Uutiset

30.11.2017

Kemijoki Oy ehdottaa järjestöille yhteistä Sierilä-foorumia

Ympäristöjärjestöt, paliskunnat ja vapaa-ajankalastajat ovat lähestyneet Kemijoki Oy:tä kirjelmällä, ilmaisten näkemyksensä suunnittelussa olevaan Sierilän vesivoimalaitokseen liittyen. Kemijoki Oy ehdottaa järjestöille yhteistä tapaamista keskustelun jatkamiseksi. Yhtiö näkee syvällisen ja kattavan tietojen päivittämisen erittäin tarpeelliseksi, sillä kirjelmässä esitetyt näkemykset ja huolet perustuvat valitettavasti osin vaillinaisiin tietoihin. Kemijoki Oy haluaa osoittaa, että vesivoima ja luonnon monimuotoisuus voivat toteutua yhdessä. On myös tärkeää huomata, että Sierilä-hankkeen luvat ovat perusteellisen prosessin tulosta. Lupaedellytyksiä harkitessaan eri viranomaistahot ja oikeusasteet ovat perehtyneet hankkeeseen laajasti ja edellyttäneet kattavia suunnitelmia ja selvityksiä.

Sierilän voimalaitos rakennettaisiin kahden voimalaitoksen väliselle osuudelle. Sierilä mahdollistaisi 100 MW:n tuulivoimatuotannon lisäämisen Suomen sähköjärjestelmään. Hankkeen kotimaisuusaste on 70 prosenttia. Vesivoima on ilmastoystävällisin ja tehokkain tapa tuottaa sähköä yhteiskunnan päivän mittaan muuttuviin tarpeisiin.

Kuten järjestöt toteavat kirjeessään, Sierilän rakennusprojektia on valmisteltu pitkään. Yhtiö on toiminut koko ajan lakien ja säädösten mukaisesti, toisin kuin julkisesta ajankohtaiskeskustelusta saattaisi virheellisesti päätellä. Tämä on edellyttänyt kirjeessä mainitun ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) lisäksi lukuisia selvityksiä alueen luontoarvoista sekä suunnitelmia niiden suojelemiseksi. Yhtiö on myös korvannut mahdollisesta rakentamisesta aiheutuvat haitat alueen asukkaille. Ympäristövaikutuksiin ja niiden hoitamiseen liittyvä tieto ja näkemys perustuvat siis huomattavasti YVA:a laajempaan työhön.

On ymmärrettävää, että vesivoima herättää keskustelua. Hiilivapaan energiajärjestelmän rakentaminen on yksi Suomen kansallisia haasteita ja siinä uusiutuvalla vesivoimalla on keskeinen rooli. Kemijoki Oy toivoo rakentavaa ja ratkaisuhakuista vuoropuhelua sekä etsii yhteistä näkemystä hiilivapaan Suomen rakentamiseksi.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

LIITE: Keskeisiä huomioita järjestöjen esittämiin näkökantoihin

Sierilää on valmisteltu yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa

Voimalaitoksen yleissuunnittelu käynnistyi jo 1990-luvulla. Edistimme hanketta tiiviisti yhteistyössä vaikutusalueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi tehtiin vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa. YVA-vaiheen aikana pidettyihin yleisötilaisuuksiin osallistui satoja henkilöitä.

Hankkeen edetessä olemme pitäneet yhteyttä paikallisten ihmisten kanssa lupaprosessin eri vaiheissa sekä lupapäätösten jälkeen. Tämän vuoden aikana olemme esimerkiksi käyneet vuoropuhelua tilaisuuksissa Oikaraisten kylällä.

Rakentamisen vaikutuksia on jo korvattu alueen asukkaille ja elinkeinonharjoittajille lupaehtojen mukaisesti. Korvaukset huomioivat paitsi kiinteistöille myös elinkeinonharjoittamiselle ja virkistyskäytölle aiheutuvat vaikutukset.

Vaikutusalueella toimiville neljälle maatilalle tehdään korvausten lisäksi toimenpiteitä, joilla hankkeen vaikutuksia kompensoidaan. Jokaisella tilalla säilyy edellytykset jatkaa maatilatoimintaa. Alueen kalastusosakaskunnille on maksettu korvauksia kalastolle ja kalastukselle aiheutuvista vaikutuksista lähes miljoona euroa. Lisäksi maksetaan vuotuista kalatalousmaksua käytettäväksi alueen kalastonhoitoon sekä rakentamisajan istutetaan kaloja.

Sierilän vaikutukset kohdistuvat säännösteltyyn jokiosuuteen

Sierilän voimalaitos rakennettaisiin kahden voimalaitoksen väliselle osuudelle. Jokiosuus on rakentamaton, mutta ei luonnontilainen. Se on esimerkiksi vesipuitedirektiivin mukaisesti luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi.

Voimalaitoksen myötä ylävirran jokialue muuttuisi leveämmäksi noin 5 kilometrin matkalta. Siitä ylävirtaan padotus rajautuu pääosin nykyisen rantatörmän korkeudelle. Veden alle jäävä alue on kokonaisuudessaan noin 3,6 km². Pääasiassa veden alle jäävät alueet ovat kuivahkoja maa-alueita.

Hankkeen vaikutusalueella sijaitsee Vanttauksen, Poikajärven, Narkauksen ja Niemelän paliskuntien alueita. Veden alle jäävien talvilaidunten osuus on hyvin vähäinen osa talvilaidunten kokonaismäärästä (Vanttauksen osalta 0,4 % ja Narkauksen osalta 0,008 %). Paliskunnat eivät joudu alueiden menettämisen seurauksena vähentämään porolukuaan. Kuten paliskuntien puheenjohtaja toteaakin YLE:n haastattelussa: "Sinänsä Sierilä yksittäisenä hankkeena ei ole meille dramaattisen suuri".

Vesivoimalla on olennainen merkitys hiilivapaan Suomen rakentamisessa

Hiilivapaan energiajärjestelmän rakentaminen on yksi Suomen kansallisia haasteita, jossa vesivoimalla on olennainen merkitys. Sierilä mahdollistaisi 100 MW:n tuulivoimatuotannon lisäämisen Suomen sähköjärjestelmään. Vuodessa voimalaitos kattaisi noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuisen sähköntarpeen. Vesivoima on ilmastoystävällisin ja tehokkain tapa tuottaa sähköä yhteiskunnan päivän mittaan muuttuviin tarpeisiin.

Sateisuuden ennustetaan tulevaisuudessa lisääntyvän Kemijoen valuma-alueella. Tämä parantaa entisestään vesivoiman kykyä tuottaa sähköä. Sierilä täydentäisi voimalaitosketjun yhtenäiseksi siten, että se mahdollistaa koko pääuoman laitosten tehokkaan vesivoiman tuotannon ja säätökäytön. Yhteiskunnan sähköistyessä vuorokauden sisäisen säätötarpeen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Sierilään luonnonmukainen ohitusuoma ja valmius kalatiehen

Sierilän voimalaitos vaikuttaisi padon yläpuolella oleviin virta-alueisiin. Alueella tehtyjen selvitysten mukaan saaliiksi saadut taimenet ovat kuitenkin istutuksista peräisin. Vastaavasti harjuksista noin puolet ovat alueelle istutettuja. Uhanalaisella vaellussiialla tarkoitetaan yleensä meressä syönnöstävää ja jokiin kudulle nousevaa siikaa, josta ei Sierilän tapauksessa ole kysymys.

Säännöstelypadon yhteyteen suunniteltu Mukkaojan luonnonmukainen ohitusuoma mahdollistaisi paikalliskalojen vaellukset padon ohi. Lisäksi olemme varautuneet täydentämään rakentamissuunnitelmaa kalatien toteuttamiseksi voimalaitoksen yhteyteen.

Kalastus ei siis loppuisi hankkeen seurauksena vaan kalastus tulisi jatkossa painottumaan vetouisteluun ja seisovien pyydysten käyttöön heitto- ja perhokalastuksen sijaan. Voimalaitoksen alapuolinen Olkkakoski säilyisi ennallaan heitto- ja perhokalastuskohteena.

Kemijoesta on löydetty kaksi yksittäistä jokihelmisimpukkaa eli raakkua. Nämä ovat löytyneet noin 30 km päästä suunnitellun Sierilän voimalaitoksen yläpuolelta läheltä Vanttauskosken voimalaitosta, missä vedenkorkeuden ja virtaaman vuorokautinen vaihtelu on nykyisin suurinta koko Kemijoen pääuomassa. Sierilän voimalaitoksen myötä kyseisen jokialueen pinnan vaihtelut vähenisivät mutta virtaama säilyisi vuolaana. Tämä tarkoittaisi teoriassa entistä parempia elinolosuhteita jokihelmisimpukalle.

Sierilä toisi Lappiin työtä ja verotuloja

Hankkeen taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Valmistuttuaan Sierilän voimalaitos maksaisi vuosittain 1,5 miljoonaa euroa kiinteistöveroja Rovaniemen kaupungille. Rakennusvaiheessa voimalaitoksen työllisyysvaikutus olisi 1700 henkilötyövuotta. Lisäksi on hyvä huomioida, että merkittävän osan Kemijoki Oy:stä omistavat paikalliset sähköyhtiöt. Sierilän voimalaitos hyödyttäisi näin Suomea sekä Lappia tuotetun sähkön muodossa. Sierilän voimalaitoksen kotimaisuusaste olisi arviolta yli 70 %.

Noudatamme lupaehtoja ja viranomaisohjeita

Kemijoki Oy noudattaa kaikessa Sierilään liittyvässä viranomaisten ohjeita ja lupien ehtoja. Lajihavaintojen osalta selvitetään aina ensin havainnon paikkansa pitävyys. Sen jälkeen viranomaiset antavat toimintaohjeita, mikäli siihen on aihetta.

Kuten järjestöt toteavat kirjeessään, Sierilän rakennusprojektia on valmisteltu pitkään. Yhtiö on toiminut koko ajan lakien ja säädösten mukaisesti, toisin kuin julkisesta ajankohtaiskeskustelusta saattaisi virheellisesti päätellä. Tämä on edellyttänyt kirjeessä mainitun ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) lisäksi lukuisia selvityksiä alueen luontoarvoista sekä suunnitelmia niiden suojelemiseksi. Lupaprosessissa on huomioitu kaikki tiedossa olevat direktiivilajit ja rauhoitetut lajit. Ympäristövaikutuksiin ja niiden hoitamiseen liittyvä tieto ja näkemys perustuvat siis huomattavasti YVA:a laajempaan työhön.

Sekä ns. uudessa että vanhassa vesilaissa arvioidaan hankkeen hyödyt ja haitat. Kaikissa oikeusasteissa (aluehallintovirasto, Vaasan hallinto-oikeus, Korkein hallinto-oikeus) hankkeen hyödyt on arvioitu huomattaviksi sen aiheuttamiin menetyksiin verrattuina.

Kemijoki Oy:llä on lainvoimaiset poikkeamisluvat alueella todettujen apilakirjokääriäisen ja laaksoarhon osalta. Lapinleinikki-kasvin osalta suunnitelma on valmistelussa. Lapinleinikin viimeaikainen kehitys on vakaa eikä siihen kohdistu merkittäviä uhkatekijöitä.

Esimerkiksi apilakirjokääriäisen (perhonen) suojaamiseksi on tehty toimenpidesuunnitelma, jonka avulla perhosen elinympäristö säilytetään ennallaan. Perhosta varten olemme sitoutuneet rakentamaan niityn ympärille suojapadon, jotta elinympäristö alueella säilyy. Lisäksi perhosta on jo siirtoistutettu uusiin elinympäristöihin ja seuraamme kantojen kehittymistä.

Sierilä tukee Suomen ilmasto- ja energiatavoitteita

Sierilän hanke tukee Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista ja on omavaraista, vastuullista sekä kestävää säätövoimaa mahdollistaen myös muiden uusiutuvien kuten tuuli- ja aurinkoenergian lisäämisen.