Uutiset

19.11.2018

Lieksanjoen vaelluskalatyö kantaa hedelmää

Lieksanjoen koskialueiden kunnostustyöt osana parivuotista hallituksen biotalous ja puhtaat ratkaisut -ohjelmaa alkoivat vuonna 2016. Töiden tavoitteena on vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen. Osaltamme kärkihanke Lieksankoskella on ollut onnistunut esimerkki sujuvasta yhteistyöstä alueen eri toimijoiden kanssa ja erinomainen esimerkki vapaaehtoisesta vaelluskalatyöstä.

Lieksanjoen koskialueiden kunnostustyöt alkoivat Kemijoki Oy:n osalta pari vuotta sitten yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Kemijoki Oy:n, viranomaisten ja muiden kumppaneiden kanssa. Kunnostustöissä rakennettiin muun muassa kutusoraikkoja ja poikasalueita sekä tehtiin emokalojen ylisiirtoja ja poikasistutuksia. Toimenpiteiden tavoitteena on vaeltavien ja uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvyttäminen luontaista lisääntymistä tukevilla toimenpiteillä.

”Olemme saaneet erinomaisia tuloksia Lieksanjoella. Hanke oli alun perin suunniteltu kolmivuotiseksi, mutta hyvien käytäntöjen ja tulosten vuoksi työtä jatketaan myös tulevaisuudessa”, sanoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula. Meidän lisäksemme myös muut hankkeen rahoittajat, kuten Pielisen kalastusalue haluaa jatkaa vaelluskalatyötä vuonna 2019.

Syksyn emokalapyynnissä järvilohia saatiin ennätysmäärä

Syyskaudella 2018 jatkettiin kunnostuksia ja soraistuksia Ruunaan koskien alueella. Lieksanjoen voimalaitoksen alapuolella pyydettiin emokaloja, joita siirrettiin patojen yläpuolelle kunnostetuille kohteille. Tämän syksyn emokalapyynnin tulos osoitti, että kunnostustöistä, ylisiirroista ja istutuksista on todella ollut hyötyä. Emokalapyynnissä saatiin uusi ennätys järvilohen osalta, sillä yhteensä 59 järvikierron läpikäynyttä järvilohta saatiin kiinni. Luku on yli kaksi kertaa enemmän kuin aiempi ennätys.

”Työtä on vielä tehtävänä, mutta huomattava kasvu osoittaa, että olemme tehneet asioita oikein. Näiden tulosten valossa voin sanoa, että järvilohen tulevaisuus näyttää nyt valoisammalta”, kiteyttää Niilo Valkonen Future Missions Oy:stä.

Osa emokaloista merkittiin siirron yhteydessä radiolähettimillä ja ylisiirtojen jälkeen aloitettiin merkittyjen kalojen telemetriaseuranta.

Kunnostetuille jokialueille syntyy kaloja

Luonnonvarakeskus teki syksyllä sähkökoekalastuksia aiemmin hankkeen aikana kunnostetuilla jokiosuuksilla. Kunnostetuille alueille vietiin vuosi sitten syksyllä järvilohen ja taimenen kutukaloja. Tulokset osoittavat, että jokialueiden kunnostukset ja kalojen ylisiirrot ovat onnistuneet, sillä tänä syksynä aluilta löytyneet kesänvanhat poikaset olivat luonnossa syntyneitä.

”Tänä syksynä kaikilta sähkökoekalastetuilta alueilta löydettiin järvilohen poikasia. Parhailla koealueilla tulokset olivat hyviä, jopa 26-36 tämän kesän poikasta aarilla”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jorma Piironen.

Luonnonvarakeskus on vastannut kalojen telemetriaseurantaan liittyvästä kalojen merkitsemisestä ja laitteiden järjestämisestä. Itse seurannasta on vastannut kärkihankkeessa mukana oleva Ruunaan kalastusalue. ”Seuranta on erittäin tarpeellista, jotta saamme lisätietoa kalojen käyttäytymisestä ja liikkeistä jokialueilla. Seurannan avulla näemme, miten kalat löytävät kunnostetut jokialueet ja esimerkiksi mihin suuntaa ne jokialueilla liikkuvat”, Piironen jatkaa.

Kalojen alasvaellukseen liittyvää seurantaa kehitetään tulevaisuudessa

Tulevaisuudessa jatketaan samoja toimiviksi havaittuja toimenpiteitä, emokalapyyntiä, ylisiirtoja, kunnostuksia ja telemetriaseurantaa. Kehitämme kuitenkin jatkuvasti tulosten mittarointia ja seurantaa. Pyrimme ratkaisemaan esimerkiksi, miten Lieksanjoella voitaisiin parhaiten seurata jokialueen koskilta järvivaellukselle lähteviä poikasia.

”Me Kemijoki Oy:llä olemme erittäin tyytyväisiä vapaaehtoisen vaelluskalatyön tuloksiin ja ennen kaikkea yhteistyön sujuvuuteen”, Huttula summaa yhteistyötä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusassistentti Antti Karhapää pitelee käsissään Lieksanjoen voimalaitoksen alapuolelta ylisiirrettävää emokalaa. Kuva: Niilo Valkonen