Uutiset

27.9.2017

Maailma pyörii energian ympärillä

Mutenia-foorumissa 2017 syvennyttiin biotalouteen ja arktisuuden merkitykseen tulevaisuuden Suomessa. Lue parhaat palat kiinnostavista alustuksista ja keskustelusta kaksiosaisesta Mutenia-juttusarjastamme.

Biotalous-teeman alustajina toimivat Mika Anttonen, St1:n hallituksen puheenjohtaja ja Pentti Hyttinen, Metsähallituksen pääjohtaja. ”Meidän on ymmärrettävä iso perspektiivi siitä, mitä maailmassa ja lähempänä Euroopassa tapahtuu ja kuinka se kaikki vaikuttaa Suomeen. Maailma ei lopulta pyöri bittien ympärillä, se pyörii energian ympärillä. Halusimmepa tai emme, niin öljy asettaa mittakaavan sille, mitä voidaan tehdä ja kuinka nopeasti”, Anttonen pohjusti. ”Öljynkulutus on kasvussa väestönkasvusta johtuen. Ihmisten noustessa köyhyydestä elintaso tuo mukanaan palveluita, joihin tarvitaan paljon energiaa. Elämäntapaamme pitää muuttaa, mutta harva tekee sen mielellään.”

”Sähkönkulutuksen kasvu maailmassa on vuositasolla monta kertaa Suomen sähkönkulutus”, Anttonen jatkoi. ”Maailman sähkönkulutus kasvaa 500 TWh:n vauhtia. Kasvusta vain vajaa puolet voitiin kattaa uusiutuvilla energiamuodoilla vuonna 2016. Samoin on hyvin tärkeää hahmottaa taloudellista näkökulmaa. Öljyn, hiilen ja maakaasun vuosituotannon arvo on 5 000 miljardia dollaria. Mitä tekevät ne, jotka mahdollisten leikkausten myötä menettävät, kuten Venäjä?”

Kaikilla raakaöljyn tisleillä on oma tarkoituksensa. Ilmiötä voi hahmottaa vertaamalla sitä kaadettuun puuhun. Saat aina rungon eri osia sekä lisäksi suuren määrän oksia. Esimerkiksi lentoliikenteeseen arvioidaan 50 prosentin kasvua. Raakaöljystä puolestaan vain noin 7–8 prosenttia sopii jalostuksen jälkeen lentoliikenteen polttoaineeksi. Kun raakaöljyä tarvitaan lisää lentoliikennettä varten, niin tuloksena on automaattisesti lisää myös esimerkiksi bensiiniä.

Mistä sitten ratkaisut energia- ja ilmastohaasteisiin?

”Pariisin sopimus on hyvä asia, mutta ei sillä vielä saada vielä päästöjä vähenemään riittävästi”, Anttonen pohti. ”Maailman energiajärjestelmästä tarvitaan mallinnusta, jolla voidaan testata eri keinojen todellisia vaikutuksia ja kustannuksia. Kun syrjäytät fossiilisen ratkaisun, niin mitä sille vanhalle tapahtuu? Toimiiko uusi todella? Esimerkkinä bensiininkulutus. Kun se jollakin alueella laskee, niin viedäänkö bensiini vain muualle?”

”Sähköautot ovat sinällään hieno innovaatio, mutta niihin käytetään paljon tukirahaa. Mitä muuta sillä rahalla saataisiin aikaan? Entä mistä sähkö tulee? Vielä on tarpeen kysyä, ladataanko hybridiajoneuvoja todella sähköllä, jos se on arjessa hankalaa. Myös sähkön varastoinnista puhutaan, mutta akuilla on pitkä tie teollisen mittakaavan kannattavuuteen. Nostaisin niiden sijaan esille biomassan voimakkaan lisäämisen maapallon eri osissa, kuten esimerkiksi Saharan alueella. Biomassa on moniin muihin vaihtoehtoihin verrattuna huomattavan paljon edullisempi tapa vähentää hiiltä ilmassa. Vedensaanti on toki edellytys, mutta siinä suunnassa on mahdollisuuksia.”

”Kaikkein tärkeimpänä pidän kuitenkin naisen aseman parantamista kehittyvissä talouksissa”, Anttonen painotti. ”Se on ylivoimaisesti tehokkain tapa kaikenlaisen kehityksen edistämiseksi. Esimerkiksi uskonnot ovat valitettavasti siinä suuri este.”


Kuva: Atte Rantanen

”Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen ja planeetan asuttuna pitäminen ovat suuressa määrin muuta kuin teknologiaa. Kaikkia tekoja, pieniäkin, tarvitaan. Mutta ei pidä antaa kuvaa, että vain pienillä teoilla nämä haasteet on hoidettu”, sanoi St1:n Mika Anttonen.

Metsähallitus luotaa sinistä biotaloutta

”Olemme tunnustelemassa sinisen biotalouden askelkiviä”, Metsähallituksen Pentti Hyttinen kertoi. ”Sininen biotalous sisältää laajasti veteen ja vesiin liittyvät resurssit. Haluan kiinnittää huomiota muun muassa kotimaiseen kalaan. Suomi on ruokakalan tuoja suuressa määrin, maksamme maana tuonnista satoja miljoonia euroja vuodessa muille. Kotimaisessa kalassa on siis iso potentiaali, mutta esimerkiksi suurkeittiöt tarvitsevat tasalaatuista raaka-ainetta riittävän suuria määriä.”

”Kotimaisten kalojen osalta on katsottava koko ketjua tuotannosta jakeluun. Metsähallituksen tehtävä on huolehtia vesistöjen kunnosta ja hyvinvoinnista. Luomme rakenteita ja palveluita kalastukselle. Esimerkkinä on digimuodossa oleva karttajärjestelmä.”


Kuva: Atte Rantanen

”Strategiamme on olla monipuolisen biotalouden edelläkävijä”, linjasi Metsähallituksen Pentti Hyttinen. ”Metsähallitus hallinnoi kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Metsät puhuttavat nyt paljon muun muassa EU:n ja hiilinieluasian tiimoilta. On hyvä muistaa, että alle kolmasosa Metsähallituksen metsistä on talousmetsää.”

Kemijärven kaupunginjohtaja Atte Rantanen kommentoi biotalousteemaa ajankohtaisesta näkökulmasta. ”Puu on raaka-aineena hyvin monikäyttöinen. Meillä Kemijärvellä on tarkastelussa mahdollinen biojalostamohanke. Siinä haetaan jalostusarvoltaan arvokkaita jakeita. On myös ollut kiinnostavaa havaita, että sivuvirroille olisi kova kysyntä. Saamme yhteydenottoja kansainvälisesti jo nyt.”

Tommi Siivonen, Fondian Senior Legal Counsel, vei keskustelun biotaloutta säätelevään lainsäädäntöön.
”EU:n myötä meille on tullut paljon lisää lakeja ja lupaprosessit monimutkaistuvat. Niiden järkeistäminen ja yhden luukun periaate ovat hyviä, mutta niin ei vielä ole. Juristin näkökulmasta lupaprosessit ja lainsäädäntö ovat myös politisoituneet. Yhä useammin ratkaisuja tehdään ideologian pohjalta. Samaan aikaan edustuksellisen demokratian tuki kapenee, sillä äänestysaktiivisuus on matalalla. Yhteisiä päätöksiä ei voi tehdä somehälyn pohjalta äänekkäimpien huutajien näkemyksiin perustuen. Asioita on tarpeen harkita eri kanteilta.”

Lisää Mutenian kuulumisia juttusarjan toisessa osassa