Yritysvastuuraportti 2020

Ympäristötavoitteet

Asetamme vuosittain ympäristötavoitteet, jotka ovat konkreettisia tekoja ympäristön tilan parantamiseksi ja sidosryhmien huomioimiseksi. Vuonna 2020 saavutimme ympäristötavoitteet hyvin. Yksi tärkeimmistä ympäristötavoitteistamme oli Porttipahdan koneiston peruskorjaus, jonka seurauksena voimalaitosten teho kasvoi ja energiatehokkuus parani sekä öljyvahingon riski pieneni, kun turbiiniin uusittiin vesinavallinen juoksupyörä. Porttipahdan peruskorjauksen myötä yhtiön sähköntuotannon tehosta tuotettiin vuoden lopussa 82 prosenttia ympäristöystävällisillä vesinavallisilla koneistoilla (952/1 166 MW).

Muut ympäristötavoitteemme liittyivät muun muassa joen virkistyskäyttöön, patoturvallisuuteen, kala-asioihin ja sidosryhmäyhteistyöhön.

Tutustu Kemijoki Oy:n ympäristöperiaatteisiin.

Virkistys ja joenkäyttö

Jokien ja säännösteltyjen järvien käyttäjiä ovat Kemijoki Oy:n lisäksi asukkaat, mökkiläiset, kalastajat, matkailijat, elinkeinonharjoittajat ja kunnat. Haluamme osaltamme mahdollistaa vesistöjen monipuolisen käytön. Kesällä jokialueelle suuntaavat veneilijät, kalastajat, uimarit ja muut luonnossa liikkujat. Talvisin joella liikkuvat hiihtäjät, moottorikelkkailijat, pilkkijät ja muut ulkoilijat. Teemme yhteistyötä useiden paikallisten toimijoiden kanssa esimerkiksi joella järjestettävien tapahtumien aikaan.

Tavoitteenamme on, että vesistöjen käyttäjät ovat tyytyväisiä olosuhteisiin. Kemijoki Oy on rakentanut jokivarteen veneenlaskupaikkoja, venevalkamia ja uimapaikkoja sekä maisemoinut rantoja. Talvella ylläpidetään jääteitä olosuhteiden niin salliessa.

Patoturvallisuus

Patoturvallisuus on toiminnassamme tärkeässä roolissa. Omistamme pituudessa mitaten eniten patoja Suomessa. Patojen omistajana olemme vastuussa niiden turvallisuudesta. Yhteistyössä kumppaneidemme kanssa valvomme patoja ja huolehdimme niiden kunnosta ylläpito-ohjelman mukaisesti. Seuraamme patojemme tilaa sekä silmämääräisesti että mittauksin.

Merkittävänä padon omistajana olemme aktiivisesti mukana edistämässä suomalaista patoturvallisuutta osallistumalla Suurpadot – Suomen osasto ry:n toimintaan. Strategiamme mukaisesti kehitämme yhteistyössä kumppaniemme kanssa patojen monitorointia ja seurantaa uusia teknologioita hyödyntäen. Vuonna 2020 asiantuntijamme toimivat myös luennoitsijoina valtakunnallisessa patoturvallisuuskoulutuksessa.

Vuonna 2020 pidettiin Matarakosken, Kelukosken, Kokkosnivan, Pirttikosken ja Permantokosken padoilla määräaikaistarkastukset, joihin myös patoturvallisuusviranomainen osallistui. Viranomaisella ei ollut huomautettavaa patojen kunnosta.

Kalatalousvelvoitteiden toteuttaminen

Kemijoki Oy:llä on kalatalousvelvoitteiden osalta Suomen suurin kalojen istutusvelvoite. Kalatalousvelvoitteiden hoitoon käytimme vuonna 2020 omia työkustannuksia huomioimatta noin 2,9 miljoonaa euroa. Istutukset toteutetaan kalatalousviranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.

Istutukset toteutuivat suunnitellusti ja merialueella vaellussiian istutusmäärässä aikaisempina vuosina kertynyttä vajetta pienennettiin merkittävästi. Nahkiaisen osalta vuosi oli jälleen vaikea ja ylisiirrossa jäätiin tavoitteesta. Velvoitteen mukaista kalataloudellista tarkkailua toteutimme viranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.

Lapin ELY-keskuksen hakemus Kemijoen kalatalousvelvoitteen muuttamiseksi on ollut vireillä maaliskuusta 2017 lähtien Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Aluehallintovirasto kuulutti hakemuksen 18.6.2020 ja yhtiö jätti muistutuksensa määräajassa.

Vaelluskalakantojen vahvistaminen paikallisella yhteistyöllä

Selkeä tavoitteemme on vaiheittain edeten palauttaa osittain luonnonvaraiset vaelluskalakannat. Korostamme edelleen vapaaehtoisuuden ja yhteistyön linjaa vaelluskala-asiassa.

Vapaaehtoisia hankkeita Kemijoella

Osallistuimme Lapin liiton koordinoiman Kemijoen vaelluskalatyöryhmän työhön vaelluskalahankkeiden eteenpäin viemiseksi.

Toteutimme Kemi-Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi tähtääviä toimia suunnitelman mukaisesti. Kemijoen Taivalkoskella toteutimme Kalasydän-järjestelmän jatkokäytön ja Taivalkosken padon kiertävän kalauoman yksityiskohtaisen teknisen suunnittelun. Kalasydämen kautta kulki Taivalkosken padon yli lähes 400 lohikalaa. Lohikalojen lisäksi yhteensä noin 1 100 muuta kalaa ja noin 1 000 nahkiaista nousi Kalasydämen kautta voimalaitoksen yläpuolelle.

Osallistuimme Smolttisydän-alasvaellusratkaisun hankevalmisteluun. Hankkeeseen on saatu 25 prosentin verran valtion rahoitusta. Muita rahoittajia hankkeessa ovat Fortum Power and Heat Oy, Helen Oy, UPM Energy, Vattenfall Ab, Koskienergia Oy ja Kalasydän Oy. Toteutimme myös Vähäjoella istutettujen lohismolttien rysäpyyntikokeilun. Lisäksi teimme Kemi- ja Ounasjokeen lohen mäti- ja pienpoikasistutuksia.

Osallistuimme Isohaaran ja Taivalkosken voimalaitosten välillä Voimalohen ja LUKEn toteuttamaan PIT-merkki- ja radiotelemetriatutkimukseen, jonka tavoitteena oli selvittää Isohaaran yläpuolelle vapautettujen PIT-merkein ja radiolähettimin merkittyjen lohien hakeutumista Kalasydämeen ja Taivalkosken padon yli. Kaikkiaan hankkeessa seurattiin 101 merkittyä lohta.

Luken tutkimusraportin johtopäätöksissä todetaan muun muassa, että Kalasydän vaikuttaa potentiaaliselta vaellusyhteysratkaisulta rakennetuille joille. Luken yhden kesän tutkimustyön perusteella Kalasydän on vaellusratkaisuna yhtä tehokas tai hieman tehokkaampi kuin Oulujoen Merikosken kalatiet.

Isohaaran voimalaitoksen ala- ja yläpuolella tehtyjen koekalastusten perusteella valtaosa Taivalkoskelle nousseista lohista ja taimenista oli peräisin istutuksista. Kaikkiaan koekalastajat keräsivät 250 lohi- ja 16 taimennäytettä. Istutettujen lohien osuus näytekaloista oli Isohaaran alapuolella 98 prosenttia ja Taivalkosken alapuolella 95 prosenttia.

Rahoitimme Luonnonvarakeskuksen vetämää rakennettujen jokien Sateenvarjo III-vaelluskalatutkimushanketta. Tutkimushankkeen kolmas kausi jatkuu vuodelle 2021.

Elinympäristökunnostuksien suunnittelua ja valmistelua Kemijoen vesistöön rahoitimme kahdessa eri hankkeessa. Runkausjokea koskeva kunnostussuunnitelma sai luvan Pohjois-Suomen aluehallintoviranomaiselta lokakuussa 2020. Syksyllä 2019 käynnistynyt kaikkia Ala-Kemijoen sivuvesistöjä koskeva kolmivuotinen Interreg Nord EMRA-hanke jatkuu edelleen.

Yhteistyötä Lieksanjoella

Sovimme Lieksanjoella keskeisten sidosryhmien kanssa, että vuonna 2020 vaelluskalatyön painopiste on Pankakosken voimalaitoksen yhteyteen suunnitellun vaelluspoikasten kiinniottolaitteen toteutuksessa. Kiinniottolaitteeseen saimme maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelmasta 40 prosentin verran rahoitusta. Rakentaminen tapahtuu alkuvuoden 2021 aikana. Kiinniottolaite on toiminnassa ja valmiina vastaanottamaan järvilohen vaelluspoikasia keväällä 2021.

Lieksanjoen emokalapyynnissä saatiin rohkaisevia tuloksia sekä järvilohen että järvitaimenen osalta. Kaikki pyydetyt emokalat siirrettiin Lieksanjoen kunnostusalueille lisääntymään.

Lieksanjoella järvilohi ja -taimenkantojen elvyttämistyö pohjautuu hyvään yhteistyöhön useiden toimijoiden, kuten kalatalousviranomaisen, kalatalousalueen, Luonnonvarakeskuksen, Lieksan kaupungin ja Metsähallituksen kesken.

Laaja sidosryhmäyhteistyö ja paikalliset hankkeet

Olemme aktiivinen toimija vaikutusalueillamme. Tapaamme ja teemme yhteistyötä eri sidosryhmiemme kanssa. Informoimme sidosryhmiämme ajankohtaisista asioista eri tavoin. Koronalla oli vaikutuksia sidosryhmätoimintaamme maaliskuusta alkaen. Esimerkiksi Porttipahdan voimalaitokselle peruskorjauksen yhteyteen suunniteltua avoimien ovien päivää ja muita voimalaitosvierailuja emme järjestäneet koronarajoitusten vuoksi. Osan tapaamisista toteutimme etäyhteyksin.

Kirjasimme toimintavuoden aikana yhteensä 115 sidosryhmätapaamista. Tiedotteita julkaisimme nettisivuillamme 112. Sidosryhmillemme suunnattu uutiskirje Lieke ilmestyi neljä kertaa.

Pitkäaikaista yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa

Voimalaitoksillamme vierailee normaalisti vuosittain useita koululais- ja opiskelijaryhmiä tutustumassa vesivoimalaitosten toimintaan ja vesivoiman tuotantoon. Vesivoimaan liittyy monenlaisia osaamisalueita, kuten matematiikka, fysiikka ja biologia. Käymme myös kouluissa kertomassa vesivoimasta oppiaineeseen sopivasta näkökulmasta. Vuonna 2020 koronarajoitukset vaikuttivat merkittävästi yhteistyöhön oppilaitosten kanssa.

• Tammikuussa Steinerkoulun 9-luokkalaiset tutustuivat Valajaskosken voimalaitokseen.
• Helmikuussa kävimme kertomassa Lapin ammattikorkeakoulun metsätalousinsinööriopiskelijoille yhtiön toiminnasta, kalanhoitovelvoitteista, rakennetun Kemijoen kalastuksesta sekä vapaaehtoisista vaelluskalahankkeista. Kyseisestä opiskeluryhmästä kaksi opiskelijaa osallistui kesätöinään Kemijoen vaelluskalahankkeisiin liittyvään Vähäjokeen istutettujen lohismolttien rysäpyyntikokeiluun.

Yhteistyö yliopiston kanssa

Keväällä olimme yhteistyökumppanina Lapin yliopiston LoimuSpeksin Kätyrit-nimisessä teatteriproduktiossa. Valitettavasti esitykset peruttiin koronarajoitusten vuoksi.

Tunnustuspalkinnot ja opinnäytetyöt

Kemijoki Oy:n stipendirahaston kautta jaamme tunnustuspalkintoja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Stipendirahaston erityispiirre on, että ammattikorkeakoulun opiskelijat hoitavat rahastoa ja sijoituksia projektina, josta he saavat myös opintopisteitä. Palkinnon myöntämisessä painotetaan pohjoisen toimintaympäristön erityispiirteiden, elinvoiman ja kehitysnäkymien huomioimista. Valintaan vaikuttavat myös opinnäytetyön liittyminen työhyvinvointiin ja työn tekeminen yhteistyössä eri alojen opiskelijoiden kanssa. Kestävän kehityksen periaatteiden kunnioittaminen sekä hyvä arvosana lisäävät palkitsemisen mahdollisuutta.

Toimintavuonna stipendirahasto jakoi ammattikorkeakoulun opiskelijoille kolme stipendiä, joiden aiheina olivat kansallispuiston palvelukonseptin kehittäminen kesäretkeilyreiteille, maatalouden lomituspalveluyritysten mahdollisuudet Lapissa ja voimalaitoksen kunnossapidon kehittäminen.

Lapin ammattikorkeakoulussa valmistui sähkötekniikan insinööriopintojen lopputyö vesivoimalaitosten generaattoreiden magnetointivirran syöttöjärjestelmiin liittyen. Karelia ammattikorkeakoulussa tehtiin konetekniikan insinööriopintojen lopputyö Lieksanjoen vesivoimalaitosten kriittisten varaosien hallinnasta. Tampereen yliopistossa aloitettiin kaksi diplomityötä, joista toinen liittyy sähkömarkkinoiden muutoksiin ja toinen työ vesivoimalaitoksen sähköjärjestelmien modernisointiin.

Yleisötilaisuudet ja yhteistyöhankkeet

Porttipahdan peruskorjauksesta järjestettiin mediatilaisuus, jossa esiteltiin laitosta ja peruskorjauksen työvaiheita. Koska avoimet ovet -tilaisuus peruuntui koronarajoitusten vuoksi, niin teetimme koostevideon voimalaitoksen peruskorjauksen vaiheista.

Luovutimme Porttipahdan vanhan juoksupyörän Sodankylän kunnalle muistomerkiksi. Juoksupyörä varastoitiin Sodankylän kunnan varikolle odottamaan tarkempaa sijoituspaikkaa.

Sodankylän alueella tuimme yhdessä kumppanimme Mitta Oy:n ja Sodankylän kunnan kanssa SamiSoster ry:n Mokta-hanketta. Hanke tukee Vuotson saamelaisyhteisön ikäihmisten arjen sujuvuutta sekä vahvistaa saamelaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Sidosryhmäpalautejärjestelmä

Verkkopohjaisen sidosryhmäpalautejärjestelmän käyttö vakiintui. Järjestelmän kautta sidosryhmäpalautteiden käsittely tapahtuu keskitetysti. Järjestelmä mahdollistaa dialogin palautteenantajan kanssa koko käsittelyn ajan ja eri vaiheista syntyy lokitiedosto. Vuonna 2020 saimme järjestelmän kautta 118 palautetta. Vastasimme kaikkiin asiallisiin palautteisiin, joissa oli toivottu yhteydenottoa.

Alueorganisaatio

Paikallisen yhteistyön tiivistämiseksi ja alueellisen toiminnan kehittämiseksi toiminta-alueemme on jaettu kolmeen osaan: Kitisen joki ja Lokan ja Porttipahdan tekojärvet, Kemijoki ja Kemijärvi sekä Lieksanjoki ja Kymijoki. Kullakin alueella on oma aluepäällikkö, jonka tehtävänä on pitää yhteyttä paikallisiin toimijoihin ja osallistua paikalliseen keskusteluun.

Sidosryhmätutkimus

Kartoitimme helmikuussa 2020 suomalaisten mielipiteitä vesivoimasta sekä Kemijoki Oy:n tunnettuutta ja kokemuksia yhtiön toiminnasta. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta suhtautuu vesivoimaan positiivisesti. Vesivoimaan negatiivisesti suhtautuvien osuus oli viisi prosenttia. Valtaosa suomalaisista pitää vesivoimaa uusiutuvana, ilmastonmuutosta hillitsevänä ja vastuullisena energiamuotona. Lähes 80 prosenttia ajattelee lisäksi, että vesivoima on kustannustehokasta sekä välttämätöntä Suomen huoltovarmuudelle. Joka neljäs suomalainen tuntee Kemijoki Oy:n toimintaa vähintään hieman tai on seurannut yhtiön asioita. Eniten kehitettävää meillä on palautteen mukaan ympäristöasioissa sekä viestinnässä.

Sähköisenä kyselynä toteutetun sidosryhmätutkimuksen teki riippumaton tutkimusyritys YouGov Finland Kemijoki Oy:n toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi noin 1 500 suomalaista eli edustava otos suomalaisesta aikuisväestöstä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan painotettuna. Tutkimuksen tuloksia hyödynsimme Kemijoki Oy:n strategiatyössä sekä vastuullisuusohjelmamme kehittämisessä.

Lue lisää sidosryhmätutkimuksen tuloksista.

Ympäristötyöt

Parannamme jatkuvasti maisemaa ja vesistöä tekemällä muun muassa rannansuojauksia, maisemointeja ja raivauksia. Töiden suunnitteluvaiheessa otamme huomioon asukkaiden ja vesistöjen käyttäjien toiveet.

Teimme Sodankylän kirkonkylän asemakaava-alueella rantametsien raivauksia ja harvennuksia maisemallisesti tärkeimmissä kohteissa sekä virkistys- ja asutusalueiden läheisyydessä yhteensä 17 hehtaarin alueella. Lisäksi tehtiin pienimuotoisia maisemaraivauksia Vuotson kylän alueella, Sattasessa, Suvannossa, Kemijärvellä, Jaatilassa ja Tervolassa.

Nojopuita poistettiin ranta-alueilta Kemijärven Patojärven Jäniskummussa, Äijänlahdella sekä Ailanganniemessä. Lisäksi nojopuita poistettiin Petäjäskosken altaan itärannalla ja työtä jatketaan vuoden 2021 aikana.

Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä tehtiin rantojen siistimisraivauksia poistamalla rannoille ajautuneita puita ja kantoja. Lisäksi Kemijärvellä kerättiin kantoja Ailanganlahdesta ja Käsmänperältä sekä poltettiin aikaisempina vuosina kerättyjä kantokasoja.

Ranta-alueiden konekunnostuksia teimme Kemijärvellä yhteensä 20 eri kohteessa Alakylän, Isokylän ja Räisälän alueilla sekä Kitisellä yhdessä kohteessa. Veneväyliä ja venevalkamia kunnostimme Isokylän ja Alakylän alueilla yhteensä kolme. Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolen veneenlaskupaikka kunnostettiin vaihtamalla rikkoutuneet betoniluiskat uusiin.

Poistimme turvelauttoja Valajaskosken voimalaitoksen yläpuolelta sekä rantaan ajautunutta turvetta Lokan kylän alueelta. Lokan ja Porttipahdan altailla turvelauttoja esiintyi normaalia vähemmän. Kemijärven Kiviperällä vanhat turvelautat liikkuivat ja niiden poistoa tehdään kevättalvella 2021.

Tulvassa jokeen huuhtoutui monenlaista roskaa, joka kerääntyi voimalaitosten välppiin. Roska rajoittaa koneiston läpi virtaavan veden määrää, mikä puolestaan vähentää voimalaitoksen sähköntuotantoa. Tulvan jälkeen Kemijoen pääuoman voimalaitoksilta rahdattiin noin 200 rekkalastillista puuta, risuja, lautoja ja heinää.

Voimalaitosten välppiä puhdistimme kevättulvan yhteydessä ja syksyllä ennen joen jäätymistä yhteensä 33 kertaa. Pintaroskaa poistimme vesistöstä voimalaitoksilla 27 kertaa. Valajaskoskella puhdistuskertoja kertyi 10 kappaletta ja poistettu roskan määrä oli noin 640 kuutiota. Poistimme Kemijoesta roskaa kaikkiaan noin 2 850 kuutiota.

Lokan ja Porttipahdan sekä Kemijärven säännöstelyjen kehittämishankkeissa teimme yhteistyötä kuntien ja viranomaisten kanssa ja osallistuimme yhteisesti sovittuihin ympäristönhoitotöihin. Tekojärvien osalta painopiste oli moninaiskäyttöä parantavissa raivaushankkeissa sekä taimenistutuksissa Porttipahdalla. Lisäksi tuimme merikotkien rengastuksia, satelliittiseurantaa ja Lokan ja Porttipahdan tekojärvien alueen linnustokartoituksia. Kemijärvellä jatkoimme Pöyliöjärven ilmastusta vedenlaadun parantamiseksi sekä tehostettua vedenlaadun seurantaa.

Kiinteistöverot

Kemijoki Oy on paikallisesti merkittävä kiinteistöverojen maksaja. Kiinteistövero on yhtiön merkittävin taloudellisen lisäarvon tuottaja alueellisesti. Vuonna 2020 maksoimme kiinteistöveroa 18,7 miljoonaa euroa. Lisätietoa veroasioista voit lukea vuosiraportistamme.

Hiilineutraalissa sähköjärjestelmässä vesivoimalla on avainrooli tuotannon ja kulutuksen tasapainottavana säätövoimana. Vesivoima mahdollistaa säästä riippuvan tuuli- ja aurinkoenergian tuottamisen sähköjärjestelmään. Vesivoimatuotannon hiilijalanjälki koko elinkaaren ajalta on pieni.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeinen tavoitteemme. Kemijoki Oy toimii Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Yksi tärkeimmistä tehtävistämme on olla olennainen osa Suomen kehittyvää sähköjärjestelmää. Suomi pyrkii nousemaan hiilineutraalin ja kustannustehokkaan sähköjärjestelmän edelläkävijämaaksi. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Lisää uusiutuvaa energiaa tarvitaan korvaamaan päästöllistä energian tuotantoa. Vesivoiman joustavuus säätövoimana mahdollistaa maksimaalisen määrän tuuli- ja aurinkoenergiaa liitettäväksi sähköjärjestelmään ja tukee yhteiskunnan sähköistymistä ilmastonmuutosta hillitsevällä tavalla. Vesivoimalla on myös avainrooli huoltovarmuudessa ja poikkeustilanteissa. Siksi on tärkeää, että Kemijoki Oy:n voimalaitosten kokonaiskäytettävyys pysyy korkealla tasolla.

Vesivoiman hyvä säädettävyys tekee siitä sähköjärjestelmän joustojen kannalta ainutlaatuisen. Vesivoiman säätökyky ulottuu sekuntitasolta aina vuodenaikojen väliseen säätöön. Vesivoima vastaa valtaosin vuorokauden sisäisen sähköntuotannon ja -kulutuksen tasapainottamisesta. Vesivoimalla on myös avainrooli huoltovarmuudessa ja poikkeustilanteissa. Kemijoen voimalaitosten kokonaiskäytettävyys on korkealla tasolla.

Ilmastolinjaus

Linjaus kuvaa ilmastoteeman strategisen merkityksen Kemijoki Oy:n liiketoiminnassa, aihepiiriin liittyvät riskit ja mahdollisuudet, ilmastoasioiden huomioimisen johtamisessa sekä tavoitteet ja mittarit. Ilmastolinjauksemme noudattaa EU:n ilmastoraportointia koskevia suuntaviivoja sekä Task Force on Climate-related Financial Disclosure (TCFD) -suosituksen periaatteita. Kemijoki Oy:n hallitus on hyväksynyt ilmastolinjauksen ja sen keskeiset kohdat on sisällytetty yritysvastuun toimintaohjeeseemme.

Riskit ja mahdollisuudet

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit on integroitu osaksi Kemijoen riskienhallintaa. Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien hallintaa tarkastellaan jatkuvasti riittävän riskienhallinnan tason varmistamiseksi. Käytämme ilmastonmuutoksen riskitarkastelussa muun muassa Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen toiminta-alueestamme laatimaa skenaarioanalyysiä.

Ilmastonmuutoksen eteneminen synnyttää myös uusia riskejä vesivoimatuotannolle. Vesivoiman keskeisimmät ilmastoriskit liittyvät sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin vaikutuksiin. Niin sanotut transitioriskit aiheutuvat puolestaan hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisestä aiheutuvista lakimuutoksista.

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyy vesivoiman näkökulmasta paljon mahdollisuuksia. Kansainväliset sitoumukset ja kansalliset ilmastotavoitteet edellyttävät uusiutuvaan energiaan pohjautuvan hiilineutraalin sähköjärjestelmän kehittämistä 2030-luvun loppuun mennessä. Uusiutuvan energian tarve kasvaa ja luo mahdollisuuksia vesivoimalle.

Ilmastotavoitteet ja mittarit

Kemijoki Oy:llä on kaksi keskeistä ilmastotavoitetta ja kummallekin avainmittari. Laitosten kokonaiskäytettävyyden tulee olla hyvällä tasolla, ja me asetamme sille vuosikohtaisen tavoitteen. Toiseksi joustava vesivoima mahdollistaa muiden uusiutuvien tuotantomuotojen lisäämisen ja yhteiskunnan sähköistymisen ilmastomyönteisellä tavalla. Sen toteutumista seuraamme tuotantomuotojen joustavuudella suhteessa tarpeeseen. Vuonna 2020 vesivoiman joustavuus suhteessa tarpeeseen oli 67 prosenttia. Aiempia vuosia alhaisempi suhdeluku johtui suuresta kevättulvasta sekä syystulvasta, jolloin säädön toteuttaminen on haastavaa.

Taulukko: Avainluvut

Ilmastokysymykset Kemijoki Oy:n johtamisessa

Ilmastoasiat ovat osa yhtiön strategiaa ja siitä vastaa yhtiön hallitus. Hallitus on käsitellyt ilmastoskenaarioiden vaikutukset liiketoimintaan ja seuraa ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien hallintaa osana ohjaus- ja valvontatehtäväänsä. Keskeiset toimintaperiaatteet tarkastetaan ja merkittävimmät riskit käsitellään vuosittain hallituksessa. Johto raportoi ilmastonmuutoksen riskeistä ja mahdollisuuksista säännönmukaisesti hallitukselle.

Metsät hiilinieluina ja monimuotoisuus

Tarkastelimme vuonna 2020 metsiemme hiilinielua yhteistyössä Gaia Consultingin kanssa. Kemijoki Oy omistaa metsää yhteensä noin 42 000 hehtaaria. Ilmastonmuutoksen kannalta metsät toimivat hiilinieluina, ja metsiemme vuosittainen hiilinielu vastaa noin 31 000 t CO2-ekvivalenttia. Sen sijaan esimerkiksi omistamamme luonnontilaiset suot ovat hiilen lähde, koska soiden hapettomasta kerroksesta vapautuu metaania. Kemijoki Oy on Metsähallituksen jälkeen Pohjois-Suomen suurin suojelualueiden omistaja (12 900 hehtaaria). Jatkossa kartoitamme luonnontilaisten soiden merkitystä luonnon monimuotoisuudelle.

Uusiutuvaa ja päästötöntä vesivoimaa

Tuotanto ja käytettävyys

Olemme Suomen merkittävin vesi- ja säätövoimatuottaja, jonka 20 vesivoimalaitoksessa syntyy kolmannes Suomen vesisähköstä. Vuonna 2020 tuotimme sähköä 4 793 gigawattituntia, mikä on keskimääräistä enemmän.

Käytettävyyden korkea taso on toimintamme laadun parhaita mittareita. Käytettävyys eli voimalaitoskoneistojen toimintavalmius tuottaa sähköä oli vuonna 2020 hyvällä tasolla.

Pelkästään häiriöt huomioon ottava käytettävyys oli 99,87 prosenttia, mikä on keskimääräistä parempi. Kokonaiskäytettävyys, johon vaikuttavat häiriöiden lisäksi suunnitellut huollot, oli 96,88 prosenttia, joka on suunniteltua hieman pienempi.

Koneiden ja laitteiden suunnitelmallisella ylläpidolla ja ennakoivilla huolloilla pyrimme pitämään voimalaitosten käytettävyyden korkeana. Merkittävimmät seisokit koneistoille aiheutuivat Porttipahdan koneiston peruskorjauksesta ja Petäjäskosken koneiston 1 sekä Ossauskosken koneiston 2 vuosihuoltojen yhteydessä tehdyistä laajemmista huolloista ja laiteuusinnoista. Voimalaitostemme korkea käytettävyys ja kapasiteetin säätökyky maksimoivat tuotannon joustavuuden ja osakkaidemme tuotot sekä tukevat sähköverkon häiriötöntä toimintaa.

Kevättulva

Kemijoki Oy varautuu kevättulvaan joka vuosi. Hyvä yhteistyö ja ennakointi olivat keskeisessä roolissa kevään 2020 ennätystulvan hoitamisessa. Aloitimme varautumisen mahdolliseen suurtulvaan jo helmikuussa, kun lumen vesiarvot nousivat Lapissa poikkeuksellisen suuriksi. Teimme tiivistä yhteistyötä tulvaviranomaisten kanssa ja olimme osa Lapin ELY-keskuksen johtamaa tulvaryhmää, johon kuului alueen kuntia ja pelastusviranomaisia sekä valtakunnallinen Tulvakeskus. Yhteistyön tavoitteena on, että tulvaa hallitaan yhteiskunnan kannalta mahdollisimman tehokkaasti.

Laskimme Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteenlaitoksen ennusteiden sekä maastossa tehtyjen tarkastusmittausten perusteella, kuinka paljon tilaa tekojärviin oli tehtävä, jotta sulamisvedet mahtuisivat niihin. Siltä pohjalta teimme juoksutussuunnitelmat kevään ajalle.

Huhtikuun puolivälissä lumen vesiarvot olivat nousseet koko valuma-alueella ennätyslukemiin. Vesiarvo oli erityisen korkea Kittilän, Porttipahdan ja Kemihaaran alueilla. Ennusteiden mukaan koko valuma-alueelle oli muodostumassa ennätyksellinen tulva.

Toukokuun alussa lämpötila pysyi viileänä ja sateet vähäisinä. Sulaminen käynnistyi verkkaisesti, mikä pienensi tulevaa tulvahuippua. Lopulta lämpimän sään seurauksena virtaamat nousivat nopeasti. Kemijoen ja Ounasjoen tulvahuippu ajoittui toukokuun loppuun. Rovaniemellä tulva oli korkeimmillaan 31.5., jolloin pinnankorkeus Lainaan havaintoasemalla oli N2000+ 77,62 metriä, vain kuusi senttimetriä alempana kuin ennätystulvassa 1993. Valajaskosken virtaama oli suurimmillaan 4 147 m³/s, mikä on noin kahdeksankertainen vuoden keskivirtaamaan nähden.

Tulvan toistuvuus vastasi kerran 20 vuodessa esiintyvää tulvaa ja sen suuruus oli hyvin lähellä samaa tasoa kuin vuoden 1993 ennätystulvassa. Kevään 2020 tulvaa voi pitää ilmastoskenaarioiden perusteella laadittujen ennusteiden mukaisena; ilmastonmuutoksen myötä sää äärevöityy ja talviajan sadanta lisääntyy, mistä voi seurata suuria tulvia.

Investoinnit

Vuoden 2020 aikana toteutimme voimalaitoksillamme huoltotöiden lisäksi tuotantojärjestelmään liittyviä peruskorjauksia ja korvausinvestointeja.

Porttipahdan koneiston peruskorjaus valmistui lokakuussa 2020. Peruskorjauksen myötä voimalaitoksen hyötysuhteen lisäksi paranivat myös voimalaitoksen turvallisuus, luotettavuus ja ympäristöystävällisyys. Peruskorjauksessa voimalaitoksen teho kasvoi 5,5 megawattia, joka vastaa noin yhtä Suomen suurimmista tuulivoimaloista. Voimalaitoksen teho on nyt 40,5 megawattia. Lisätuotantoa peruskorjauksen myötä tuli 2 200 megawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin 300 nelihenkisen perheen sähkönkulutusta. Voimalaitoksen koneistossa on uusi vesinapainen turbiinin juoksupyörä, mikä osaltaan pienentää merkittävästi laitoksen öljymäärää ja parantaa koneiston ympäristöystävällisyyttä.

Kokkosnivan voimalaitoksen peruskorjauksen valmistelu jatkui toteutusvaiheen yksityiskohtaisella suunnittelulla ja tulevan seisokin valmisteluilla. Hanke toteutetaan vuonna 2021. Peruskorjauksessa parannetaan voimalaitoksen ympäristöystävällisyyttä ja hyötysuhdetta sekä lisätään käytön joustavuutta ja käyttövarmuutta. Digitalisaatiota hyödynnetään monin tavoin muun muassa suunnitteluvaiheessa ja automaatiotason nostossa.

Kurkiaskan voimalaitoksen peruskorjauksen valmistelun käynnistimme hankintasopimuksien solmimisilla. Hanke toteutetaan vuonna 2022. Voimalaitoksen hyötysuhde ja ympäristöystävällisyys paranevat koneistotehon pysyessä likimain entisellään.

Sierilän voimalaitoshankkeen valmistelu jatkui. Toteutuessaan voimalaitoksen energialla (155 GWh) katettaisiin 22 000 nelihenkisen kotitalouden energiankulutus. Vuoden 2020 aikana jatkoimme Sierilä-hankkeen yksityiskohtaista valmistelua pääasiassa lupa-asioiden osalta. Valmistelun tavoitteena on luoda edellytykset investointipäätökselle.

Korkein hallinto-oikeus vahvisti hankkeen vesitalousluvan toukokuussa 2017. Päätöksen myötä Kemijoki Oy:llä on lainvoimainen lupa Sierilän voimalaitoksen rakentamiseen ja käyttämiseen sekä vesistön säännöstelyyn. Rovaniemen kaupunki myönsi kone- ja luukkuaseman rakennuksille rakennusluvan helmikuussa 2018. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi rakennusluvan huhtikuussa 2020.

Rovaniemen kaupunki myönsi yhtiölle syksyllä 2019 poikkeusluvan rakentamisrajoituksesta ja yleiskaavan käyttötarkoituksesta. Poikkeusluvan perusteella Rovaniemen kaupunki myönsi myös rakennusluvan kone- ja luukkuaseman rakennuksille. Molemmista luvista on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Hankkeen lupaprosessin yhteydessä viranomainen on huomioinut tiedossa olevat direktiivilajit ja rauhoitetut lajit. Tällaisia ovat muun muassa hyönteistä apilakirjokääriäinen ja kirjojokikorento, kasveista laaksoarho ja lapinleinikki, linnuista törmäpääsky sekä nisäkkäistä saukko.

Olemme myös teettäneet yksityiskohtaisen analyysin (ISO 14040 ja 14044) Sierilän voimalaitoksen ilmastovaikutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä voimalaitoksen elinkaaren aikana. Elinkaarianalyysi osoitti, että Sierilän kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin 11 gCO2ekv/kWh. EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmässä vesivoiman tuotanto on määritelty ilmastonmuutosta hillitseväksi toiminnaksi, kun elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 CO2-ekvivalenttigrammaa tuotettua (sähkö)kilowattituntia kohti. Sierilä alittaa tämän rajan selkeästi. Päästö vastaa tai on jopa alhaisempi kuin nykyaikaisen tuulivoimalaitoksen tuottama päästö elinkaaren aikana.

Analyysi osoitti lisäksi, että kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat pääasiassa rakennusaikaisista päästöistä. Vedennoston jälkeen patoaltaasta tapahtuva kasvihuonekaasupäästöjen merkitys on selkeästi vähäisempi.

Laiteturvallisuus ja käyttövarmuus

Vuoden 2020 aikana jatkoimme investointeja käyttövarmuutta ja turvallisuutta lisääviin kohteisiin, kuten koneasemien rakenteisiin ja koneistoihin, sähkönsiirtojärjestelmien, automaatio- ja valvontajärjestelmien uusintoihin sekä patoluukkujen peruskorjauksiin.

Patoluukkujen investointiohjelmaa jatkoimme Petäjäskosken patoluukun 7 peruskorjauksella. Petäjäkosken voimalaitoksen 1-koneistolle teimme laajan turbiinin perushuollon. Taivalkoskella uusimme voimalaitoksen vesikattorakenteet. Lieksankosken voimalaitoksella peruskorjasimme voimalaitos- ja patosillat. Inkeroisten voimalaitokselle valmistelimme tutkimusohjelmalla kivipatojen peruskorjausta. Petäjäskosken ja Kemijärven pumppuasemilla peruskorjasimme pumppuja ja niihin liittyviä putkistoja.

Sähköjärjestelmien osalta uudistimme muun muassa Ossauskosken voimalaitoksen 20 kilovoltin järjestelmän. Kymijoella osallistuimme kantaverkon sekä Inkeroisen ja Anjalankosken voimalaitosten käyttövarmuutta parantavaan 110 kilovoltin kytkinlaitosuusintaan. Generaattorikatkaisijoiden uusintaohjelmaa jatkoimme Vanttauskoskella, Seitakorvassa, Matarakoskella, Kelukoskella ja Petäjäskoskella. Lisäsimme edelleen kameravalvontaa voimalaitosten ulkokohteisiin. Ossauskoskella uusimme laitoksen paloilmoitinjärjestelmän.

Energiatehokkuus

Energiatehokkuus on keskeinen tekijä uudistaessamme voimalaitosten rakennustekniikkaa, prosesseja, laitteistoja ja järjestelmiä. Energiatehokkuus on osa suunnittelu- ja hankintakriteereitä. Osana energiatehokkuutta huomioimme investointi- ja ylläpitokustannusten lisäksi myös laitteen käyttöiän ja käytöstä poistamisen aiheuttamat toimenpiteet.

Asetamme vuosittain tavoitteita myös energiatehokkuuden parantamiseksi. Vuonna 2020 Porttipahdan koneiston energiatehokkuutta parannettiin peruskorjauksen yhteydessä. Peruskorjatun koneiston paremman hyötysuhteen johdosta samasta vesimäärästä saadaan entistä enemmän energiaa ja lisääntyneen tehon myötä koneiston säätökyky sekä joustavuus sähköntuotannossa ovat entistä paremmalla tasolla. Seitakorvassa ja Ossauskoskella korvasimme voimalaitoksen valaistuksia energiatehokkaammilla led-valaisimilla.

Kunnossapidossa varmistimme koneistojen energiatehokkuutta useilla laitoksilla puhdistamalla koneistojen välppiä mittausten ilmaistessa hyötysuhteen heikentyneen niiden roskaantumisen johdosta. Ennakkohuoltotoiminnalla ja tehokkailla häiriöselvityksillä varmistimme koneistojen toimintavarmuutta ja minimoimme vioista ja häiriöistä johtuvat veden ohijuoksutukset.

Lupaehto- ja ympäristöpoikkeamat

Vesivoimatuotannon lupaehdot määräävät vesistöjen vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden rajat. Seuraamme ja valvomme lupaehtojen mukaista vesistön käyttöä jatkuvasti. Nopeasti muuttuvat sääolosuhteet tai voimalaitosten viat sekä muut häiriöt voivat johtaa poikkeamiin lupaehdoista, joista raportoimme viranomaisille. Vuonna 2020 tapahtui kuusi lupaehtopoikkeamaa, joista kolme Kemijoen alueella ja kolme Lieksanjoen alueella. Tämä on keskimääräistä enemmän.

Ossauskosken voimalaitoksella kirjattiin ympäristöpoikkeama, kun koneiston huoltotyön yhteydessä vesistöön pääsi öljyä muutamia kymmeniä litroja. Öljy saatiin korjatuksi talteen voimalaitoksen alakanavasta.

Vanttauskosken voimalaitoksen virtaamalupaehto rikkoontui 2.8.2020 aamupäivällä. Alaveden nousun vuoksi laitoksen putouskorkeus pieneni. Sen seurauksena laitoksen automaatio lisäsi laitoksen virtaamaa, jotta laitokselle asetettu teho toteutuisi. Ylitys kesti kaikkiaan kuusi tuntia ja oli suurimmillaan hetkellisesti tasolla 540 m³/s.

Vanttauskosken voimalaitoksen virtaamalupaehto rikkoontui 7.10.2020. Kantaverkossa tapahtuneiden muutosten johdosta koneistot säätivät tehoa ylöspäin ja virtaama nousi yli sallitun. Juoksutustaso ylitti sallitun 500 m³/s tason yhden tunnin ajan
12 m³/s verran ollen tunnilla 19:00 512 m³/s.

Rovaniemen Kirkonjyrhämän lupaehto 74,00 metriä ylittyi 29.11.2020, kun Ounaskosken jääpato murtui illalla yhdeksän aikaan. Ylitys oli suurimmillaan 29 senttimetriä.

Lieksankosken voimalaitoksen yläveden lupaehtopoikkeama 8.12.2020 tapahtui, kun Pankakosken voimalaitoksen välpät jäätyivät umpeen ja koneistojen virtaamaa jouduttiin ohjaamaan tulvaluukuille. Juoksutusjärjestelyt aiheuttivat ongelmia alapuolisella Lieksankosken voimalaitoksella, jonka ylävesiraja alittui kolmen tunnin ajan. Alitus oli suurimmillaan yhdeksän senttimetriä.

Pankakosken voimalaitoksen luukut jäätyivät auki-asentoon 10.12.2020. Tämä aiheutti kaksi lupaehtopoikkeamaa.

• Pankajärven pinta laski alle sallitun tason yhden tunnin ajaksi, alitus oli yksi senttimetri.
• Lieksankosken voimalaitoksen padon lupaehtojen mukainen ylin vedenkorkeus ylittyi kahdella tunnilla ollen korkeimmillaan neljä senttimetriä yli sallitun.

Poikkeamat on raportoitu valvovalle viranomaiselle.

Vesivoimalla avainrooli huoltovarmuudessa ja poikkeustilanteissa

Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta linjaa monipuolisen, edullisen ja riittävän kotimaisen sähköenergian tuotantokapasiteetin varmistamisen voimahuollon perustaksi. Valtioneuvoston 5.12.2018 voimaan astuneessa päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista on kirjattu, että säätökykyisellä ja hyvin ennustettavalla vesivoimalla on suuri merkitys Suomen sähköjärjestelmässä. Ja edelleen, että säätövoiman merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun sääriippuvaisten energiamuotojen käyttö lisääntyy ilmastonmuutosta torjuttaessa. Kemijoki Oy:lle rooli osana yhteiskunnan kannalta kriittistä infrastruktuuria on merkittävä.

Säännöllinen harjoittelu yhdessä muiden toimijoiden kanssa ylläpitää valmiutta toimia poikkeustilanteissa. Toimimme vuonna 2020 poikkeusoloissa sekä ennätyksellisen kevättulvan aikana että COVID-19 pandemian johdosta. Erillisiä valmiusharjoituksia ei siksi voitu järjestää.

Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö

Henkilöstön osaaminen, hyvinvointi ja innostus ovat edellytyksiä vahvan asiantuntijuuden varmistamiseksi. Kehitämme vastuullisia henkilöstökäytäntöjä ja pelisääntöjä siten, että päivittäinen työn tekeminen on tehokasta ja motivoivaa. Yhteistyössä kumppaneiden kanssa kehitämme vesivoimaan liittyviä työturvallisuusasioita ja edistämme yhdessä hyviä käytäntöjä.

Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, työkykyindeksi sekä sairauspoissaolot

Asiantuntijaorganisaatiossamme henkilöstön hyvinvointi ja työkyky ovat toimintamme perusta. Seuraamme henkilöstön työhyvinvointia säännöllisesti tarvekeskusteluissa sekä kyselyillä. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa pohdimme säännöllisesti keinoja hyvinvoinnin tukemiseen.

Vuosi 2020 oli koronaviruksen vuoksi poikkeuksellinen. Henkilöstö siirtyi maaliskuun puolivälissä etätyöhön. Poikkeusolojen keskellä varauduimme suurtulvaan, jonka hoidossa henkilöstön ja kumppaneiden rooli sekä terveys oli tärkeää. Keväällä teetimme ulkopuolisella konsultilla etätyökartoituksen, jossa selvitettiin henkilöstön etätyökokemuksia, jaksamista ja kehittämistarpeita etätyöhön. Kartoituksen perusteella tarkensimme työlle ja viestinnälle pelisääntöjä sekä lisäsimme panostusta etätyöergonomiaan mm. järjestämällä etäjumppaa ja hankkimalla henkilöstölle lainakalusteita etätyöergonomian parantamiseksi.

Elokuussa siirryimme työskentelyssä ns. hybridimalliin, jossa mahdollistettiin työnteko toimistolla joka toinen viikko. Lokakuussa käynnistimme työhyvinvointiprojektin työterveyshuollon vetämänä. Projektiin kuului työhyvinvointikysely, ryhmä- ja yksilökeskustelut sekä henkilökohtainen hyvinvointikartoitus.

Kartoitusten, kyselyn ja keskustelujen mukaan etätyö koettiin toimivaksi ja tehokkaaksi, vaikka työn tauottamisen, ruokailurytmien, arkiliikunnan ja palautumisen osalta on monella parannettavaa. Suurimpana epäkohtana pidettiin yhteisöllisyyden puutetta. Tätä pyrimme lievittämään pitämällä viikoittain yhteisiä virtuaalisia kahvikeskusteluja sekä järjestämällä virtuaalisen pikkujoulun.

Työhyvinvointikyselyn mukaan henkilöstön työkykyindeksi (asteikolla 1–10) oli 8,1. Tulos on olosuhteet huomioiden erinomainen, jopa parempi kuin edellisvuoden 8,0. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2020 oli 1,9 prosenttia säännöllisestä teoreettisesta työajasta. Vuonna 2019 vastaava luku oli 1,3.

Taulukko: Henkilöstö

Työturvallisuus – nolla tapaturmaa

Tavoitteenamme on tapaturmaton työyhteisö. Haluamme olla edelläkävijä vesivoimaan liittyvissä turvallisuusasioissa. Lähtökohtanamme turvallisuustyössä on, että jokainen tapaturma on estettävissä.

Toimintamallimme edellyttää, että myös kaikki kumppanit ovat sitoutuneet ylläpitämään korkeatasoista työturvallisuuskulttuuria ja -työtä. Kemijoki Oy:llä ja sen kumppaneilla on mahdollisuus oppia työturvallisuusasioissa toisiltaan. Työtä koordinoimme yhdessä kumppaneiden kanssa työturvallisuusryhmän kautta. Ryhmä kokoontui vuonna 2020 kaksi kertaa. Kehitämme yhdessä turvallisuusviestintää ja jaamme tietoa sattuneista tapaturmista ja vaaratilanteista.

Vuoden aikana kehitimme uuden sähköisen turvallisuusperehdytyksen, joka otetaan käyttöön vuoden 2021 alusta. Sen suorittavat yhtiön kaikki työntekijät sekä laitoksilla ja muissa Kemijoki Oy:n kohteissa toimivien kumppaneiden henkilöt.

Kemijoki Oy:n osalta saavutimme nolla tapaturmaa -tavoitteen. Kemijoki Oy:n työntekijöille ei vuonna 2020 sattunut yhtään tapaturmaa. Kumppanuusverkoston työturvallisuuden taso pysyi vuonna 2020 edelleen alhaisena. Kumppanuusverkoston työntekijöille sattui neljä tapaturmaa, joista kolme johti poissaoloon. Lisäksi muille alihankkijoille sattui yksi poissaoloon johtanut tapaturma. Työtapaturmille ei ollut löydettävissä yhteistä tekijää vaan tapaturmat olivat seurausta erilaisista tapahtumaketjuista.

Pelkästään Kemijoki Oy:n ja kumppanit huomioiden tapaturmataajuus oli 14,4 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Myös alihankkijat huomioiden tapaturmataajuus oli 15,1.

Turvallisuushavaintoja kumppanuusverkostossa tehtiin vuoden 2020 aikana yhteensä noin 350 kappaletta. Havainnot liittyvät muun muassa turvallisuuden kannalta puutteellisiin toimintatapoihin, suojavälineisiin ja -laitteisiin, työmatkojen turvallisuuteen sekä erilaisiin kehitysehdotuksiin turvallisuuden parantamiseksi. Hyvin hoidetuista turvallisuusasioista tehtiin myös positiivisia turvallisuushavaintoja.

Vesivoimaosaamisen kehittäminen ja keskeisen osaamisen turvaaminen

Vesivoimaosaamisen kehittäminen ja osaamisen turvaaminen on keskeinen osa toimintaamme. Rekrytoimme ja perehdytimme vuonna 2020 yhden henkilön energiatalousasiantuntijaksi. Etätyömallin vuoksi perehdyttäminen vaati uudenlaisia toimintatapoja ja innovatiivisuutta. Lisäksi muutimme yhden määräaikaisen sähkö- ja automaatiotekniikan dokumentointiin liittyvän työsuhteen vakinaiseksi.

Vuonna 2020 yksi Fortumin vesivoimaoperaattori suoritti Kemijoen käyttöön vaadittavan Kemijoki-lisenssin ja aloitti päivystystehtävässä.

Kemijoki Oy:n asiantuntijat ovat perehdyttäneet Fortumin vesivoimavalvomon henkilöstöä Kemijoen vesistön erityispiirteisiin. Perehdyttäminen on toteutettu yhteistyössä Fortumin asiantuntijoiden kanssa. Voimalaitoksilla työskenteleville käynnissä- ja kunnossapidon palveluntoimittajille on annettu vesivoiman laite- ja järjestelmäkoulutuksia peruskorjausprojektien ja korvausinvestointien yhteydessä.

Pidämme kumppaniyritystemme henkilöstön aktiivista vesivoimaosaamisen kehittämistä äärimmäisen tärkeänä. Edellytämme kumppaniyrityksiltä toimenpiteitä strategisen vesivoimaosaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Kannustamme osaamiseen panostamiseen muun muassa palkkiojärjestelmin. Myös oman henkilöstön kehittäminen ja kouluttaminen on merkittävä osa strategisen osaamisen varmistamista.

Vesivoimaosaaminen videoissa ja blogeissa

Avasimme huhtikuun alussa Vesivoimaosaajat-nettisivuston, jolla esittelemme vesivoimaosaamisen monia puolia videosarjan ja blogin muodossa. Me osaamme vesivoiman -videosarjassa ilmestyi viisi videota. Veden voimalla -nimisessä blogisarjassa julkaisimme 11 kirjoitusta.

Yritysvastuulisenssi

Käytössämme on yritysvastuulisenssi, joka on Kemijoki Oy:n tarpeiden mukaan räätälöity digitaalinen oppimisympäristö. Lisenssin suorittavat koko Kemijoki Oy:n henkilöstö ja sopimuskumppaneiden Kemijoki-yhtiölle työskentelevät työntekijät sekä muutamat yhtiön sidosryhmät. Lisenssi on määräaikainen ja siitä on käytössä sekä laaja että suppea versio. Yritysvastuulisenssi on julkaistu myös yhtiön Kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksena. Yritysvastuulisenssin oli vuoden 2020 loppuun mennessä suorittanut 335 henkilöä. Päivitimme lisenssiä loppuvuodesta 2020, ja uudistettu versio on suoritettavissa alkuvuodesta 2021.

Ainutlaatuinen kumppanuusmalli

Olemme vesivoimatuotannon asiantuntija- ja tilaajaorganisaatio. Ostamme merkittävän osan toiminnoistamme palveluna kumppaneiltamme. Vuonna 2020 ostimme kumppaneilta palveluita 16,7 miljoonalla eurolla. Toimintamallimme tuo alueellista elinvoimaa ja työllisyyttä toiminta-alueelle. Tarkemmat taloudelliset tietomme on esitetty vuosiraportissamme.

Kumppanuustyytyväisyys

Kumppanuusverkostoomme kuuluu 12 kumppaniyritystä. Seuraamme kumppanuustyytyväisyyttä vuosittain. Kumppanuuksien syventäminen sekä kumppaneiden keskinäisen yhteistyön edistäminen on toimintamallin toimivuuden kannalta avainasemassa.

Kumppanuusmallin toimivuutta arvioimme vuosittain kumppanuustutkimuksella. Kukin arvioi siinä kumppanuuskokemusta kahdesta näkökulmasta, kokemus kumppanin toiminnasta ja kokemus omasta toiminnasta.

Vuoden 2020 kumppanuuskokemuksia koskevassa kyselyssä vastausprosentti oli 74. Koko kumppaniverkoston kumppanuuden toimivuusindeksi oli 8,2 (asteikko 1–10). Edellisvuonna vastaava luku oli 8,4. Kumppanuusmallin vastuullisuutta arvioitiin tutkimuksessa indeksillä, joka muodostuu turvallisuusnäkökohdista, ympäristöasioista, työnantajamaineesta, kustannustehokkuudesta, ja sidosryhmäviestinnästä. Asteikolla 1–5 kumppanuusverkoston vastuullisuuden indeksiluku oli 4,4. Edellisvuonna vastaava luku oli 4,3. Kumppaneiden mielikuvissa Kemijoki Oy:stä kolme eniten mainittua sanaa olivat luotettava, vastuullinen ja aktiivinen.

Uutta innovatiivisesti yhdessä kumppaneiden kanssa

Uusien ratkaisujen kehittäminen ja arjen toiminnan sujuvoittaminen ovat keskeisiä asioita kumppanimallissa. Kumppanitoimintamallin kehittämiseksi laadimme vuosittaiset toiminnan palvelutaso- ja tehokkuusmittarit sekä toiminnan kehittämissuunnitelmat.

• Olemme toteuttaneet kehityshankkeen koneistojen ennakoivan kunnossapidon kehittämi¬sestä ja hyötysuhteen optimoinnista etävalvonnan avulla.
• Patoturvallisuuteen liittyvässä padon muodonmuutostarkkailuissa on siirrytty dronesta tapahtuvaan laserkeilaukseen, mikä on parantanut laatua olennaisesti.
• Veneestä tehtävää monikeilaluotausteknologiaa hyödynnettiin hyvällä menestyksellä ohijuoksutuksista aiheutuneiden eroosio- ja patoturvallisuusvaikutusten arvioinnissa.
• Matarakosken padon tietomallin laadinta eteni hyvin ja jäljellä on tietomallin visuaalisen ilmeen kehittäminen. Alustavat arviot tietomallin hyödyntämismahdollisuuksista ovat lupaavia.
• Uudistimme tietovaraston siten, että voimme jakaa dataa ja tietämystä turvallisesti kumppaneiden kanssa. Kehitämme tietovarastoa yhdessä kumppaneidemme kanssa.
• Kehitimme uuden välppähäviömittarin, joka on käytössä myös kumppaneillamme.
• Olemme jatkaneet drone-lennokin hyödyntämistä esimerkiksi vesi- ja jäätilanteiden kuvaamisessa sekä 3D-mallintamisessa.

Uusinta teknologiaa ja ratkaisuja askeleen edellä hyödyntävä

Digistrategiamme mukaisesti olemme kehittäneet omaisuudenhallintajärjestelmää edelleen vastaamaan omaisuuden hallinnan ja kunnossapidon tarpeisiin. Laajennamme käyttöä palvelemaan tuotantojärjestelmää ja tietojen hallintaa hyödyntämällä uusimpia saatavilla olevia teknologioita. Tavoitteemme on, että vuonna 2023 hoidamme omaisuudenhallintajärjestelmässä tehokkaasti IoT-teknologian uusia mahdollisuuksia hyödyntäen tuotantojärjestelmään liittyvät prosessit ja tiedot sekä tietojen vaihdon kumppaneiden kesken.

Uusilla toimintatavoilla, teknologioilla ja mittareilla tavoittelemme tuotantojärjestelmän oikea-aikaista kunnossapitoa, parempaa käyttövarmuutta, hyötysuhteeltaan entistä tehokkaampaa ja joustavampaa sekä ympäristöystävällisempää vesisähkön tuotantoprosessia.

Toteutimme vuonna 2020 uuden tietovaraston, jonka tavoitteena on eri datalähteiden aiempaa parempi yhdistely sekä datan tehokas ja tekoälykäs jalostaminen. Päämääränä on tiedon hyödyntäminen arkisessa toiminnassa yhteistyössä kumppaneiden kanssa.

Kyberturvallisuus

Tiedostamme kyberturvallisuuteen liittyvät riskit ja kehitämme tietoturvallisuutta jatkuvasti. Koronavuoteen lähdettäessä valmiutemme etätyöhön olivat hyvällä tasolla ja ovat edelleen kehittyneet. Tietoturvallisuus on osa yhtiön johtamisjärjestelmää ja tietoturvallisuuden tasoa arvioidaan säännöllisesti luotettujen asiantuntijayhteisöiden toimesta.