Uutiset

3.12.2018

Kemijokeen nousseista lohista valtaosa viljelyperäistä

Kemijoen syksyn 2018 koekalastusten alustavat tulokset ovat valmistuneet. Isohaaran ja Taivalkosken voimalaitosten alapuolelta 24.9. ja 10.10. välisenä aikana kerätyistä lohinäytteistä selvitettiin viljeltyjen ja luonnossa syntyneiden lohien osuudet. Isohaaran alta pyydetyistä lohista viljeltyjä oli 90 % ja Taivalkosken alta pyydetyistä 82,5 %. Kemijokeen merivaelluksen jälkeen palanneet viljellyt lohet ja taimenet ovat peräisin velvoiteistutuksista.

”Isohaaran kalateistä näyttää nousseen hyvin kalaa, vaikka syksyn koekalastusten perusteella emme kokonaismäärää tiedäkään. Erityisesti taimen nousi Isohaaran yli hienosti. Näytepyynnillä saadut taimenet olivat kaikki viljelyperäisiä”, toteaa Luken tutkija Erkki Jokikokko. Luonnonvarakeskus (Luke) raportoi koekalastuksen lopulliset tulokset talvella 2019.

Kuva Luken tutkija Erkki Jokikokon Lapin kalatalouspäivien esityksestä ”Kemijoen lohinäytepyynnin toteutus ja tulokset 2018”

Alueen ammattikalastajat kalastivat Isohaaran alapuolisesta vesistöstä 160 ja Taivalkosken voimalaitoksen alta 120 lohta. Taimenia jäi Isohaarasta kalastajien verkkoihin yksi ja Taivalkoskelta 31 kappaletta. Lisäksi Kemijokisuun kalastajat pyysivät näytekaloiksi kesä-heinäkuussa 53 lohta, joista kolme oli luonnonkaloja.

Luonnonkaloiksi luokitelluista lähes 90 % oli vähintään yhden merivaellusvuoden lohia ja näistä noin 60 % kahden jokipoikasvuoden kaloja. ”Kahden jokipoikasvuoden lohet voivat olla peräisin Ala-Kemijoen sivuvesistöihin vuonna 2015 tehdyistä merkkaamattomista pienpoikasistutuksista. Vuonna 2014 Kemijoen patoaltaisiin sekä Ounasjokeen ja Kemi- ja Ounasjoen sivujokiin on ylisiirretty yhteensä 532 lohta, joiden jälkeläiset olisivat syntyneet vuonna 2015. Tornionjoella luonnossa syntyneillä lohilla on yleensä kolme jokivuotta tai enemmän, mikä olisi todennäköistä myös Ounasjokeen ylisiirrettyjen lohien jälkeläisillä” , sanoo Kemijoki Oy:n aluepäällikkö Jyrki Autti.

Vuodesta 2017 alkaen istutettavat lohet ja taimenet ovat olleet rasvaeväleikattuja ja sitä aikaisempina vuosina istukkaat on merkitty ars-värimerkinällä, joka pystytään määrittämään kalan päässä olevista kuuloluista. Viime vuosina Kemi- ja Ounasjoen vesistön vaelluskalojen palautushankkeisiin liittyvissä mäti- ja pienpoikasistutuksissa on käytetty ars-värimerkintää.

Tutkimustietoa hyödynnetään kalataloustarkkailun lisäksi vaelluskalakantojen elvytyshankkeiden ja Kemijoen voimalaitosten vaellusratkaisujen jatkosuunnittelussa. Lohi- ja taimennäytteisiin perustuvaa seurantaa on syytä jatkaa tulevina vuosina. Näin voidaan seurata Ounasjokivarren mäti- ja pienpoikasistutusten ja ylisiirtojen tuloksellisuutta sekä selvittää jokeen nousevien kalojen alkuperä.

Luken tutkija Erkki Jokikokon yhteenveto ”Kemijoen lohinäytepyynnin toteutus ja tulokset 2018” Lapin 15. kalatalouspäivillä Rovaniemellä 20.-21.11.2018.

Lisätietoja
Aluepäällikkö Jyrki Autti, Kemijoki Oy
Puhelin 020 703 4425
jyrki.autti@kemijoki.fi