Uutiset

23.3.2020

Pitkäjänteinen työ vaelluskalojen elvyttämiseksi jatkuu mäti- ja pienpoikasistutuksilla

Aloitamme jälleen maaliskuun loppupuolella osana Kemi-Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämistä mäti- ja pienpoikasistutukset. Istutamme maalis- ja huhtikuun taitteessa 50 litraa meritaimenen ja 130 litraa merilohen mätiä. Tilavuusmitat vastaavat noin 0,5 miljoonaa ja 1,5 miljoonaa silmäpisteasteen mätijyvää.

Kuten aiemminkin, osa mäti-istutuksista tehdään kotimaisissa biohajoavissa mätirasioissa ja osa suorakylvönä eli suoraan jokien sorapohjalle. Mäti-istutukset painottuvat nyt Ounasjoen sivujokiin. Näin kokeillaan erilaisten menetelmien tuloksellisuutta ja vertaillaan eri istutuspaikkojen vaikuttavuutta.

”Parhaat käytännöt ja tulokset löytyvät kokeilujen kautta. Tänä keväänä tutkimme mäti-istutusten onnistumista Ounasjoen sivujoissa. Haluamme selvittää, onko istutusten tuotto paremmin todennettavissa mittakaavaltaan pienemmissä joissa. Saamme tietoa istutuksen tehokkuudesta syksyn sähkökoekalastuksista”, kertoo Voimalohi Oy:n tuotantojohtaja Mika Pylväs.

Voimalohi Oy on PVO-Vesivoima Oy:n ja Kemijoki Oy:n yhteisesti omistama yhtiö, joka vastaa istutuksista. Istutukset ovat osa Kemijoki Oy:n vapaaehtoisten toimenpiteiden kokonaisuutta, jotka tähtäävät Kemi- ja Ounasjokeen sekä niiden sivujokiin leimautuneen nousuhalukkaan vaelluskalakannan luomiseen ja osittaisen luonnonkierron palauttamiseen.

Pienpoikasistutukset pääuomiin sekä Marras-, Aakenus- ja Kapsajokiin

Myöhemmin keväällä istutamme aiempia vuosia mittavammin yksivuotisia pienpoikasia: laskemme liikkeelle 270 000 merilohen ja 44 000 meritaimenen poikasta.

Merilohen istutukset kohdennetaan Ounasjoen pääuoman lisäksi Marras-, Aakenus- ja Kapsajokiin. Ounasjoella istutuskohteiksi on valittu Molluskoski ja Molkoköngäs. Koskista on saatu istutustuloksia ja niissä on havaittu aiemmin ylisiirrettyjen vaelluskalojen jälkeläisiä.

Meritaimenta lasketaan myös Ala-Kemijokeen.

”Istutamme yksivuotista meritaimenta Taivalkosken altaaseen laskeviin sivujokiin. Ajatuksena on, että voimalaitospatojen yläpuolelle leimautuneille kaloille on olemassa nousuväylä Isohaaran ja Taivalkosken patojen yli”, Mika Pylväs perustelee.

Kemijoki Oy on toteuttanut vaelluskaloille padon ohitusratkaisun Kemijoen toiseksi alimman Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen: Taivalkoskella on Kalasydän, jossa kalat siirtyvät veden virtausta hyödyntäen putkistoa pitkin padon yli. Lisäksi Taivalkoskella on käynnissä luonnonmukaisista ja teknisistä osuuksista koostuvan kalauoman yksityiskohtainen suunnittelutyö.

Perämereen laskevan Kemijoen alimmainen voimalaitos on Isohaara, jolla on kaksi teknistä kalatietä.

Työturvallisuus on Voimalohen ykkösprioriteetti

Voimalohi Oy vastaa vapaaehtoisten mäti- ja pienpoikasistutusten lisäksi myös Kemijoki Oy:lle asetetuista kalanistutusvelvoitteista. Voimalohella työturvallisuus – se, että työ sujuu ja on turvallista – huomioidaan jokapäiväisessä arjessa.

Voimalohella on otettu käyttöön työpaikkakävelyt, joilla pyritään työturvallisuusriskien tunnistamiseen ja arviointiin. Mika Pylväs ja toimitusjohtaja Aki Mäki-Petäys kiertävät kalanviljelylaitoksia ja lammikkoviljelykohteita ja tekevät ”ulkopuolisen silmin” työturvallisuuteen ja sen kehittämiseen liittyviä huomioita.

Samanaikaisesti Voimalohi päivittää työturvallisuusohjettaan.

Lisätietoja
Johtaja Ismo Heikkilä
Kemijoki Oy
Sähköposti ismo.heikkila@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4415