Suomen ensimmäinen vaelluspoikasten kiinniottolaite ja alasvaellusratkaisu nyt käytössä Lieksanjoen Pankakosken voimalaitoksella
Uhanalaisen järvilohen ja järvitaimenen smolttien alasvaelluksen mahdollistava kiinniottolaite on valmistunut Pankakosken voimalaitoksella. Kiinniottolaite on merkittävä askel pitkäjänteisessä ja sujuvassa yhteistyössä, jonka tavoitteena on Lieksanjoen vaelluskalakantojen elvyttäminen.
Laitteen avulla smoltit – eli järvilohen ja järvitaimenen vaelluspoikaset – otetaan hallitusti kiinni ja kuljetetaan Pankakosken voimalaitokselta Pieliseen. Alasvaelluksen mahdollistamisen rinnalla kiinniottolaitteesta saadaan tärkeää tutkimustietoa Lieksanjoen vesistön vaelluskalakannoista, mikä tukee kantojen elvyttämiseen tähtäävien jatkotoimenpiteiden suunnittelua.
”Kiinniottolaitteen suunnittelutyössä on ollut laajasti mukana muita Lieksanjoen vaelluskalahankkeen työryhmän jäseniä. Kiitämme nöyrästi kumppaneitamme, jotka ovat tuoneet tärkeää asiantuntijuuttaan hankkeeseen”, toteaa Kemijoki Oy:n vanhempi asiantuntija ja Pankakosken projektista vastaava Kari Pehkonen.
Kiinniottolaitteen tammikuussa alkaneet rakennustyöt valmistuivat suunnitellun aikataulun mukaisesti toukokuun puolivälissä, ja laite on nyt koekäytössä. Koekäytön päätyttyä laitteen käytöstä vastaa Pielisen-Karjalan kalatalousalue. Kiinniottolaite on pysyvä rakenne, mutta se on aktiivisessa käytössä lohikalojen tavanomaisen vaelluskauden ajan, joka ulottuu toukokuun puolivälistä kesäkuun loppuun asti.
Kemijoki Oy toimii kiinniottolaitteen pääasiallisena rahoittajana, jonka lisäksi hanke sai merkittävää tukea maa- ja metsätalousministeriön vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävästä NOUSU-ohjelmasta.
Kiinniottolaitteeseen ui järvitaimenen smoltteja jo ennen laitteen valmistumista
Voimalaitoksen entiseen tukkien nippu-uittoaltaaseen rakennettu kiinniottolaite koostuu yhdestä altaasta ja keräysastiasta. Laitteessa olevat pumput luovat aluksi virtaaman, joka houkuttelee kaloja uimaan kohti laitetta. Kalat uivat altaaseen vedenpinnan tason mukaan liikuteltavan ja suljettavan nielurakenteen kautta. Allas on jaettu välppärakenteella kolmeen osaan, mikä mahdollistaa pienikokoisten kalojen kuten smolttien siirtymisen petokalojen ulottumattomiin. Kolmanteen osaan on puolestaan sijoitettu pumppu, jonka tiheä välppärakenne estää kalojen ajautumisen pumppuun.
Kun smoltit ovat kerääntyneet altaaseen, nielurakenne suljetaan vedentulon pysäyttämiseksi. Pumput poistaa valtaosan ensimmäisen altaan vedestä, jonka jälkeen altaan takaseinään sijoitettu putki aukaistaan. Tällöin jäljellä oleva vesi ja smoltit valuvat altaasta putken kautta kouruun. Kourusta smoltit päätyvät keräysastiaan, kun taas ylimääräinen vesi valuu altaasta voimalaitoksen alapuoliseen vesistöön.
Pankakosken vaelluspoikasten kiinniottolaite ja alasvaellusratkaisu kuvattuna yläpuolelta.
”Vaelluspoikaset nukutetaan, jonka jälkeen ne punnitaan, mitataan, lasketaan ja sirutetaan. Sen jälkeen kalat virkistetään ja viedään teitse Pieliseen. Näin mahdollistetaan smolttien lukumäärän, vaellusaikataulun ja vaelluspoikasten fyysisten ominaisuuksien pitkäaikainen seuranta”, Pehkonen kuvaa.
Kiinniottolaitteen rakennetta ja toimintaperiaatteita tarkennettiin vielä rakennustöiden aikana.
”Rakentamissuunnitelmat säilyivät pitkälti samoina, mutta toiminta- ja käyttötapaan tuli merkittäviä muutoksia projektin aikana. Yhteistyö sujui todella hyvin, ja laitteen suunnittelua tehtiin hyvässä yhteishengessä”, rakennustöistä vastanneen Oy Culmentor Ltd:n ja VP Toiviainen Oy:n muodostaman työyhteenliittymä PANKA:n työpäällikkö Jukka Hellgren kertoo.
Hyvä yhteistyö Lieksanjoella jatkuu
Kiinniottolaite on uusin askel tuloksellisessa ja tiiviissä yhteistyössä Lieksanjoen vesistön vaelluskalakantojen vahvistamiseksi ja osittaisen luonnonkierron palauttamiseksi. Toimenpiteitä alueella koordinoi maa- ja metsätalousministeriön, Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Lieksan kaupungin, Pielisen-Karjalan kalatalousalueen, Metsähallituksen, Kemijoki Oy:n ja Future Missions Oy:n asiantuntijoista koostuva Lieksanjoen vaelluskalahankkeen koordinaatioryhmä.
”Kiinniottolaite jatkaa aiempaa Lieksanjoella tehtyä yhteistyötä. Alueella on mietitty ikään kuin kalan elinkierron tavoin tapoja, joilla vaelluskalakantoja voidaan parhaiten elvyttää. Esimerkiksi Pankajärven yläpuolisella jokialueella on rakennettu ja kunnostettu kutu- ja lisääntymisalueita kalojen luontaisen lisääntymisen parantamiseksi. Tämän jälkeen oli loogista, että lähdemme parantamaan poikasten alasvaellusmahdollisuuksia”, sanoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö ja Lieksanjoen vaelluskalatyöryhmän jäsen Erkki Huttula.
”Nyt seuraamme tarkasti vaelluskalakantojen ja erityisesti emokalakannan kehittymistä. Tulevaisuudessa pohdimme mm. tapoja, joilla voimme edistää emokalojen pääsyä takaisin Pankajärven yläpuolisille lisääntymisalueelle”, Huttula lisää.
Järvilohi on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi, ja järvitaimen on luokiteltu uhanalaiseksi 67° leveyspiirin eteläpuolella.
Lisätietoja
Kari Pehkonen
Vanhempi asiantuntija
Kemijoki Oy
Sähköposti kari.pehkonen@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4450