden hoitoon käytimme vuonna 2021 omia työkustannuksia huomioimatta noin 2,9 miljoonaa euroa. Istutukset toteutetaan kalatalousviranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.

Istutukset toteutuivat valtaosin suunnitellusti, joskin merialueen vaellussiian tuotantomäärä jäi tavoitellusta lähinnä haasteellisten sääolosuhteiden vuoksi. Nahkiaisten ylisiirtojen osalta pääsimme monen vaikean vuoden jälkeen tavoitteeseen. Velvoitteen mukaista kalataloudellista tarkkailua toteutimme viranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.

Lapin ELY-keskuksen hakemus Kemijoen kalatalousvelvoitteen muuttamiseksi on ollut vireillä maaliskuusta 2017 lähtien Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Jätimme marraskuussa aluehallintovirastolle prosessiin liittyvän vastaselityksen.

Vaelluskalakantojen vahvistaminen paikallisella yhteistyöllä

Selkeä tavoitteemme on vaiheittain edeten palauttaa osittain luonnonvaraiset vaelluskalakannat. Korostamme vapaaehtoisuuden ja yhteistyön linjaa vaelluskala-asiassa. Toteutimme Kemi-Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi tähtääviä toimia vuoden mittaan suunnitelman mukaisesti.

Vapaaehtoisia hankkeita Kemijoella

• Osallistuimme Lapin liiton koordinoiman Kemijoen vaelluskalatyöryhmän työhön vaelluskalahankkeiden eteenpäin viemiseksi
• Kemijoen Taivalkoskella toteutimme Kalasydän-järjestelmän jatkokäytön ja padon kiertävän kalauoman yksityiskohtaisen teknisen suunnittelun, sidosryhmäkeskustelut laajasti sekä valmistelimme vesitalouslupahakemusasiakirjat. Kalasydämen kautta kulki Taivalkosken padon yli kaikkiaan 1 600 kalaa, joista lohikaloja oli 261.
• Taivalkosken voimalaitoksella osallistuimme myös Smolttisydän-alasvaellusratkaisun pilotointiin. Hankkeeseen on saatu 25 prosentin verran valtion rahoitusta. Muita rahoittajia hankkeessa ovat Fortum Power and Heat Oy, Helen Oy, UPM Energy, Vattenfall Ab, Koskienergia Oy ja Kalasydän Oy.
• Käynnistimme monivuotisen tutkimushankkeen, jossa seurataan lohen mäti- ja pienpoikasistutusten tuloksellisuutta Ounasjoen vesistöalueella. Hanke toteutetaan yhteistyössä Voimalohen, Luonnonvarakeskuksen ja PVO-Vesivoima Oy:n kanssa vuosina 2021–2026.
• Osallistuimme Kemijokisuulla Voimalohen ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamaan KemiLohi-hankkeeseen, jossa selvitimme PIT-merkkitutkimuksin Isohaaran voimalaitoksen alapuolelle nousevien lohi- ja meritaimenpopulaatioiden kokoa sekä kalojen hakeutumista Isohaaran kalateihin ja edelleen Taivalkosken Kalasydämeen.
• Isohaaran voimalaitoksen ala- ja yläpuolella tehtyjen koekalastuksien, näytepyyntien sekä merkintätutkimuksen perusteella valtaosa Taivalkoskelle nousseista lohista ja taimenista oli peräisin istutuksista. Isohaaran ja Taivalkosken voimalaitosten alapuolella istutettujen lohien osuus on ollut vuosina 2018–2021 keskimäärin 94 prosenttia.
• Rahoitimme Luonnonvarakeskuksen vetämää rakennettujen jokien Sateenvarjo III -vaelluskalatutkimushanketta. Tutkimushankkeen kolmas kausi jatkuu vuoteen 2023.
• Kunnostimme 24 460 m² lohelle ja meritaimenelle sopivia lisääntymis- ja poikastuotantoalueita Runkausjoen alaosan kunnostushankkeessa. Hankkeen toteuttajana toimi Kalasydän Oy ja kunnostuksen suunnittelusta ja valvonnasta vastasi Apajax Oy. Kunnostushankkeeseen saimme valtion Nousu-ohjelmasta tukea 30 prosenttia.
• Elinympäristökunnostuksien suunnittelua ja valmistelua Kemijoen vesistöön rahoitimme syksyllä 2019 käynnistyneen kaikkia Ala-Kemijoen sivuvesistöjä koskevan Interreg Nord EMRA-hankkeen puitteissa.
• Julkaisimme kolme vaelluskalojen palauttamiseksi toteuttamistamme toimista kertovaa dokumenttia Kemijoki Oy:n YouTube-kanavalla.

Yhteistyötä Lieksanjoella

Lieksanjoella vaelluskalatyön painopiste oli Pankakosken voimalaitoksen yhteyteen suunnitellun vaelluspoikasten kiinniottolaitteen toteutuksessa. Kiinniottolaite valmistui vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Saimme toteutukseen maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelmarahoitusta 40 prosenttia hankkeen kustannuksista. Kiinniottolaitetta koekäytettiin kesäkuussa. Loppuvuonna käynnistimme kiinniottolaitteen kehittämisvaiheen koekäyttöjaksolta saatujen kokemusten perusteella.

Kiinniottolaite suunniteltiin ja toteutettiin alueen toimijoita kuunnellen. Kiinniottolaitteen avajaistilaisuus järjestettiin kesäkuussa.

Lieksanjoella jatkettiin järvilohien ja järvitaimenten emokalapyyntiä. Kaikki pyydetyt emokalat siirrettiin Lieksanjoen kunnostusalueille lisääntymään. Lieksanjoella järvilohi ja -taimenkantojen elvyttämistyö pohjautuu hyvään yhteistyöhön useiden toimijoiden, kuten kalatalousviranomaisen, kalatalousalueen, Luonnonvarakeskuksen, Lieksan kaupungin ja Metsähallituksen kesken.

Laaja sidosryhmäyhteistyö ja paikalliset hankkeet

Olemme aktiivinen toimija vaikutusalueillamme. Teemme yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa ja informoimme ajankohtaisista asioista. Koronalla on kuitenkin ollut vaikutuksia sidosryhmätoimintaamme. Olemme toimineet Lapin sairaanhoitopiirin suositusten mukaisesti tilaisuuksia järjestettäessä. Esimerkiksi voimalaitosvierailut eivät ole toteutuneet, kuten normaaliaikana. Osan tapaamisista toteutimme etäyhteyksin.

Kirjasimme toimintavuoden aikana yhteensä 173 sidosryhmätapaamista. Tiedotteita julkaisimme nettisivuillamme 82. Sidosryhmillemme suunnattu uutiskirje Lieke ilmestyi neljä kertaa.

Poimintoja vuodesta:

• Kokkosnivan voimalaitoksen peruskorjaukseen kävi tutustumassa median edustajia. Myös Pelkosenniemen kunnan edustajille ja -valtuustolle sekä Pelkosenniemen yläastelaisille oli tarkoitus järjestää tutustumiskäynti Kokkosnivan voimalaitoksella syksyllä. Nämä vierailut jouduttiin kuitenkin koronasuositusten vuoksi perumaan.
• Teimme patoturvallisuustoimintaamme tutuksi suurelle yleisölle kutsumalla median edustajia Taivalkosken voimalaitoksen patoturvallisuustarkastukseen. Kerroimme median välityksellä yhdessä patoturvallisuusviranomaisen kanssa patoturvallisuusasioiden vastuullisesta hoidosta Suomessa
• Tervolan riistanhoitoyhdistyksen järjestämässä 9–12-vuotiaiden lasten riista- ja kalakurssilla koulutimme kalabiologiaa. Kurssilaiset tutustuivat myös Ossauskosken kalanviljelylaitoksen toimintaan.
• Suunnittelimme vesivoima-aiheista yhteistyötä Rovaniemen tiedepäiväkoti Pilke Kuukkelin kanssa. Tavoitteena on tehdä vuosikellotyyppisesti jatkuvaa yhteistyötä, kunhan pandemia sen mahdollistaa.

Pitkäaikaista yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa

Voimalaitoksillamme vierailee normaalisti vuosittain useita koululais- ja opiskelijaryhmiä tutustumassa vesivoimalaitosten toimintaan ja vesivoiman tuotantoon. Vesivoimaan liittyy monenlaisia osaamisalueita, kuten matematiikka, fysiikka ja biologia. Käymme myös kouluissa kertomassa vesivoimasta oppiaineeseen sopivasta näkökulmasta. Vuonna 2021 koronarajoitukset vaikuttivat merkittävästi yhteistyöhön oppilaitosten kanssa.

Yhteistyö yliopistojen kanssa

Tuimme Lapin yliopiston graafisen suunnittelun opiskelijoiden UMG-yhteisölehteä, joka ilmestyy vuosittain sähköisenä ja painettuna. Lehti on maisteriopiskelijoiden työnäyte, täysin opiskelijoiden suunnittelema ja toteuttama. Olemme olleet vuosien ajan yhteistyökumppanina Lapin yliopiston LoimuSpeksin teatteriproduktioissa.

Marraskuussa Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta ry tutustui vesivoimaan ja yhtiön toimintaan Vanttauskosken voimalaitoksella.

Tunnustuspalkinnot ja opinnäytetyöt

Kemijoki Oy:n stipendirahaston kautta jaamme tunnustuspalkintoja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Stipendirahaston erityispiirre on, että ammattikorkeakoulun opiskelijat hoitavat rahastoa ja sijoituksia projektina, josta he saavat myös opintopisteitä. Palkinnon myöntämisessä painotetaan pohjoisen toimintaympäristön erityispiirteiden, elinvoiman ja kehitysnäkymien huomioimista. Valintaan vaikuttavat myös opinnäytetyön liittyminen työhyvinvointiin ja työn tekeminen yhteistyössä eri alojen opiskelijoiden kanssa. Kestävän kehityksen periaatteiden kunnioittaminen sekä hyvä arvosana lisäävät palkitsemisen mahdollisuutta.

Toimintavuonna stipendirahasto jakoi ammattikorkeakoulun opiskelijoille kolme tunnustuspalkintoa, joista yksi 1 000 euroa ja kaksi 500 euroa. Palkittujen töiden aiheita olivat Lean-johtaminen ekologisen toiminnan edistäjänä, kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan opas luonnonvaroja hyödyntäville pk-yritykselle sekä Lapin vesihuollon yleissuunnitelmien kehittämisehdotusten toteutuminen.

Tampereen yliopistossa valmistui kaksi diplomityötä, joista toinen liittyy sähkömarkkinoiden muutoksiin ja toinen vesivoimalaitoksen sähköjärjestelmien modernisointiin ja sähköverkkoliitynnän erityispiirteisiin.

Lapin ammattikorkeakoulussa valmistui tiedolla johtamiseen liittyvä insinöörityö (ylempi AMK). Työssä luotiin malli, jonka avulla voidaan kehittää tiedolla johtamista kumppanuustoiminnassa. Esimerkkitapauksena käytettiin tiedolla johtamista välppähäviöiden minimointiin liittyen.

Yleisötilaisuudet ja yhteistyöhankkeet

Sodankylän alueella tuimme yhdessä kumppanimme Mitta Oy:n ja Sodankylän kunnan kanssa SamiSoster ry:n Mokta-hanketta. Hanke tukee Vuotson saamelaisyhteisön ikäihmisten arjen sujuvuutta sekä vahvistaa saamelaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Olimme mukana ja tukemassa Sompio-seura ry:n 50-vuotisjuhlatilaisuutta, joka vietettiin Muteniassa elokuussa. Tilaisuuteen osallistui 150 henkilöä.

Sidosryhmäpalautejärjestelmä

Verkkopohjaisen järjestelmän kautta sidosryhmäpalautteiden käsittely tapahtuu keskitetysti. Järjestelmä mahdollistaa dialogin palautteenantajan kanssa koko käsittelyn ajan ja eri vaiheista syntyy lokitiedosto. Vuonna 2021 saimme järjestelmän kautta 76 palautetta. Vastasimme kaikkiin asiallisiin palautteisiin, joissa oli toivottu yhteydenottoa.

Alueorganisaatio

Paikallisen yhteistyön tiivistämiseksi ja alueellisen toiminnan kehittämiseksi toimintaalueemme on jaettu kolmeen osaan: Kitisen joki ja Lokan ja Porttipahdan tekojärvet, Kemijoki ja Kemijärvi sekä Lieksanjoki ja Kymijoki. Kullakin alueella on oma aluepäällikkö, jonka tehtävänä on pitää yhteyttä paikallisiin toimijoihin ja osallistua paikalliseen keskusteluun sekä vastata alueilta tulleisiin palautteisiin ja kysymyksiin. Osa aluepäällikön tehtäviä hoitavista henkilöistä vaihtui vuoden aikana.

Ympäristötyöt

Parannamme jatkuvasti maisemaa ja vesistöä tekemällä muun muassa rannansuojauksia, maisemointeja ja raivauksia. Töiden suunnitteluvaiheessa otamme huomioon asukkaiden ja vesistöjen käyttäjien toiveet.

Monipuolista työtä maastossa

Teimme omistamillamme maa-alueilla pienimuotoisia rantametsien raivauksia ja harvennuksia Kitisen ja Kemijoen alueella. Rannoilla olevia nojopuita poistettiin Petäjäskosken, Vanttauskosken ja Pirttikosken voimalaitosaltailta.

Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä jatkettiin edelleen rantojen siistimisraivauksia poistamalla rannoille ajautuneita puita ja kantoja. Lisäksi Kemijärvellä kerättiin kantoja sekä poltettiin aikaisempina vuosina kerättyjä kantokasoja.

Ranta-alueiden konekunnostuksia teimme Kemijärvellä yhteensä kymmenessä eri kohteessa sekä Kitisellä yhdessä kohteessa. Varsinaisia rannansuojauksia tehtiin Kemijärvellä kuudessa eri kohteessa ja yksittäisiä suojauksia tehtiin Kokkosnivan, Pirttikosken ja Taivalkosken voimalaitosaltailla. Teimme uuden veneenlaskupaikan Kemijärven Vuostimoon ja moottorikelkkasillan Kokkosnivan alueella olevan kuivatuskanavan ylitse.

Poistimme turvelauttoja Valajaskosken voimalaitoksen yläpuolelta ja Kemijärven Kiviperältä sekä rantaan ajautunutta turvetta Lokan kylän alueelta.

Roskaa pois joesta

Tulvassa jokeen huuhtoutui monenlaista roskaa, joka kerääntyi voimalaitosten välppiin. Roska rajoittaa koneiston läpi virtaavan veden määrää, mikä puolestaan vähentää voimalaitoksen sähköntuotantoa. Puhdistamisella parannetaan samalla vesistön tilaa.

• Tulvan jälkeen Kemijoen pääuoman voimalaitoksilta rahdattiin noin 65 rekkalastillista puuta, risuja, lautoja ja heinää.
• Voimalaitosten välppiä puhdistimme kevättulvan yhteydessä ja syksyllä ennen joen jäätymistä yhteensä 25 kertaa.
• Pintaroskaa poistimme vesistöstä voimalaitoksilla 11 kertaa.
• Valajaskoskella puhdistuskertoja kertyi yhdeksän kappaletta ja poistettu roskan määrä oli noin 351 kuutiota.
• Poistimme Kemijoesta roskaa kaikkiaan noin 950 kuutiota.

Yhteistyötä tekojärvillä

Lokan ja Porttipahdan säännöstelyn kehittämishankkeessa teimme yhteistyötä kuntien ja viranomaisten kanssa ja osallistuimme yhteisesti sovittuihin ympäristönhoitotöihin. Tekojärvien osalta painopiste oli moninaiskäyttöä parantavissa raivaushankkeissa sekä taimenistutuksissa Porttipahdalla. Lisäksi tuimme merikotkien rengastuksia, satelliittiseurantaa ja Lokan ja Porttipahdan tekojärvien alueen linnustokartoituksia.

Kemijärvellä siirryimme säännöstelyn kehittämistyön päätyttyä uuteen vaiheeseen. Jatkamme Kemijärven moninaiskäytön parantamista yhdessä Kemijärven kaupungin, Lapin ELY-keskuksen ja Yli-Kemin kalatalousalueen kanssa uudessa säännöstelyn yhteistyöryhmässä.

Kiinteistöverot

Kemijoki Oy on paikallisesti merkittävä kiinteistöverojen maksaja. Kiinteistövero on yhtiön merkittävin taloudellisen lisäarvon tuottaja alueellisesti. Vuonna 2021 maksoimme kiinteistöveroa 18,4 miljoonaa euroa. Lisätietoa veroasioista voit lukea vuosiraportistamme (s. 8).

Hiilineutraalissa sähköjärjestelmässä vesivoimalla on avainrooli tuotannon ja kulutuksen tasapainottavana säätövoimana. Vesivoima mahdollistaa säästä riippuvan tuuli- ja aurinkoenergian tuottamisen sähköjärjestelmään. Vesivoimatuotannon hiilijalanjälki koko elinkaaren ajalta on pieni.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeinen tavoitteemme. Kemijoki Oy toimii Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Olemme olennainen osa Suomen kehittyvää sähköjärjestelmää. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Lisää uusiutuvaa energiaa tarvitaan korvaamaan päästöllistä energian tuotantoa. Vesivoiman joustavuus säätövoimana mahdollistaa maksimaalisen määrän tuuli- ja aurinkoenergiaa liitettäväksi sähköjärjestelmään ja tukee yhteiskunnan sähköistymistä ilmastonmuutosta hillitsevällä tavalla. Vesivoiman säätökyky ulottuu sekuntitasolta aina vuodenaikojen väliseen säätöön. Vesivoimalla on myös avainrooli huoltovarmuudessa ja poikkeustilanteissa. Siksi on tärkeää, että Kemijoki Oy:n voimalaitosten kokonaiskäytettävyys pysyy korkealla tasolla.

Ilmastolinjaus

Kemijoki Oy on tarkastellut ja kirjannut ilmastoteeman strategisen merkityksen yhtiön liiketoiminnassa, aihepiiriin liittyvät riskit ja mahdollisuudet, ilmastoasioiden huomioimisen johtamisessa sekä tavoitteet ja mittarit. Ilmastolinjauksemme noudattaa EU:n ilmastoraportointia koskevia suuntaviivoja sekä Task Force on Climate-related Financial Disclosure (TCFD) -suosituksen periaatteita.

Ilmastotavoitteet ja mittarit

Kemijoki Oy:llä on kaksi keskeistä ilmastotavoitetta ja kummallekin avainmittari. Laitosten kokonaiskäytettävyyden tulee olla hyvällä tasolla, ja me asetamme sille vuosikohtaisen tavoitteen. Toiseksi joustava vesivoima mahdollistaa muiden uusiutuvien tuotantomuotojen lisäämisen ja yhteiskunnan sähköistymisen ilmastomyönteisellä tavalla. Sen toteutumista seuraamme tuotantomuotojen joustavuudella suhteessa tarpeeseen. Vuonna 2021 vesivoiman joustavuus suhteessa tarpeeseen oli 73 prosenttia. Suhdelukuun vaikuttaa muun muassa tulva-aika, jolloin suurista virtaamista johtuen vesivoimalaitosten säätökyky on rajoittunut.

Taulukko: Avainluvut

Metsät hiilinieluina

Kemijoki Oy omistaa metsää yhteensä noin 42 000 hehtaaria ja ilmastonmuutoksen kannalta metsät toimivat hiilinieluina. Kemijoki Oy on Metsähallituksen jälkeen Pohjois-Suomen suurin suojelualueiden omistaja (12 900 hehtaaria).

Suojelualueista merkittävä määrä on suoalueita. Metsiemme vuosittainen hiilinielu vastaa noin 31 000 t CO2-ekvivalenttia, mutta omistamamme luonnontilaiset suot ovat hiilen lähde, koska soiden hapettomasta kerroksesta vapautuu metaania (Gaia Consulting 2020).

Uusiutuvaa ja päästötöntä vesivoimaa

Tuotanto ja käytettävyys

Olemme Suomen merkittävin vesi- ja säätövoimatuottaja, jonka 20 vesivoimalaitoksessa syntyy kolmannes Suomen vesisähköstä. Vuonna 2021 tuotimme sähköä 5 231 gigawattituntia, mikä on selvästi keskimääräistä enemmän.

Käytettävyyden korkea taso on toimintamme laadun parhaita mittareita. Käytettävyys eli voimalaitoskoneistojen toimintavalmius tuottaa sähköä oli hyvällä tasolla. Pelkästään häiriöt huomioon ottava käytettävyys oli 99,66 prosenttia, mikä on keskimääräistä hieman pienempi. Kokonaiskäytettävyys, johon vaikuttavat häiriöiden lisäksi suunnitellut huollot, oli 96,54 prosenttia, joka on suunniteltua (96,81 prosenttia) hieman pienempi.

Koneiden ja laitteiden suunnitelmallisella ylläpidolla ja ennakoivilla huolloilla pyrimme pitämään voimalaitosten käytettävyyden korkeana. Merkittävimmät seisokit koneistoille aiheutuivat Kokkosnivan koneiston peruskorjauksesta, Pirttikosken koneiston 2 vuosihuollon yhteydessä tehdyistä laiteuusinnoista sekä Valajaskosken ja Ossauskosken koneistoille 1 tehdyistä huolto- ja korjaustoimenpiteistä.

Voimalaitostemme korkea käytettävyys ja kapasiteetin säätökyky maksimoivat tuotannon joustavuuden ja osakkaidemme tuotot sekä tukevat sähköverkon häiriötöntä toimintaa.

Kevättulvat

Kemijoki Oy varautuu kevättulvaan joka vuosi. Teemme tiivistä yhteistyötä tulvaviranomaisten kanssa. Olimme tänäkin vuonna osa Lapin ELY-keskuksen johtamaa tulvaryhmää, johon kuuluu alueen kuntia ja pelastusviranomaisia sekä valtakunnallinen Tulvakeskus. Yhteistyön tavoitteena on, että tulvaa hallitaan yhteiskunnan kannalta mahdollisimman tehokkaasti.

Laskimme Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen ennusteiden sekä maastossa tehtyjen tarkastusmittausten perusteella, kuinka paljon tilaa tekojärviin oli tehtävä, jotta sulamisvedet mahtuisivat niihin. Laadimme laskelmien perusteella juoksutussuunnitelmat kevään ajalle.

Lumen vesiarvot eivät kevääseen lähdettäessä olleet suuret, mutta tulva-ajan vesisateet nostivat juoksutustason paikoin korkeammalle kuin kevään 2020 ennätystulvassa. Sateiden johdosta sulanta tapahtui nopeasti ja vesi lähti maastosta liikkeelle vauhdilla. Tulva-aika jäi keskimääräistä lyhyemmäksi, vain 20 päivän mittaiseksi. Keskimäärin tulva-aika kestää Kemijoen valuma-alueella 30 päivää.

Kemijoen ja Ounasjoen tulvahuippu ajoittui toukokuun loppupuolelle. Rovaniemellä tulva oli korkeimmillaan toukokuun 23. päivänä, jolloin pinnankorkeus Lainaan havaintoasemalla oli valtakunnallisen N2000-korkeusjärjestelmän mukaan 76,64 metriä. Valajaskosken virtaama oli suurimmillaan 2 974 m³/s.

Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027

Olimme mukana asiantuntijajäsenenä Kemijoen tulvaryhmän työssä, jossa valmisteltiin Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaesitys. Yleisinä tulvariskien hallinnan tavoitteina on tulvariskien vähentäminen, tulvista aiheutuvien vahingollisten seurausten ehkäisy ja lieventäminen sekä tulviin varautumisen edistäminen. Kemijoen nykyisellä säännöstelyllä on tulvariskien toteutumista pienentävä vaikutus.

Yhtiö antoi oman lausuntonsa suunnitelmaan. Katsoimme, että suunnitelmassa on selvitetty monipuolisesti toimenpiteitä, joilla tulvariskien hallinnan tavoitteet pyritään saavuttamaan. Pidimme tärkeänä, että myös toissijaiset tavoitteet, eli varautuminen laskennallisesti kerran 250 vuodessa tapahtuvaan tulvaan, sisältyisivät suunnitelmaan. Tulvaryhmä ei kuitenkaan sisällyttänyt toissijaiseen tulvaan varautumista suunnitelmaan. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi tulvariskien hallintasuunnitelman loppuvuodesta.

Investoinnit

Toteutimme voimalaitoksillamme huoltotöiden lisäksi tuotantojärjestelmään liittyviä peruskorjauksia ja korvausinvestointeja.

Kokkosnivan koneiston peruskorjaus aloitettiin kesäkuun alussa. Vaakamallisen bulb-tyyppisen turbiinin peruskorjaus osoittautui suunniteltua haastavammaksi. Valmistuminen viivästyi ja koneiston tuotantokäyttö siirtyi vuoden 2022 alkupuolelle.

Peruskorjauksen myötä voimalaitoksen hyötysuhteen lisäksi paranevat myös turvallisuus, luotettavuus ja ympäristöystävällisyys. Lisätuotantoa saadaan arviolta yksi gigawattitunti vuodessa, mikä vastaa noin 140 nelihenkisen perheen sähkönkulutusta. Voimalaitoksen koneistossa on uusi vesinapainen turbiinin juoksupyörä ja uusittu säätöjärjestelmä. Ne pienentävät merkittävästi laitoksen öljymäärää.

Peruskorjauksen myötä Kokkosnivan voimalaitoksella voidaan jatkaa luotettavaa ja ilmastoystävällistä sähköntuotantoa vuosikymmeniä eteenpäin. Peruskorjauksessa asennettavat uudet ohjaus- ja automatiikkajärjestelmät sekä uusi turbiinin juoksupyörä parantavat voimalaitoksen säätökykyä.

Kokkosnivan voimalaitoksen peruskorjaus alkoi kesäkuun alussa ja valmistuu takaisin tuotantokäyttöön tammikuussa 2022. Peruskorjauksessa parantuvat voimalaitoksen hyötysuhde ja ympäristöystävällisyys sekä käytön joustavuus ja käyttövarmuus. Digitalisaatiota hyödynnetiin monin tavoin muun muassa suunnitteluvaiheessa ja automaatiotason nostossa.

Kurkiaskan voimalaitoksen peruskorjaukseen liittyen tehtiin hankintasopimuksia suomalaisilta yrityksiltä ja valvottiin toteutussuunnitelmien edistymistä. Hanke toteutetaan vuonna 2022. Voimalaitoksen hyötysuhde ja ympäristöystävällisyys paranevat koneistotehon pysyessä likimain entisellään.

Sierilän voimalaitoshankkeen valmistelu jatkui. Toteutuessaan voimalaitoksen energialla (155 GWh) katettaisiin 22 000 nelihenkisen kotitalouden energiankulutus. Jatkoimme Sierilä-hankkeen yksityiskohtaista valmistelua pääasiassa lupa-asioiden osalta. Valmistelun tavoitteena on luoda edellytykset investointipäätökselle.

Haimme Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta lupaa aloittaa rakennustyöt vesitalousluvassa määriteltyä määräaikaa myöhemmin. Syynä tähän oli pitkittynyt koneasemarakennuksen rakennuslupaan liittyvä lupaprosessi. Määräajan pidennyshakemus oli vuoden lopussa edelleen aluehallintoviraston käsiteltävänä. Koneasemarakennuksen rakennuslupa sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman.

Lue lisää Sierilän voimalaitoshankkeestamme.

Laiteturvallisuus ja käyttövarmuus

Jatkoimme investointeja käyttövarmuutta ja turvallisuutta lisääviin kohteisiin, kuten koneasemien rakenteisiin ja koneistoihin, sähkönsiirtojärjestelmien sekä automaatio- ja valvontajärjestelmien uusintoihin sekä patoluukkujen peruskorjauksiin.

Kemijoki

• Petäjäskoskella jatkoimme patoluukkujen ohjelmaa patoluukun 1 peruskorjauksella. Uusimme myös laitoksen paloilmoitinjärjestelmän. Aloitimme voimalaitoksen vesikaton ja julkisivujen peruskorjauksen, joka kokonaisuutena valmistuu vuoden 2022 puolella.
• Peruskorjasimme pumppuja sekä Petäjäskosken että Kemijärven patojen pumppuasemilla.
• Pirttikoskella uusimme koneiston 2 kannatuslaakerielementit.
• Taivalkoskella uudistimme koneistojen jäähdytysveden puhdistusjärjestelmän.
• Valajaskosken koneistolla 1 korjasimme koneiston turbiinia.
• Ossauskoskella aloitimme koneiston 1 juoksupyörän karan korjauksen, joka valmistuu vuoden 2022 aikana.
• Pankakoskella korjasimme voimalaitoksen betonirakenteita.
• Seitakorvassa uudistimme voimalaitokseen liittyviä siltarakenteita.

Kymijoki

• Aloitimme Inkeroisten voimalaitoksen kivipatojen peruskorjaukset.

Sähköjärjestelmien osalta uudistimme muun muassa Kurittukosken voimalaitoksen 6,3 kV järjestelmän ja digitalisoimme patoihin liittyvien pumppuasemien valvontajärjestelmiä Petäjäskosken ja Kemijärven alueella.

Tietoliikenne- ja ohjausjärjestelmiä modernisoimme uusimalla voimalaitoksilla kaukokäyttöjärjestelmän ala-asemia. Pirttikosken voimalaitoksella jatkoimme generaattorikatkaisijoiden uusintaohjelmaa. Ossauskoskella aloitimme koneiston 1 juoksupyörän karan vauriokorjauksen, joka valmistuu vuoden 2022 aikana.

Lisäsimme edelleen kameravalvontaa voimalaitosten ulkokohteisiin.

Energiatehokkuus

Kemijoki Oy on sitoutunut Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiantuotannon toimenpideohjelmaan, joka kattaa vuodet 2017–2025. Energiansäästötavoite sähköntuotannon tehostamiselle ja primäärienergiansäästölle on yhteensä 13 600 MWh, josta on raportoitu toteutuneeksi 12 352 MWh.

Energiatehokkuus on keskeinen tekijä uudistaessamme voimalaitosten rakennustekniikkaa, prosesseja, laitteistoja ja järjestelmiä. Energiatehokkuus ja prosessien hyötysuhde ovat osa suunnittelu- ja hankintakriteereitämme. Osana energiatehokkuutta huomioimme investointi- ja ylläpitokustannusten lisäksi myös laitteen käyttöiän ja käytöstä poistamisen aiheuttamat toimenpiteet.

Asetamme vuosittain tavoitteita energiatehokkuuden parantamiseksi. Vuonna 2021 Kokkosnivan koneiston energiatehokkuutta parannettiin peruskorjauksen yhteydessä. Peruskorjatun koneiston paremman hyötysuhteen johdosta samasta vesimäärästä saadaan entistä enemmän energiaa ja lisääntyneen tehon käyttöalueen myötä koneiston säätökyky sekä joustavuus sähköntuotannossa ovat entistä paremmalla tasolla. Vanttauskoskella korvasimme voimalaitoksen valaistuksia energiatehokkaammilla led-valaisimilla.

Kunnossapidossa varmistimme koneistojen energiatehokkuutta useilla laitoksilla puhdistamalla koneistojen välppiä mittausten ilmaistessa hyötysuhteen heikentyneen niiden roskaantumisen johdosta. Ennakkohuoltotoiminnalla ja tehokkailla häiriöselvityksillä varmistimme koneistojen toimintavarmuutta ja minimoimme vioista ja häiriöistä johtuvat veden ohijuoksutukset.

Lupaehto- ja ympäristöpoikkeamat

Vesivoimatuotannon lupaehdot määräävät vesistöjen vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden rajat. Seuraamme ja valvomme lupaehtojen mukaista vesistön käyttöä jatkuvasti. Nopeasti muuttuvat sääolosuhteet tai voimalaitosten viat sekä muut häiriöt voivat johtaa poikkeamiin lupaehdoista, joista raportoimme viranomaisille.

Vuonna 2021 tapahtui yksi lupaehtopoikkeama. Kokkosnivan voimalaitoksen peruskorjauksen yhteydessä tulvaluukkujen ohjausyksikölle annettiin inhimillisestä virheestä johtuen liian suuri ohjaus. Poikkeama on raportoitu valvovalle viranomaiselle.

Vesivoimalla avainrooli huoltovarmuudessa ja poikkeustilanteissa

Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta linjaa monipuolisen, edullisen ja riittävän kotimaisen sähköenergian tuotantokapasiteetin varmistamisen voimahuollon perustaksi. Valtioneuvoston päätöksessä vuodelta 2018 huoltovarmuuden tavoitteista on kirjattu, että säätökykyisellä ja hyvin ennustettavalla vesivoimalla on suuri merkitys Suomen sähköjärjestelmässä. Ja edelleen, että säätövoiman merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun sääriippuvaisten energiamuotojen käyttö lisääntyy ilmastonmuutosta torjuttaessa.

Kemijoki Oy:lle rooli osana yhteiskunnan kannalta kriittistä infrastruktuuria on merkittävä. Säännöllinen harjoittelu yhdessä muiden toimijoiden kanssa ylläpitää valmiutta toimia poikkeustilanteissa. Toimimme alkuvuonna 2021 poikkeusoloissa COVID-19-pandemian johdosta.

Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö

Henkilöstön osaaminen, hyvinvointi ja innostus ovat edellytyksiä vahvan asiantuntijuuden varmistamiseksi. Kehitämme vastuullisia henkilöstökäytäntöjä ja pelisääntöjä siten, että päivittäinen työn tekeminen on tehokasta ja motivoivaa. Yhteistyössä kumppaneiden kanssa kehitämme vesivoimaan liittyviä työturvallisuusasioita ja edistämme yhdessä hyviä käytäntöjä.

Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, työkykyindeksi sekä sairauspoissaolot

Asiantuntijaorganisaatiossamme henkilöstön hyvinvointi ja työkyky ovat toiminnan perusta. Seuraamme henkilöstön työhyvinvointia säännöllisesti tarvekeskusteluissa sekä kyselyillä. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa pohdimme keinoja hyvinvoinnin tukemiseen.

Vuosi 2021 jatkui koronaviruksen vuoksi poikkeuksellisena. Seurasimme Lapin sairaanhoitopiirin ja aluehallintoviraston suosituksia koronarajoituksissa. Työskentelimme hybridimallisesti, jossa henkilöstöllä oli mahdollisuus työskennellä toimistolla tai etänä.

Työhyvinvointiprojektimme jatkui työterveyshuollon vetämänä. Projektiin kuului työhyvinvointikysely, ryhmä- ja yksilökeskustelut sekä henkilökohtainen hyvinvointikartoitus. Kaikille halukkaille tehtiin Firstbeat-hyvinvointianalyysi.

Selvitysten mukaan henkilöstö kokee työnsä mielenkiintoiseksi ja innostavaksi. Etätyö koettiin toimivaksi ja tehokkaaksi, vaikka työn tauottamisen, arkiliikunnan sekä unen ja palautumisen osalta on monella parannettavaa. Poikkeusarjen myötä henkilöstön liikunnan määrä ja aktiivisuus on laskenut verrattuna aiempiin hyvinvointianalyyseihin. Työpaikalle palaaminen pitkän etätyöjakson jälkeen toi helpotusta yhteisöllisyyden tarpeeseen, jota hoidimme myös järjestämällä henkilöstöjuhlat elokuussa.

Työhyvinvointikyselyn mukaan henkilöstön työkykyindeksi (asteikolla 0–10) oli 8,1. Tulos on olosuhteet huomioiden erinomainen ja täsmälleen sama kuin edellisvuonna. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2021 oli 0,5 prosenttia säännöllisestä teoreettisesta työajasta, mikä on yhtiön historian alhaisin luku. Vuonna 2020 vastaava luku oli 1,9.

Taulukko: Henkilöstö

Työturvallisuus – nolla tapaturmaa

Tavoitteenamme on tapaturmaton työyhteisö. Haluamme olla edelläkävijä vesivoimaan liittyvissä turvallisuusasioissa. Lähtökohtanamme turvallisuustyössä on, että jokainen tapaturma on estettävissä.

Toimintamallimme edellyttää, että myös kaikki kumppanit ovat sitoutuneet ylläpitämään korkeatasoista työturvallisuuskulttuuria ja -työtä. Kemijoki Oy:llä ja sen kumppaneilla on mahdollisuus oppia työturvallisuusasioissa toisiltaan. Työtä koordinoimme yhdessä kumppaneiden kanssa työturvallisuusryhmän kautta. Ryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kehitämme yhdessä turvallisuusviestintää ja jaamme tietoa sattuneista tapaturmista ja vaaratilanteista.

Vuoden 2021 alusta otimme käyttöön uuden sähköisen turvallisuusperehdytyksen. Sen suorittivat yhtiön kaikki työntekijät sekä laitoksilla ja muissa Kemijoki Oy:n kohteissa toimivien kumppaneiden henkilöt.

Kemijoki Oy:n osalta saavutimme nolla tapaturmaa -tavoitteen. Kemijoki Oy:n työntekijöille tai sen kumppaneille ei tapahtunut vuonna 2021 yhtään tapaturmaa. Projektien palveluntoimittajille tapahtui kaksi tapaturmaa, josta toisesta tuli sairaspoissaoloa neljä työpäivää. Kemijoen tapaturmataajuus (LTIF), alihankinta huomioiden oli 3,5.

Turvallisuushavaintoja kumppanuusverkostossa tehtiin vuoden aikana yhteensä noin 450 kappaletta. Havainnot liittyvät muun muassa turvallisuuden kannalta puutteellisiin toimintatapoihin, suojavälineisiin ja -laitteisiin, työmatkojen turvallisuuteen sekä erilaisiin kehitysehdotuksiin turvallisuuden parantamiseksi. Hyvin hoidetuista turvallisuusasioista tehtiin myös positiivisia turvallisuushavaintoja.

Vesivoimaosaamisen kehittäminen ja keskeisen osaamisen turvaaminen

Vesivoimaosaamisen kehittäminen ja osaamisen turvaaminen on keskeinen osa toimintaamme. Teimme uusia järjestelyjä tehtäviin henkilöiden työurien kehittämiseksi. Tehtävämuutoksiin liittyen tuimme henkilöiden ammatillista kehittymistä yksilöllisillä valmennuksilla.

Yhtiössä aloitti kolme uutta asiantuntijaa: aluetoiminnan asiantuntija, sähkötekninen asiantuntija ja konetekninen asiantuntija. Yksi Fortumin vesivoimaoperaattori suoritti Kemijoen käyttöön vaadittavan Kemijoki-lisenssin ja aloitti päivystystehtävässä.

Aloitimme voimalaitostemme paikalliskäyttöön ja varallaoloon vaadittavan lisenssitutkintojen järjestämisen käynnissäpitohenkilöstölle. Tavoitteenamme on, että jatkossa kaikki voimalaitosten paikalliskäytössä työskentelevät henkilöt suorittavat lisenssin. Tarkoituksena on lisätä ja varmistaa laitoksilla työskentelevien käynnissäpitäjien ammattitaitoa ja osaamista.

Kemijoki Oy:n asiantuntijat ovat perehdyttäneet Fortumin vesivoimavalvomon henkilöstöä Kemijoen vesistön erityispiirteisiin. Perehdyttäminen on toteutettu yhteistyössä Fortumin asiantuntijoiden kanssa. Voimalaitoksilla työskenteleville käynnissä- ja kunnossapidon palveluntoimittajille on annettu vesivoiman laite- ja järjestelmäkoulutuksia peruskorjausprojektien yhteydessä.

Pidämme kumppaniyritystemme henkilöstön aktiivista vesivoimaosaamisen kehittämistä äärimmäisen tärkeänä. Edellytämme kumppaniyrityksiltä toimenpiteitä strategisen vesivoimaosaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Kannustamme osaamiseen panostamiseen muun muassa palkkiojärjestelmin. Myös oman henkilöstön kehittäminen ja kouluttaminen on merkittävä osa strategisen osaamisen varmistamista.

Vesivoimaosaaminen videoissa ja blogeissa

Vesivoimaosaajat-verkkosivustolla esittelemme vesivoimaosaamisen monia puolia videosarjan ja blogin muodossa. Me osaamme vesivoiman -videosarjassa ilmestyi kaksi videota. Tämän lisäksi valmistui kolme vapaaehtoisesta vaelluskalatyöstämme kertovaa videota. Veden voimalla -nimisessä blogisarjassa julkaisimme seitsemän kirjoitusta.

Kilpailuoikeudelliset periaatteet toiminnassamme

Kilpailulainsäädännön tarkoituksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta. Laissa on kielletty yritysten väliset toimet, jotka rajoittavat kilpailua. Kilpailulainsäädäntö on pakottavaa oikeutta, jota on noudatettava.

Kemijoki Oy:n toiminnassa ja kaikissa sen järjestämissä kokouksissa noudatetaan kilpailulainsäädäntöä sekä kilpailuoikeudellisia periaatteita, jotka on kirjattu erilliseen toimintaohjeeseen. Ohjeen tarkoituksena on selittää kilpailulainsäädännön pääsäännöt sekä miten kilpailuoikeutta sovelletaan Kemijoki Oy:ssä. Kilpailuoikeudelliset riskit tulee tehokkaasti tunnistaa, ja lailla kielletty toiminta välttää.

Otimme käyttöön verkossa suoritettavan kilpailuoikeudellisen perehdytyksen. Sen suorittavat sekä oma henkilöstö että osa kumppaneiden henkilöstöstä.

Yritysvastuulisenssi

Käytössämme on yritysvastuulisenssi, joka on Kemijoki Oy:n tarpeiden mukaan räätälöity digitaalinen oppimisympäristö. Lisenssin suorittavat koko Kemijoki Oy:n henkilöstö ja sopimuskumppaneiden Kemijoki-yhtiölle työskentelevät työntekijät sekä muutamat yhtiön sidosryhmät. Lisenssi on määräaikainen, sen voimassaoloaika on kolme vuotta. Yritysvastuulisenssi on julkaistu myös yhtiön Kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksena. Otimme vuoden aikana käyttöön lisenssin uudistetun version. Yritysvastuulisenssejä oli vuoden 2021 loppuun mennessä suoritettu 614 kappaletta.

Ainutlaatuinen kumppanuusmalli

Olemme vesivoimatuotannon asiantuntija- ja tilaajaorganisaatio. Ostamme merkittävän osan toiminnoistamme palveluna kumppaneiltamme. Vuonna 2021 ostimme kumppaneilta palveluita 16,4 miljoonalla eurolla. Toimintamallimme tuo alueellista elinvoimaa ja työllisyyttä toiminta-alueelle. Tarkemmat taloudelliset tietomme on esitetty vuosiraportissamme.

Kumppanuustyytyväisyys

Kumppanuusverkostoomme kuuluu 13 kumppaniyritystä. Seuraamme kumppanuustyytyväisyyttä vuosittain. Kumppanuuksien syventäminen sekä kumppaneiden keskinäisen yhteistyön edistäminen on toimintamallin toimivuuden kannalta avainasemassa.

Kumppanuusmallin toimivuutta arvioimme vuosittain kumppanuustutkimuksella. Kukin arvioi siinä kumppanuuskokemusta kahdesta näkökulmasta, kokemus kumppanin toiminnasta ja kokemus omasta toiminnasta. Vuoden vaihteessa 2021–2022 toteutetussa kyselyssä koko kumppaniverkoston kumppanuuden toimivuusindeksi oli 8,4 (asteikko 1–10). Edellisvuonna vastaava luku oli 8,2.

Kumppanuusvastuuta arvioitiin tutkimuksessa indeksillä, joka muodostuu työnantajamaineesta, kustannustehokkuudesta, ympäristöasioista, turvallisuusnäkökohdista ja sidosryhmäviestinnästä. Asteikolla 1–5 kumppanuusverkoston vastuullisuuden indeksiluku oli 4,3 (4,4 vuonna 2020). Kumppaneiden mielikuvissa Kemijoki Oy:stä eniten mainitut sanat olivat luotettava, vastuullinen, kehittyvä ja asiantunteva.

Kohti kumppanuuden seuraavaa tasoa

Olemme toimineet kumppanimallissa vuodesta 2014 lähtien. Toimintamalli on meille ja kumppaneille luonteva. Haluamme yhdessä päästä kumppanuuden seuraavalle tasolle ja kehittää uutta innovatiivisesti.

• Järjestimme kumppanuuksien kehittämispäivät yhdessä kumppaneidemme kanssa. Työpajoissa ja keskusteluissa saimme kumppanitoiminnan kehittämiseen liittyviä ideoita, joita voimme hyödyntää jatkossa.
• Perustimme kunnossapitokumppanimme Caverionin kanssa digitalisaation johtoryhmän ja laadimme digitalisaatiostrategian.
• Olemme kehittäneet ja mallintaneet tiedolla johtamisen menetelmiä.
• Toteutimme pumppaamoilla merkittävän kunnossapitoon liittyvän etävalvonnan kehitysprojektin, joka on osa ennakoivaa kunnonvalvontaa ja kunnossapitoa sekä prosessiemme jatkuvaa optimointia.
• Uuden tietovarastomme avulla voimme hyödyntää ja jakaa dataa turvallisesti kumppaneiden kanssa. Kehitämme tietovarastoa yhdessä.

Uusinta teknologiaa ja ratkaisuja askeleen edellä hyödyntävä

Digistrategiamme mukaisesti olemme kehittäneet omaisuudenhallintajärjestelmää vastaamaan omaisuuden hallinnan ja kunnossapidon tarpeita. Laajennamme käyttöä palvelemaan tuotantojärjestelmää ja tietojen hallintaa hyödyntämällä uusimpia saatavilla olevia teknologioita. Arvioimme avoimesti uusia teknologioita ja tarkastelemme matalan kynnyksen testauksilla niiden soveltuvuutta tarpeisiimme. Tavoitteemme on, että vuonna 2023 hoidamme omaisuudenhallintajärjestelmässä tuotantojärjestelmään liittyvät prosessit ja tiedot sekä tietojen vaihdon kumppaneiden kesken tehokkaasti IoT-teknologian mahdollisuuksia hyödyntäen.

Uusilla toimintatavoilla, teknologioilla ja mittareilla tavoittelemme tuotantojärjestelmän oikea-aikaista kunnossapitoa, parempaa käyttövarmuutta, hyötysuhteeltaan entistä tehokkaampaa ja joustavampaa sekä ympäristöystävällisempää vesisähkön tuotantoprosessia.

Laajensimme vuoden aikana tietovarastomme hyödyntämistä sekä teimme muutoksia tulevia käyttötarpeita silmällä pitäen. Tietovaraston tavoitteena on eri datalähteiden aiempaa parempi yhdistely sekä datan tehokas ja tekoälykäs jalostaminen. Päämääränä on tiedon hyödyntäminen arkisessa toiminnassa yhteistyössä kumppaneiden kanssa.

Laadimme myös dokumentinhallinsuunnitelman, jonka mukaisesti yhtenäistämme toimintavat koko organisaatiossa. Suunnitelman perusteella on mahdollista hyödyntää järjestelmien automatiikkaa dokumenttien koko elinkaaren ajan sekä varmistaa tiedon ajantasaisuus.

Kyberturvallisuus

Tiedostamme kyberturvallisuuteen liittyvät riskit ja kehitämme tietoturvallisuutta jatkuvasti. Teimme merkittäviä parannuksia tietoturvaan auditoinnin perusteella. Lisääntyvä pilvipalveluiden käyttö asettaa uudenlaisia vaatimuksia tietoturvan kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Pelisääntöjen yhtenäistämiseksi laadittiin pilven hallintamalli, jolla määritellään säännöt pilvipalveluiden käyttöönotolle.

Tietoturvallisuus on osa yhtiön johtamisjärjestelmää ja tietoturvallisuuden tasoa arvioidaan säännöllisesti luotettujen asiantuntijayhteisöiden toimesta. Ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöllä turvallisuuden arvioinnissa on huomattava painoarvo.