Uutiset

23.5.2017

Selvitys kalastuksesta Kemijoella Tervolan sillan ja Ossauskosken voimalaitoksen välillä on julkaistu

Kalastustiedustelulla selvitettiin vuoden 2016 kalastusta ja saaliita Kemijoella Tervolan sillan ja Ossauskosken voimalaitoksen väliseltä matkalta. Tiedustelun tarkoituksena oli selvittää Ossauskosken voimalaitoksen alapuolisen perkauksen vaikutuksia pyynnin sekä saaliin määrään.

Lupamyynnin perusteella alueella kalasti vuonna 2016 yhteensä 150 taloutta. Tervolan yhteislupia myytiin vuonna 2016 reilut 100 kalastuslupaa tavanomaista vähemmän, mikä tarkoittaa vähentynyttä kalastajamäärää myös Tervolan sillan ja Ossauskosken voimalaitoksen välisellä alueella. Vähäiseen kalastuslupien myyntiin vaikutti tiedossa ollut uomanperkaus ja ehkä siitä ajoittain johtunut veden samentuminen. Lisäksi heinä- ja elokuu olivat sateisia ja siitä aiheutuneet suuret virtaamat myös vaikuttivat kalastuksen määrään.

Kalastajien ja saaliin määrä väheni edellisvuosiin verrattuna

Tiedustelun mukaan alueen saalismäärä oli vuonna 2016 noin 4,9 tonnia. Alueen yleisimmät saalislajit olivat kirjolohi (37 %), hauki (27 %), ahven (16 %) ja särkikalat (8 %). Kuhan osuus oli 5,4 %, taimenen 2,1 %, harjuksen 1,5 % ja siian 0,3 % kokonaissaalismäärästä.

Vähentyneen kalastajamäärän myötä myös alueen kokonaissaalis (4,9 tonnia) oli noin 1,5–2 tonnia tavanomaista saalisvuotta heikompi. Merkittävimmin heikkenivät edelliseen vuoteen nähden kuha-, taimen- ja kirjolohisaaliit. Loue-Tervolan uomanparannushankkeen myötä ranta-alueille valmistuu kaloille 30 suoja- ja oleskelupaikkaa. Rantojen suojauksiin liittyvät viimeistelytyöt jatkuvat tulevan kesän aikana.

Lue lisää tiedustelun tuloksista raportista.

> Lue lisää >
22.5.2017

Korkein hallinto-oikeus vahvisti Sierilän voimalaitoshankkeen vesitalousluvan

Korkein hallinto-oikeus pysytti Vaasan hallinto-oikeuden vuonna 2015 ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2011 Sierilän voimalaitoshankkeelle myöntämän vesitalousluvan. Myönteinen vesitalouslupapäätös tarkoittaa, että Kemijoki Oy jatkaa voimalaitoshankkeen valmistelua aiemman suunnitelman mukaisesti. Päätös rakentamisesta tehdään myöhemmin, kun suunnitteluun liittyvät yksityiskohdat ovat valmistuneet.

”Olemme tyytyväisiä korkeimman hallinto-oikeuden vesitalouslupapäätökseen ja vuosia jatkuneen lupaprosessin päättymiseen. Sierilän voimalaitoksella olisi merkittävä rooli kotimaisen päästöttömän ja uusiutuvan säätöenergian tuotannossa. Lisäksi Sierilän voimalaitos mahdollistaisi myös muiden päästöttömien ja uusiutuvien energian tuotantomuotojen lisäämistä Suomessa”, sanoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Kemijoki Oy jatkaa Sierilän vesivoimalaitoshankkeen yksityiskohtaista suunnittelua. Tavoitteemme on tehdä vuoden 2017 aikana hankkeesta omistajille esitys, jonka pohjalta he harkitsevat rakentamispäätöstä.

”Jatkamme voimalaitoshankkeen valmistelua yhteistyössä jokivarren asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Olemme yhteydessä maanomistajiin ja tapaamme sidosryhmiä hankkeen edetessä”, kertoo Kemijoki Oy:n strategisista investoinneista vastaava johtaja Timo Torvinen.

Nykyaikaista vesivoimaa Sierilästä

Kemijoki Oy haki lupaa Sierilän voimalaitokselle vuonna 2005. Laitos rakennettaisiin Oikaraisen kylään noin 20 kilometriä Rovaniemeltä ylävirtaan. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi luvan rakentamiselle vuonna 2011 ja Vaasan hallinto-oikeus vuonna 2015. Valmistuessaan Sierilän voimalaitos tuottaisi vuodessa 155 GWh päästötöntä, uusiutuvaa ja kotimaista energiaa. Sierilän energialla katettaisiin noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuinen sähköntarve. Laitoksen teho olisi 44 MW ja se olisi teholtaan Suomen 23. suurin vesivoimalaitos. Valmistuessaan Sierilä tuottaisi kiinteistöveroa Rovaniemen kaupungille yli miljoona euroa vuodessa.

Sierilä täydentäisi Lokan ja Porttipahdan tekojärviltä lähtevän voimalaitosketjun yhtenäiseksi siten, että se mahdollistaa koko pääuoman laitosten tehokkaan vesivoiman tuotannon ja säätökäytön.

Lisätietoja Sierilän voimalaitoksesta löytyy Kemijoki Oy:n verkkosivuilta www.kemijoki.fi/toimintamme/investoinnit-ja-hankkeet/sierila-nykyaikaista-ja-vastuullista-vesivoimaa.html

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

* * * * *
Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi se säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Voimalaitosten kokonaisteho on 1 160 MW. Vuonna 2016 yhtiön vesivoimalaitokset tuottivat ennätysmäärän sähköenergiaa yhteensä n. 5 700 gigawattituntia, mikä oli yli kolmannes kotimaisesta vesivoimalla tuotetusta sähköstä.

> Lue lisää >
16.5.2017

Kevään tulva myöhässä – valmistautuminen aikataulussa

Kevät on jo pitkällä, mutta tulva ei ole vielä alkanut. Vuosi sitten toukokuun alussa kevättulva oli jo täydessä vauhdissa. Tänä vuonna pitkälle kevääseen siirtyneeseen tulvan alkuun ovat vaikuttaneet kylmät ilmamassat Lapin alueella. Lämpimät päivät ovat hiljalleen kasvattaneet tulovirtaamia, mutta vastapainoisesti kylmät yöt ovat hidastaneet lumien sulamista.

”Kevään mittaan olemme juoksuttaneet Lokan ja Porttipahdan varastoaltaista vettä ja tehneet altaisiin tilaa sulamisvesille. Tällä hetkellä varastoaltaiden tilanne näyttää hyvältä. Kemijärven pinnan ajamme alarajalle tulvan alkupäivinä ja teemme tiiviisti yhteistyötä ELY-keskuksen kanssa järven ajosuunnitelman kanssa”, kertoo Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Heikki Poikela.

Lumen vesiarvomittauksia on tehty kevään mittaan

Tänä keväänä lumen vesiarvot ovat hieman keskimääräistä korkeammalla. Olemme tehneet vesiarvomittauksia laajasti Kemijoen vesistöalueella. Maastosta kerätty tieto auttaa myös viranomaisia heidän laskentamalleissaan ja päätöksenteossa.

Fortumin vesivoimavalvomossa tulviin varautuminen alkaa jo loppusyksystä. Tulviin varautuminen perustuu yhteistyöhön viranomaisten, Fortumin sekä Kemijoki Oy:n henkilöstön ja kumppanien kesken. ”Syksyllä ja talvella seuraamme sateiden määrää, jotta osaamme ennakoida hyvissä ajoin keväällä lumen sulamisvesien määrää. Seuraamme nyt tiiviisti sateiden ja lämpötilojen toteumia ja ennusteita. Juoksutussuunnitelmia päivitetään uusien havaintojen ja ennusteiden pohjalta.”, kertoo Fortumin valvomopäällikkö Harri Lamminmäki.

Lumien sulaminen tulee olemaan nopeaa

Pitkittynyt kevät tarkoittaa sitä, että lumet sulavat todennäköisesti nopeasti muutamassa viikossa, eikä sulamisjakso jakaudu koko kevään ajalle. Nopea sulaminen täyttää jokiuomia, joten odotamme tulvan olevan paikoittain keskimääräistä suurempi.

Raudanjoen alueelle odotamme hyvin tavallista tulvaa, mutta Ounasjoelle ennakoimme keskimääräistä voimakkaampaa tulvaa ja yhtä tulvahuippua.

Tulvan aikana yhteistyön merkitys korostuu entisestään. Ennen tulvan alkua olemme aloittaneet viranomaisen kutsumat viikoittaiset tulvapalaverit. Niiden lisäksi aloitamme edellisvuoden malliin päivittäisten tulvapalaverien pitämisen Fortumin valvomon sekä Kemijoki Oy:n ja laitosten paikallishenkilöstön kesken.

> Lue lisää >
9.5.2017

Kemijoki Oy:n tunnus poistettiin toimitalon seinältä

Rovaniemellä osoitteessa Valtakatu 11 sijaitsevan toimitalomme seinässä vuosikymmenten ajan ollut Kemijoki Oy -logo on poistettu rakennuksen seinältä. Organisaatiomuutoksemme myötä keskitimme vuoden 2016 aikana toimintamme toimitalon neljänteen kerrokseen ja vapautuneet tilat vuokrasimme uusille toimijoille

”Suuren nimikyltin poistaminen toimitalon seinästä oli luonnollinen siirtymä, sillä uusien toimijoiden ja vuokralaisten myötä Valtakadun toimitalo ei ole enää vain meidän käytössämme”, kertoo Kemijoki Oy:n kiinteistöstä vastaava Raimo Kaikkonen. Ennen kokonaan Kemijoki Oy:n käytössä ollut toimitalo on muuttunut rakennukseksi, jossa toimii useampia yrityksiä saman katon alla.

Toimitalon alimmassa kerroksessa ovat toimineet vuoden 2016 kesästä lähtien Attendo Työterveyspalvelut Oy, Lapin Markkinointi ja viestintätalo House of Lapland sekä Voimalohi Oy. Heinäkuun aikana Lapin sairaanhoitopiirin päihde- ja mielenterveyspalvelut aloittavat toimintansa toimitalon toisessa ja kolmannessa kerroksessa.

Kuva: Matti Heikinoja

> Lue lisää >
8.5.2017

Porttipahdan voimalaitoksella palohälytys

Sodankylän pelastuslaitos sai tänään 8.5.2017 kello 12.09 automaattipalohälytyksen Porttipahdan voimalaitokselta. Hälytys oli aiheeton. 

> Lue lisää >
5.5.2017

Kalasydän-hankkeessa rakennetaan kalatieinnovaatiota

Lapin liiton koordinoima laajapohjainen vaelluskalatyöryhmä on etsinyt viime syksystä lähtien uusia keinoja Kemi-Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.

Maa- ja Metsätalousministeriö on myöntänyt lappilaiselle Kalasydän-hankkeelle kärkihankestatuksen ja rahoitusta hydraulisesti toimivan Kalasydän kalatieinnovaation rakentamiseen ja testaamiseen 192 000 euroa. Lisäksi hankerahoitusta on saatu Kemijoki Oy:ltä ja myös Pohjolan Voima Oy:ltä. Vuoden 2017 kestävää hanketta vetää rovaniemeläinen Kalasydän Oy.

Kalasydän toimii kuin kaksikammioinen sydän

Kalasydän järjestelmällä on useita etuja verrattuna nykyisiin teknisiin kalatieratkaisuihin. Järjestelmä on kelluvana sijoitettavissa kalojen nousun kannalta optimaalisesti hankaliinkin kohteisiin ja sen houkutusvirtaamat ovat säädettävissä portaattomasti. Laitteiston siirtoputkistoja voidaan lisäksi hyödyntää poikasten alas-vaellukseen.

"Kalasydän toimii kaksikammioisena kuten sydän. Yksi virtausportti on aina avoinna mahdollistaen kalojen jatkuvan pääsyn Kalasydämen sisälle. Veden virtausta ja putkistoa hyödyntäen kalat siirtyvät vahingoittumatta korkeankin vaellusesteen ohitse", kertoo kalasydän innovaation keksijä ja yhtiön toimitusjohtaja Tarmo Aittaniemi.

Järjestelmä on kalaystävällinen, koska kala on koko ajan veden sisässä eikä laitteistossa synny kitkaa eikä siinä ole karkeita pintoja, jotka voisivat aiheuttaa kaloille limakalvo- tai muita vaurioita. Järjestelmä sopii lohen ja taimenen lisäksi useille kalalajeille, esimerkiksi vaellussiialle. Myös nahkiaiset ovat potentiaalisia hyötyjiä.

"Menetelmä on täysin ainutlaatuinen ja patentointiprosessi on jo Tekesin tuella saatu vireille", lisää Aittaniemi.

Testaus ja tutkimus alkukesästä LUKEn kalantutkimusasemalla

Kalasydänlaitteiston Kemissä tapahtuvat rakennustyöt ovat jo hyvällä mallilla. Urakoitsijat ovat suurelta osin lappilaisia: Muovi Oy (ponttonit), Line-X North (erikoispinnoitteet), Osuuskunta Kumaus (animointi), Napapiirin Betoni Oy (betonityöt) ja Polar Metalli Oy (rakennuskomponenttien valmistus ja laitteiston kokoaminen).

Järjestelmä testaus- ja tutkimusosuus suoritetaan Luonnonvarakeskuksen (LUKE) Paltamon kalantutkimusasemalla kesäkuun aikana. Tällöin kokeillaan laitteiston vesipaineita eri nostokorkeuksilla ja kalalajeilla. Samalla tutkitaan houkutusvirtaamia sekä mitataan telemetriatutkimuksin kalojen liikkumista järjestelmässä. Kalojen houkutteleminen laitteistoon on riippuvainen paikallisista olosuhteista ja siksi on tärkeää, että houkutusvirtaama on portaattomasti säädettävissä ja ohjelmoitavissa sopivaksi vallitseviin olosuhteisiin, kuten vesien juoksutustasoihin.

"Tavoitteenamme ovat luonnonkutuun pohjautuvat kalastusta kestävät vaelluskalakannat. Toivottavasti voimme nyt viedä tätä kehitystä muutaman kunnon harppauksen eteenpäin," kiteyttää Kalasydän Oy:n hallituksen puheenjohtaja Magnus Breitenstein yrityksen visiota.

Lisätietoja:

Magnus Breitenstein
Hallituksen PJ
040-5581036
magnus@kalasydan.fi

Tarmo Aittaniemi
Toimitusjohtaja
0400-737902
tarmo@kalasydan.fi

Kalasydän Oy on vaelluskalojen elinolosuhteiden kehittämiseen sekä hydraulisiin kalatieratkaisuihin erikoistunut Rovaniemellä toimiva yksityinen yhtiö.

> Lue lisää >
3.5.2017

Vapaaehtoisia merilohen istutuksia Marrasjoella

Istutimme osana vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtääviä toimia yli 46 000 yksivuotiasta merilohta Marrasjokeen. Ossauskoskelta Ounasjoen sivujokeen huhtikuun lopussa päästetyt poikaset ovat rasvaeväleikattuja istutetun kalan tunnistamiseksi luonnonkalasta.

”Vapaaehtoisten poikasistutusten tavoitteena on jokialueelle leimautuneen nousuhalukkaan merilohikannan luominen. Poikasistutukset ovat yksi esimerkki pitkäjänteisistä toimenpiteistä, joilla edistämme vaelluskalakantojen vahvistamista”, kertoo ympäristöpäällikkö Erkki Huttula Kemijoki Oy:stä.

Nyt istutetut lohet elävät joessa 2–3-vuotiaiksi asti ja lähtevät sitten merivaellukselle. Tavoitteena on, että muutaman meressä vietetyn vuoden jälkeen osa merilohista pyrkisi takaisin Marrasjokeen kutemaan.

Istutuspaikaksi valikoitui jäistä auennut koskiosuus

”Pienpoikasten kuljetus ja istutus sujui hyvin. Jokeen päästetyt kalat ovat kooltaan noin 3,7 gramman painoisia ja 6,7 senttimetrin pituisia”, kuvailee poikasistutuksia tehneen Voimalohi Oy:n tuotantopäällikkö Kari Pukkila.

Poikaset tuotiin Voimalohi Oy:n Ossauskosken kalanviljelylaitokselta, jossa kasvatetaan Tornionjoen ja Iijoen kantojen merilohia ja -taimenia. Mäti on alkujaan hankittu Luonnonvarakeskuksen Ohtaojan kalanviljelylaitokselta.

Istutamme vuosittain yli kuusi miljoonaa kalanpoikasta ja pyyntikokoista kalaa Kemijokeen ja sen merelliselle vaikutusalueelle. Seuraava yhtiölle asetettujen kalatalousvelvoitteiden päälle toteutettava vapaaehtoinen toimenpide on noin 13 000 meritaimenen pienpoikasen päästäminen Vähäjokeen kesäkuun alkupuolella. Aiemmin huhtikuussa istutimme merilohen ja meritaimenen mätimunia Laisentia-, Tepasto- ja Aakenusjokeen.

Poikaskasvatuksen ja -istutusten lisäksi osallistumme aktiivisesti kalakantojen elvyttämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnitteluun yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Olemme esimerkiksi mukana Lapin liiton koordinoimassa, vaelluskalakantojen elvyttämiseksi perustetussa yhteistyöryhmässä.

> Lue lisää >
25.4.2017

Mäti-istutusmenetelmät testissä Kemijoella

Istutamme huhtikuun loppupuolella 324 000 merilohen ja 122 000 meritaimenen mätimunaa Laisentia-, Tepasto- ja Aakenusjokeen. Istutukset ovat osa Kemijoki Oy:n vapaaehtoisia toimia vaelluskalakantojen palauttamiseksi Kemijokeen. Seuraavaksi istutamme 50 000 merilohen ja 13 000 meritaimenen pienpoikasta Marras- ja Vähäjokeen.

Teemme nyt vertailevaa tutkimusta tulevia isomman mittakaavan mäti-istutuksia varten. Osa mädistä istutetaan suoraan sorapohjalle ja osa kotimaisissa biohajoavissa mätirasioissa. Syksyllä tutkitaan, mikä menetelmä tuottaa parhaimman tuloksen. Ensi vuoden suunnitelmamme sisältää miljoona kappaletta merilohen ja 400 000 kappaletta meritaimenen mätimunan istutusta. Tavoitteenamme on Kemijokeen ja sen sivujokiin leimautuneen nousuhalukkaan vaelluskalakannan luominen ja osittaisen luonnonkierron palautus.

Yhteistyötä Lapin liiton ja Luonnonvarakeskuksen kanssa

Istutuksissa käytetty mäti saadaan Ohtaojan kalanviljelylaitokselta. ”Toimimme yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Lapin liiton kanssa. Mäti-istutuskokeilun ja istutusten jatkon takana on jokialueen osakaskuntien myötämielisyys ja jokivarren asukkaiden tuki”, kertoo Voimalohi Oy:n tuotantojohtaja Mika Pylväs. Voimalohi vastaa Kemijoki Oy:n kalanistutuksista.

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin vesistöihin vaatii pitkäjänteisyyttä. ”Yhdestä tai kahdesta prosentista nyt istutettavasta mädistä kasvaa kala, joka palaa takaisin jokeen kudulle”, arvioi mäti-istutuksia ensimmäistä kertaa työssään tekevä ja vapaa-ajallaan kalastusta harrastava Pylväs.

Voimalohi Oy tekee yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen Paltamon tutkimusaseman kanssa mäti-istusmenetelmien testaamiseksi hallituissa olosuhteissa. Voimalohi Oy on myös hakenut hallituksen kärkihankerahoitusta vaelluskalojen palauttamiseen tähtääviin hankkeisiin.

> Lue lisää >
25.4.2017

Projektityö innosti opiskelijaryhmää tutustumaan vesivoimaan Inkeroisten voimalaitoksella

Inkeroisten voimalaitoksella vieraili maaliskuussa viisi energia- ja ympäristöinsinööriopiskelijaa Metropolian Ammattikorkeakoulusta. Opiskelijat halusivat tutustua projektityötään varten vesivoimaan, koska kokivat sen ansaitsevan enemmän huomiota yhtenä uusiutuvista energiantuotantomuodoista.

”Meillä on menossa ryhmäprojekti, johon saimme vapaasti valita kiinnostavan aiheen. Energiantuotantomenetelmät kehittyvät ja usein opiskelijat valitsevat aiheekseen aurinkovoiman tai muita uudempia tuotantotapoja. Vesivoima on kuitenkin äärettömän hieno uusiutuva ja päästötön energiamuoto”, kertoo Metropolian Ammattikorkeakoulun opiskelija Eveliina Martelin.

Vierailu herätti keskustelua vesivoiman tärkeydestä ja roolista kokonaisenergiantuotannossa

”Kemijoki on iso toimija vesivoimatuotannossa ja tiesimme, että Inkeroisten voimalaitoksella olisi paljon nähtävää ja opittavaa. Inkeroinen voimalaitos sattui myös olemaan sopivan ajomatkan päässä Vantaalta, missä opiskelemme. Pääsimme myös tutustumaan voimalaitokseen, sekä käytössä olevaan museokoneeseen”, Martelin kertoo ilahtuneena.

Vierailun aikana opiskelijat saivat paljon uutta tietoa vesivoimantuotannosta. Vierailu herätti heidät myös pohtimaan nykyistä vesivoimakeskustelua.

”Vierailusta jäi loistavat fiilikset. Saimme paljon tietoa vesivoimasta ja näin tekniikan opiskelijana oli erittäin hienoa, että pääsimme näkemään miten vesivoimaa tuotetaan. Henkilökunta oli ammattitaitoista ja meidät otettiin hyvin vastaan. Oli hienoa, että pystyimme kysymään mitä tahansa. Välillä jopa harmitti, etten ensimmäisen vuoden opiskelijana osannut edes kysyä kaikkea mitä olisi voinut”, Martelin naurahtaa.

”Vierailun jälkeen pohdimme yleistä vesivoimakeskustelua, jossa yleensä vesivoiman yhteydessä nousee esille ympäristökysymykset. Vesivoimatuotanto uusiutuvaa ja päästötöntä, mutta esimerkiksi patoaminen herättää keskustelua. Oli hienoa huomata miten Kemijoki Oy ottaa joenvarsien asukkaat huomioon toiminnassaan ja käyttää resursseja minimoidakseen vesivoiman vaikutuksia jokivarsissa”, Martelin tiivistää vierailun jälkeiset tunnelmat.

Enemmän opiskelijayhteistyötä ja vierailuja Lieksan- ja Kymijoelle

”Pohjoisessa voimalaitoksillamme käy paljon vierailijaryhmiä, mutta Lieksan- ja Kymijoen alueella käy harvemmin opiskelijavieraita. On mukava tavata ja tehdä yhteistyötä nuorten kanssa, jotka ovat innostuneita ja kiinnostuneita vesivoimasta. Meille on tärkeää lisätä vesivoimatietoisuutta ja kertoa toiminnastamme. Teemme mielellämme yhteistyötä opiskelijoiden kanssa ja toivotamme lämpimästi tervetulleiksi opiskelijaryhmiä myös jatkossa esimerkiksi avoimien ovien yhteydessä.”, Kemijoki Oy:n Kymijoen aluepäällikkö Helena Ylihurula sanoo.

Myös Martelin suosittelee Inkeroisten voimalaitosta mielenkiintoiseksi vierailukohteeksi.

”Haluamme kiittää tosi paljon hyvästä yhteistyöstä ja asiantuntevasta esittelykierroksesta. Suosittelen lämpimästi vierailuja myös muille opiskelijoille”, Martelin kertoo.

> Lue lisää >
20.4.2017

Olemme mukana Lokan Aurinkopilkissä 21.–22.4.2017

Sodankylässä Lokalla, Suomen suurimmalla tekojärvellä järjestetään perinteikäs Aurinkopilkki. Pilkkiin osallistuu kilpailijoita vauvasta vaariin. Perjantaina 21.4. pidetään harjoituskilpailu, jossa voi hakea tuntumaa lauantaina 22.4. järjestettävää virallista kilpailua varten.

Olemme mukana tapahtumassa ja voit tavata meidät Lokan Luonnonvara Osuuskunnan kioskilla.

Lokan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta

Sodankylän Lokan kylässä sijaitseva pieni vesivoimalaitos ja tekojärvi valmistuivat vuonna 1967. Suomen suurimman altaan veden nosto aloitettiin myös saman vuoden syksynä.

Tutustu Lokan Aurinkopilkkiin tästä videosta.

> Lue lisää >
12.4.2017

Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus yritysvastuusta julkaistu

Valtiontalouden tarkastusvirasto on julkaissut yritysvastuun ohjausta ja toteutusta valtionyhtiöissä käsittelevän tarkastuskertomuksensa. Julkaisu koskee valtionyhtiöistä Arctia Oy:tä, Kemijoki Oy:tä sekä Vapo Oy:tä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto teki vuonna 2016 tuloksellisuustarkastuksen Kemijoki Oy:n yritysvastuuasioista. Tarkastuksessa selvitettiin yritysvastuun toteuttamista ja nykytilaa, yritysvastuun johtamista ja raportointia sekä omistajaintressien yhteensovittamista. Arvioinnin mukaan yritysvastuu on integroituna liiketoimintaan, riskienhallintaan ja johtamisjärjestelmiin. Arviointiraportti kertoo myös, että Kemijoki Oy on yhtiönä motivoitunut toteuttamaan yritysvastuuta ja huomioi sidosryhmien odotukset.

Valtiontalouden tarkastusviraston tiedote raportista.

Kertomus on luettavissa täällä.

> Lue lisää >
7.4.2017

Kemijoki Oy investoimassa uuteen kalojen kiinniottolaitteeseen

Kemijoki Oy jatkaa vapaaehtoisia toimia vaelluskalakannan palauttamiseksi. Yhtiö suunnittelee kalojen kiinniottolaitetta Taivalkoskelle. Rakennushankkeen kustannusarvio on 4,5 miljoonaa euroa ja siihen haetaan valtion kärkihankerahoitusta.

Kalojen kiinniottolaitteella on keskeinen merkitys vaelluskalakannan palauttamisessa. Kiinniottolaite mahdollistaa kalaystävälliset siirrot lisääntymisalueille. Laite on tarkoitus rakentaa Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen.

”Ylisiirtojen lisäksi yhtiö tekee mäti- ja pienpoikasistuksia Ounasjoelle. Tällä pyritään varmistamaan, että kiinniottolaitteeseen ui synnyinsijoilleen leimaantuneita vaelluskaloja”, kertoo ympäristöpäällikkö Erkki Huttula Kemijoki Oy:stä.

Rakennushankkeen budjetti on 4,5 miljoonaa euroa, josta Kemijoki Oy:n osuus on puolet. Hankkeelle haetaan valtion kärkihankerahoitusta. Suunnittelu alkaisi tänä vuonna ja kiinniottolaitteen olisi tarkoitus valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä.

Kiinniottolaite mahdollistaa vaiheittaisen etenemisen vaelluskalakannan palauttamisessa. Laitetta voidaan täydentää kalatiellä myöhemmässä vaiheessa. Kalatien rakentaminen on ajankohtaista, kun Ounasjoen kutualueille on pyrkimässä riittävästi nousuhalukkaita kaloja.

Yhtiö jatkaa vapaaehtoisia mäti- ja pienpoikasistutuksia

Kemijoki Oy on mukana useissa Lapin liiton koordinoimissa yhteistyöhankkeissa. Yhtiö jatkaa vapaaehtoisia mäti- ja pienpoikasistutuksia sekä niihin liittyvää seuranta- ja tutkimustoimintaa. Kevään mäti-istutuksissa kokeillaan useita eri menetelmiä tehokkaimpien tapojen löytämiseksi. Lisäksi yhtiö on sitoutunut aivan uudenlaisen innovatiivisen kalatieratkaisun (Kalasydän) pilottiin.

Lisätietoja:
Erkki Huttula
Ympäristöpäällikkö, Kemijoki Oy
p. 020 703 4431

> Lue lisää >
6.4.2017

Yhdessä eteenpäin – Kemijoki Oy:n vuosikertomus 2016 on ilmestynyt

Kemijoki Oy:n vuosikertomus vuodelta 2016 on julkaistu. Vuosikertomus sisältää yritysvastuuraportin ja tilinpäätöstiedot.

Vuoden 2016 teemana oli turvallisuus. Laadimme muun muassa uuden työsuojelun toimintaohjelman. Kemijoki Oy:n omissa tai palvelutoimijoiden töissä ei sattunut yhtään sairauspoissaoloon johtanutta tapaturmaa.

Muita virtauksia vuodestamme:

Historian suurin tuotanto

Mennyt vuosi oli historian paras tuotantovuosi: tuotimme sähköä 5 743 gigawattituntia (GWh). Voimalaitosten kokonaiskäytettävyys oli 95,94 prosenttia, mikä oli hieman suunniteltua tasoa parempi. Kokonaiskäytettävyyteen vaikuttavat häiriöiden lisäksi koneiden seisokit huoltojen aikana.

Uusi alueorganisaatio

Paikallisen yhteistyön tiivistämiseksi nimitimme uusia aluepäälliköitä, joiden tehtävänä on alueellinen kehittäminen sekä sidosryhmäsuhteiden ylläpito. Alueorganisaatiomme rakentuu kolmesta vastuualueesta: Kitisen joen, Lokan ja Porttipahdan tekojärvien, Kemijärven ja Kemijoen sekä Lieksan- ja Kymijokien alueista. Järjestimme vuoden aikana useita tilaisuuksia, joissa tapasimme jokivarsien ihmisiä – esimerkiksi koulujen, kalastusyhteisöjen ja kuntien edustajia.

Vaelluskalatyötä jatkettiin

Jatkoimme yhteistyötä muiden vesivoimatoimijoiden kanssa vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Osallistuimme Lapin liiton vetämään Kemi- ja Ounasjoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämisen toimenpideohjelmaan. Allekirjoitimme myös yhteistyösopimuksen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Lieksanjoella. Syksyllä 2016 Auttissa avattiin kalatie, jonka kustannukset jaoimme Lapin ELY-keskuksen kanssa.

Sierilän voimalaitoshanke eteni

Voimalaitoksen vesitalouslupa on edelleen korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Olemme käynnistäneet hankkeen yksityiskotaisen valmistelun, jonka tavoitteena on luoda edellytykset rakentamispäätökselle.

Tutustu vuosikertomukseemme täältä.

Tarja Zitting-Huttula
Johtaja, Yritysvastuu
tarja.zitting-huttula@kemijoki.fi
puh. 020 703 4414

> Lue lisää >
31.3.2017

Kurkiaskan voimalaitoksella ohijuoksutus 3.4.–21.4.

Kitisellä sijaitsevalle Kurkiaskan voimalaitokselle tehdään vuosihuolto ma 3.4. – pe 21.4. välisenä aikana.

Huollon aikana joudumme ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta. Juoksutuksen vaikutusalue on Kitisen vanha uoma tulvaluukuilta Porttikosken kautta Käyräsjokisuun alueelle. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan muuttuvan tilanteen.

> Lue lisää >
30.3.2017

Seitakorvan patosiltojen peruskorjaus

Seitakorvan patosillat peruskorjataan ja samalla siltojen kantavuus nostetaan uuden ajoneuvoasetuksen mukaiselle tasolle. Peruskorjauksen valmistelutyöt alkavat viikolla 15. Sillat on suljettu kaikelta liikenteeltä 18.4.–21.9.2017. Luusuantien varrelle ja sillan itäpuolelle asennetaan infokyltit.

Tervetuloa keskustelemaan asiasta kasvotusten sekä urakoitsijan edustajien, että asiantuntijoidemme kanssa Juujärven kylätalolle torstaina 30.3. klo 18. Paikalla kahvitarjoilu.

Rakennuttajan yhteyshenkilöt:
Kemijoki Oy
Rakennuttajapäällikkö Jari Kivelä, puh. 020 703 4488
Aluepäällikkö Yrjö Koivisto, puh. 020 703 4439

Urakoitsijan yhteyshenkilöt:
VRJ Etelä-Suomi Oy
Vastaava työnjohtaja Jani Siurua, puh. 0400 389 000
Työpäällikkö Markus Uusitalo, puh. 0400 983 300

> Lue lisää >
28.3.2017

Anjalankosken voimalaitoksen sisätiloissa öljyvuoto ‒ ei vaaraa ympäristölle

Anjalankosken voimalaitoksen koneistotasolle ja öljynerotuskaivoon pääsi tiistai-iltana 28.3.2017 noin 900 litraa öljyä. Pääosa öljystä levisi konesalin lattialle ja pieni määrä öljynerotuskaivoon. Voimalaitoksen öljynerotusjärjestelmä toimi kuten pitääkin, eikä öljyä ole päässyt voimalaitoksen ulkopuolelle vesistöön. Tapahtuneesta ei siis ole aiheutunut vaaraa alueen ympäristölle tai ihmisille.

Tilanne on hallinnassa ja selvitämme parhaillaan öljyvahingon syytä. Voimalaitoksen käyttöhenkilökunnan lisäksi palokunta on paikalla varmistamassa, että öljyä ei pääse vesistöön.

Kemijoki Oy:n Anjalankosken vesivoimalaitos sijaitsee Kouvolassa Kymijoen varrella.

Lisätiedot:

Heikki Kusmin
Johtaja, käytettävyys, Kemijoki Oy
020 703 4416
heikki.kusmin@kemijoki.fi

> Lue lisää >
23.3.2017

Vesivarastojen täyttöaste laskee normaalin talven tyyliin

Talven aikana sähköntarve kasvaa ja silloin käytämmekin edellisen vuoden aikana varastoaltaisiin kerättyä vettä. Vuosi 2016 päättyi altaiden osalta hieman keskimääräistä korkeampaan tasoon, ja nyt alkuvuoden ja kevään aikana laskemme altaiden pintoja ja tuotamme sähköä pohjoismaisille markkinoille. Tulvaan valmistautuminen on siis aloitettu ja ensimmäisiä lumilinjamittauksia maaliskuulla odotellaan jo mielenkiinnolla.

Kemijoen pääuoman talviajankäyttö on jatkunut normaalisti. Jatkamme Seitakorvan alapuolisten jääteiden jäädytystä edelleen. Jääteistä Pikkukylän ja Juujärven jäätiet ovat tällä hetkellä auki.

Kymi- ja Lieksanjoella talvi on ollut normaali

Kymijoella virtaamat ovat olleet hieman keskimääräisen alapuolella. Kevään virtaamista odotetaan maltillisia, sillä lumen vesiarvot eivät näytä tänä vuonna nousevan kovin korkeiksi.

Myös Lieksanjoen virtaamat ovat olleet hieman keskimääräistä alemmalla tasolla ja talven aikana hienoisessa laskussa.

> Lue lisää >
23.3.2017

Lasten pilkkikerhossa tutustutaan talvikalastuksen saloihin

Tuemme lasten pilkkikerhoa ja osaltamme mahdollistamme pilkkimisestä innostuneiden lasten ja nuorten osallistumisen kerhoon veloituksetta. Syyskaudella pilkkikerho ennätti kokoontua muutamia kertoja ja vuosi huipentui oikealla pilkkireissulla!

Syyslukukauden ajan pienet pilkkijän alut istuivat oppitunneilla lähes 12 tunnin ajan opiskelemassa pilkkimisen perusteita ja kalatietoutta. Jokainen osallistuja rakensi oman mormuska- ja haarukkavavan. Lapset malttoivat kuunnella innokkaasti ja oppivat uutta pilkkimisestä ja kala-asioista. Ahkera opiskelu palkittiin syyskauden päättävällä riemukkaalla kalaretkellä Kemijoelle. Lähteidemme mukaan jokainen osallistuja sai itserakentamillaan välineillä kalaa!

”Itserakennettujen kalastusvälineiden lisäksi jokaiselle osallistujalle on annettu kalastuskirjallisuutta, sohjokauha, pilkit, siimat ja morrit”, kertoo pilkkikerhon ohjaaja Jarkko Sarpola.

Pilkkikerho jatkuu keväällä niin pitkään kuin jäitä riittää. Kannustamme kaikkia pilkkimisestä innostuneita lapsia osallistumaan kerhoon.

Ensin pilkitään, sitten grillataan makkaraa

Pilkkiretket ovat lähes poikkeuksetta suuntautuneet Kemijoelle. Parin tunnin mittaisilla pilkkireissuilla viihdytään porukalla, pilkitään ja lopuksi grillataan makkaraa. Kahdeksanvuotias Juho Suopajärvi oli veljensä ja isänsä kanssa pilkkikerhon retkellä kipakkana lauantaina. Nuoresta iästään huolimatta Juho on jo varsinainen konkaripilkkijä, sillä hän on osallistunut isänsä kanssa ensimmäiseen pilkkikilpailuunsa vain 1,5 vuoden vanhana. Ohjaaja Jarkko on pistänytkin merkille, että Juho on erityisen näppärä vavan kanssa.

”Meistä on ilo kuulla, että tukemamme toiminta tuo iloa jokivarren asukkaille ja erityisesti lapsille”, Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula kertoo innostuneesti. Juhon on vaikea sanoa parasta kokemustaan pilkkikerhosta, sillä mukavaa on ollut niin monesti, mutta lempikalakseen hän kertoi ahvenen.

”Toivon koko Kemijoki Oy:n puolesta Juholle ja kaikille pilkkikerhoon osallistuville lapsille kireitä pilkkisiimoja,” Tarja kannustaa.

Pilkkikerhon ohjelman ja vetäjien yhteystiedot löytyvät Rovaniemen Kala- ja Metsämiehet ry.n nettisivuilta.

> Lue lisää >
17.3.2017

Kohtuullisuus hukassa kalatalousvaatimuksissa

Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) vaatii Kemijokea koskevien kalatalousvelvoitteiden kokonaisuutta muutettavaksi erittäin merkittävästi. Mukana on sekä lisäyksiä nykyisiin velvoitteisiin että täysin uusia vaatimuksia. Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy halusivat suunnata voimavaroja luonnonlisääntymistä nopeasti lisääviin toimenpiteisiin. Nyt vaadittu kokonaisuus on kuitenkin täysin kohtuuton, eivätkä yhtiöt voi hyväksyä sitä.

”Velvoitteiden muutosten on pohjauduttava selkeisiin arvioihin saavutettavista hyödyistä suhteessa kustannuksiin. Tämä on myös vesilain lähtökohta. Nyt syntyy vaikutelma, että kyseessä on pikemminkin laaja kokoelma perusteettomia toiveita”, sanovat toimitusjohtajat Tuomas Timonen Kemijoki Oy:stä ja Pertti Pietinen PVO-Vesivoima Oy:stä.

”Kansalliset kalatie- sekä ja lohi- ja meritaimenstrategiat painottavat yhteistyötä ja vapaaehtoisia toimia. Olemme hämmästyneitä, että rakentavalle vuoropuhelulle ei kalatalousasioissa ole tilaa”, Timonen jatkaa. ”Olemme tavoitelleet laajakantoista yhteistyötä sekä käynnistäneet vapaaehtoisia toimenpiteitä vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. On vaikea nähdä millä tavoin kalakannat hyötyvät pitkästä ja repivästä velvoiteprosessista.”

Lapin ELY:n esitys kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi on luonteeltaan hakemus. Sen sisältöä ja toteutettavuutta arvioi ensin Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI). Kestää vuosia ennen kuin kalakantoja hyödyttävät toimet voivat alkaa.

Lisätietoja:

Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja
Kemijoki Oy
Puhelin 020 703 4410
Sähköposti tuomas.timonen@kemijoki.fi

Pertti Pietinen
Toimitusjohtaja
PVO-Vesivoima Oy
Puhelin 040 581 4726
Sähköposti pertti.pietinen@pvo.fi

> Lue lisää >
10.3.2017

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt! Tämän Liekkeen aiheina ovat mm. toimitusjohtajan katsaus vuoteen 2017, lasten pilkkikerho sekä Kemijoen pääuoman kalatiedusteluraportti

Lieke-uutiskirje tiivistää Kemijoki Oy:n tuoreimmat uutiset ja esittelee sekä omia asiantuntijoitamme että kumppaniemme ja sidosryhmiemme edustajia joen varrelta.

Tämän numeron aiheita:

  • Toimitusjohtaja Tuomas Timonen, miltä näyttää Kemijoki Oy:n vuosi 2017?
  • Lasten pilkkikerhossa tutustutaan talvikalastuksen saloihin
  • Vesivarastojen täyttöaste laskee normaalin talven tyyliin
  • Kemijoen pääuoman kalastustiedusteluraportti valmistui
  • Vuosikymmeniä vesivoiman kehitystä seurannut konkari jäi eläkkeelle
  • Uudistamme Liekettä ja haluamme kuulla mielipiteesi!

Lue Lieke

> Lue lisää >
7.3.2017

Jätkänkynttiläsillan ja Ounaskoskensillan välissä oleva jää voi olla petollisen heikkoa

Jätkänkynttiläsillan ja Ounaskoskensillan välissä oleva jää voi olla petollisen ohutta. Virkistyspalveluista ja moottorikelkkareiteistä Rovaniemen kaupungissa vastaava metsätalousinsinööri Kari Lukkarinen kertoo, että Rovaniemen kaupunki on pystyttänyt jokirantaan heikoista jäistä varoittavia kylttejä sekä laittanut aitoja rantatörmälle. Siitä huolimatta jäällä näkyy polkuja, jotka menevät vaarallisten kohtien läheisyydestä.

Rovaniemen kaupunki ja pelastuslaitos toivovat, että jään poikki ei oikaista. ”Yleisenä viestinä on, että älkää ylittäkö jokea siltojen välisellä alueella jään poikki, vaan käyttäkää siltoja”, Kari Lukkarinen huomauttaa.

”Esimerkiksi talvimatkailukautena Rovaniemellä on paljon turisteja, jotka eivät välttämättä ole koskaan nähneet jäätä. Jäästä innostuneet turistit voivat aiheuttaa riskitekijöitä, kun he liikkuvat jäällä kuvaamassa. Rovaniemen kaupunki on erityisesti hotellien kohdalta aidannut rantaa ja laittanut sinne varoituskylttejä. Varoituskylttejä on lisätty, jonka jälkeen tilanne rauhoittui selvästi. Nyt jäällä on taas nähtävissä polkuja”, Lukkarinen kertoo.

Jäällä liikkuu kävelijöiden ja hiihtäjien lisäksi myös moottorikelkkailijoita. Rovaniemen keskusta on rajoitusaluetta ja moottorikelkkailu on sallittu vain merkityillä urilla. Samoin valmiit hiihtoladut on merkitty.

”Vaara koskee jäällä jalan ja hiihtämällä liikkuvien lisäksi myös moottorikelkkailijoita. Kelkkailijoiden kannattaa pysyä kelkkareiteillä ja ottaa huomioon jokirannan petolliset paikat. Esimerkiksi Ounaskosken leirintäalueen puolella on ollut sulapaikkoja, joissa sula jouduttiin aitaamaan. On erityisen tärkeää, että merkityiltä kelkkareiteiltä ei poiketa ja pysytellään maareiteillä”, Lukkarinen painottaa.

Jokainen talvi on jäiden suhteen erilainen

Sulat kohdat voivat yllättää vesistöä tuntemattoman liikkujan, mutta yhtälailla myös paikallisen, koska jokainen talvi on jäiden suhteen omanlaisensa. ”Silloin joskus talvet olivat vielä kunnon talvia ja jäät olivat paksuja. Nyt näin ei enää ole. Joen virtaamat ja suppojäät tekevät jääalueille petollisia sulapaikkoja. Kemijoen virtaamat keskellä kaupunkia ovat kriittisillä alueilla”, kertoo Lukkarinen.

Myös Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Heikki Poikela muistuttaa talvien eroista. ”Joella ei kannata liikkua vanhasta muistista, koska jokainen talvi on erilainen. Joki myös jäätyy nykyisin kuukautta myöhemmin kuin 40 vuotta sitten. Vaikka virtaamat eivät ole juuri muuttuneet, voi suppojen paikat muuttua.”

”Havaitsimme joulukuussa, että jostain syystä pintaveden virtaus tällä alueella on muuttunut. Tämä muutos johtuu todennäköisesti juuri suposta ja jäähileestä, jotka ovat jäätyneet pohjaan ja muuttaneet virtausta. Näiden muutosten vuoksi alueella on sulapaikkoja eri paikoissa kuin ennen”, Poikela kertoo havainnoista.

Joen virtaus ja pakkassää voivat aiheuttaa suppoja, eli hyydepatoja. Sulissa kohdissa vesi voi alijäähtyä ja muodostaa hyytymiä. Kun nämä hyytymät liikkuvat virran mukana, ne voivat kasautua joen ahtaisiin kohtiin ja muodostaa hyydepatoja jään alle.

”Tammikuussa tämän siltojen välisen alueen sulapaikat ovat jäätyneet umpeen, joten niitä on vaikea havaita päältä päin. Hyydepadon aiheuttama virtaaman muutos voi sulattaa jäätä alakautta, minkä takia jääkansi voi ohentua ilman, että sitä selvästi havaitsee jäällä liikkuessa. Jääkannen paksuus voi olla vain 1-2 senttiä ja jääkannen päälle satanut lumi vaikeuttaa tilanteen arvioimista entisestään. Hyydepatoja ilmenee normaalisti jäädytysjuoksutusten aikaan marras-joulukuussa ja ne voivat liikkua talven aikana alavirtaan muokaten joen käyttäytymistä”, Poikela kertoo.

Lue lisää ylläpitämistämme jääteistä.

Ajankohtaista tietoa jäänpaksuudesta ja kulkureiteistä

Ympäristöhallinnon sivuilta löydät ajantasaiset jäätiedot:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet/Jaanpaksuus

Moottorikelkkareiteistä ja niiden ylläpidosta ajankohtaista tietoa Rovaniemen kaupungin sivuilta:
http://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Liikunta-ja-vapaa-aika/Ulkoilu-ja-virkistys/Moottorikelkkailu

> Lue lisää >
23.2.2017

Juujärven jäätie on auki moottorikelkkaliikenteelle

Juujärven jäätie on avattu tänään moottorikelkkaliikenteelle tonnin painorajoituksella. Tiellä on pituutta 375 m ja jään vahvuus on tällä hetkellä yli 20 senttimetriä. Pikkukylän jäätie on myös tällä hetkellä käytössä, mutta Jokelan jäätietä emme ole vielä saaneet liikennöitävään kuntoon. Jääteiden kantavuutta mitataan lähes päivittäin ja pyrimme pitämään tiet auki mahdollisimman pitkään.

Pikkukylän jäätie avattiin moottorikelkkaliikenteelle 30.1.2017. Jäätie on noin 200 metriä pitkä ja sen vahvuustavoite on 50 senttimetriä. Tällä hetkellä jään vahvuus on yli 20 senttimetriä. Juujärven ja Jokelan jääteiden kantavuuteen riittää 20 senttimetriä, mikä tarkoittaa moottorikelkan kantavuutta.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisen jokiosuuden jäätiet ovat osa Kemijoki Oy:n lupaehdon velvoittamia jääteiden rakentamistöitä. Mitta Oy huolehtii Kemijoki Oy:n vastuulla olevien jääteiden ylläpidosta.

Lisätietoja:
Yrjö Koivisto
Alue- ja työsuojelupäällikkö
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

> Lue lisää >
20.2.2017

Palaute on meille tärkeää

Olemme uudistaneet palautejärjestelmäämme. Voit lähettää meille jatkossa palautetta uudistuneen sähköisen verkkolomakkeen avulla. Meille on tärkeää kuulla huomioistanne jokivarressa ja saada palautetta toiminnastamme.

Uuden palautejärjestelmän kautta voit helpommin määritellä mitä aluetta palaute koskee. Aihealueita ovat muun muassa vesi- ja virtaamatiedot, häiriöt ja poikkeustilanteet, maankäyttö ja rakentaminen sekä joen virkistyskäyttö. Viestisi ohjautuu suoraan oikealle Kemijoki Oy:n vastuuhenkilölle.


Palautetta pääset antamaan Yhteystiedot-sivulla olevan sähköisen lomakkeen kautta.

> Lue lisää >
2.2.2017

Seitakorvan ja Pirttikosken välinen Pikkukylän jäätie on auki moottorikelkkaliikenteelle

Pikkukylän jäätie avattiin moottorikelkkaliikenteelle 31.1.2017. Jäätie on noin 200 metriä pitkä. Jääteiden kantavuutta mitataan lähes päivittäin.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisen jokiosuuden jäätiet ovat osa Kemijoki Oy:n lupaehdon velvoittamia jääteiden rakentamistöitä. Lupaehtojen mukaisesti alueelle rakennetaan kolme jäätietä. Ylin jäätie, Juujärven jäätie, sijaitsee Seitakorvasta alaspäin ja sen pituus on 375 metriä. Keskimmäinen jäätie, Jokelan jäätie on yhtä pitkä Pikkukylän jäätien kanssa.

Tehostettu jäädyttäminen aloitettiin 2.1.2017, kun sääennuste lupasi pidempää pakkasjaksoa. Tehostettuun jäädyttämiseen sisältyy virtaamien rajoittaminen Seitakorvassa ja Pirttikoskella, sekä veden pumppaamista jäälle lähes päivittäin. Odottelemme vielä Jokelan jäätien rakentamista, koska jääpeite on tällä hetkellä liian ohut jäätietä varten.

Jääteitä vahvistetaan pakkassään aikaan ja tavoitteena ovat noin 30 senttimetrin vahvuiset jäät vesistön ylityspaikoilla. Jäätiet suljetaan, kun jään kantavuus alkaa heiketä. Mitta Oy huolehtii Kemijoki Oy:n vastuulla olevien jääteiden ylläpidosta.

Lisätietoja:
Yrjö Koivisto
Alue- ja Työsuojelupäällikkö
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

> Lue lisää >
26.1.2017

Kemijoen pääuoman kalastustiedusteluraportti valmistui

Kalatiedustelulla selvitettiin vuoden 2015 kalastusta ja saaliita Kemijoessa Seitakorvan ja Isohaaran voimalaitosten väliseltä matkalta. Tiedustelualueeseen kuului lisäksi Ounasjoen alaosa Valajaskosken voimalaitoksen padotusalueen osalta. Kalastajilta pyydettiin mielipiteitä niin saalistiedoista kuin kalastusolosuhteista. Lisäksi tiedustelussa selvitettiin myös rapukannan tilannetta sekä kartoitettiin kalastajien näkemyksiä Kemijoen moninaiskäyttöön liittyen. Edellinen vastaava tiedustelu tehtiin vuonna 2010.

Tiedustelu lähetettiin postikyselynä kaikille alueella kalastusluvan lunastaneille henkilöille. Lupamyynnin perusteella alueella kalasti vuonna 2015 yhteensä 2038 taloutta, mikä olisi noin 70–80 taloutta enemmän kuin vuosina 2010 ja 2005. Eniten kalastavia talouksia oli Valajaskosken voimalaitosaltaan ja Sierilän alueilla.

Raportin mukaan lähes kaikilla tiedustelussa mukana olleilla voimalaitosaltailla yleisin kalastustapa oli vetokalastus veneestä. Sierilän alueella suosituin pyyntimuoto oli heitto- ja perhokalastus. Koko tiedustelualueella verkkopyynnin määrä oli vähäisempää kuin vuonna 2010, mutta vapapyynnin määrä oli hieman lisääntynyt. Kalastusaika painottui selkeästi kesäkauteen.

Ajantasaista tietoa saalismääristä ja lajeista

Vuonna 2015 kokonaissaalis kyseisellä alueella oli yhteensä noin 60,3 tonnia. Tästä 29 prosenttia oli haukea, 24 % kirjolohta ja 20 % ahventa. Kuhan osuus oli vajaat viisi prosenttia, taimenen kolme prosenttia, harjuksen reilu kolme prosenttia ja siian reilu prosentti. Vuoden 2010 tehtyyn tiedusteluun verrattuna merkittävin kasvu oli kuhan saalisosuudella, joka kasvoi 2,9 prosenttia. Kuhasaaliin kilomääräinen kasvu oli kolminkertainen edelliseen tiedusteluun nähden. Taimenen saalisosuus taas vastaavasti väheni 2,7 prosenttia. Harjussaaliista 75 prosenttia pyydettiin Sierilän alueelta.

Kokonaissaaliista pyydettiin kolmannes vetokalastaen ja neljännes verkoilla avovesiaikaan. Kemijoen etenevän rapuruttotilanteen vuoksi vuonna 2015 ei harrastettu ravustusta juuri ollenkaan.

Kalastajien kokemuksista oppia taloon

Tiedustelussa selvitettiin myös kalastajien kokemuksia voimalaitosten käytöstä aiheutuviin virtaama- ja vedenkorkeusvaihteluihin liittyen. Virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelu koettiin avovesiaikana ongelmalliseksi Sierilän alueella, Pirttikosken altaalla sekä Taivalkosken voimalaitosaltaan yläosalla. Vähiten virtaaman vaihtelu häiritsi Isohaaran altaalla, Taivalkosken altaan alaosalla ja Ossauskosken altaalla. Talviaikaista haittaa ei arvioitu samalla tavalla, koska talvikalastus oli muutenkin vähäistä. Suurin osa vastaajista arvioi kalaistutusten tuloksellisuuden vähintään tyydyttäväksi.

Kalatiedustelu perustuu Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n kalatalousviranomaisen hyväksymään Kemijoen kalataloudelliseen tarkkailusuunnitelmaan (KHO 20.12.2011, Dnro 4407/1/10). Kemijoen pääuoman kattava kalastustiedustelu tehdään joka viides vuosi.

Lue raportti täältä.

> Lue lisää >
25.1.2017

Vuosi vaihtui kuivassa ja kylmässä säässä

Joulukuu oli kautta Kemijoen vesistöalueen vähäsateinen. Jäädytykset Kitisellä ja Kemijoen alaosalla onnistuivat hyvin joulukuussa pohjoiseen levinneen kylmän ilmamassan ansiosta. Vesivarastojen täyttöaste on hieman laskenut normaalin talven tyyliin pakkasten hyydyttäessä tulovirtaamat, mutta tekojärvien pinnat ovat edelleen hieman keskimääräistä korkeammalla.

Tammikuun alussa uusi kylmä ilmamassa saapui valuma-alueelle ja pääsimme aloittamaan jäädytysjuoksutukset Luusuan alueella. Seitakorvan jääteiden rakentamisen ja jäädyttämisen arvioidaan kestävän tammikuun loppupuolelle asti.

Ohijuoksutuksia ja hyydepatoja

Loppuvuodesta aloitimme Lokan voimalaitokselta ohijuoksutukset Luiro-joen Kammosen virtaamatason säilyttämiseksi. Kemijärven pinta on metrin alempana kuin vuosi sitten tähän aikaan.

Vuodenvaihteessa pääsimme nauttimaan kovista pakkasista koko valuma-alueella. Samanaikaisesti pinnat laskivat ja vedet viilentyivät. Tästä johtuen Ounasjokeen syntyi hetkittäisiä hyydepatoja, jotka heiluttavat pinnankorkeutta ja virtaamien laskentaa.

Valmistelimme jokialueet talvikuntoon marraskuussa

Lokakuun kuivempi jakso laski virtaamia keskimääräiselle tasolle, mutta tekojärvien vedenpinnat olivat vielä marraskuun ajan hieman keskivertoa korkeammalla. Sään viiletessä marraskuussa aloitimme jäädytysjuoksutukset. Juoksutusten oikealla ajoituksella saadaan tasaiset jäät koko vesistöalueelle ja sähköntuotantomahdollisuus säilyy korkeana myös talvella. Tarkkailemme jäätilannetta läpi talven.

Lämmin jakso marraskuun loppupuolella hidasti jääkansien muodostumista, ja saimme jäädytysjuoksutukset Kitisen ja Kemijoen alaryhmän osalta päätökseen joulukuun ensimmäisellä viikolla.

Jääkannet syntyivät aikataulussa

Voimalaitosaltailla jääkansien tilanne oli joulukuussa hyvä, ja tuolloin Kemijoen alajuoksun voimalaitosten osalta siirryimme talviaikaiseen juoksutukseen. Vanttauskosken ja Valajaskosken välisellä jokialueella päästiin myös talven virtaamatasoihin. Kemijoen päivystäjät ovat olleet merkittävässä roolissa jääkansien syntymisen tarkkailussa.

Kemijärvi jäätyi marraskuun aikana ja näin astuivat talvilupaehdot voimaan. Koko valuma-alueella oli marraskuun puolivälissä lämmin jakso, joka nosti virtaamia hieman. Ounasjoen alueella sään pakastuessa ja virtaamien laskiessa on syntynyt hetkittäisesti hyydepatoja, mikä on normaalia tähän vuodenaikaan.

Lieksanjoella virtaamat kävivät korkealla marraskuussa

Lieksanjoella satoi marraskuun lopulla keskivertoa enemmän ja virtaamat kävivät korkealla. Joulukuun alussa tilanne oli rauhoittumaan päin ja virtaamat laskussa. Erityisesti Ruunaan alue on herkkä pinnankorkeuden muutoksille talviaikana, sillä koskiosuudet jäätyvät kovien pakkasten aikaan ja nostavat vedenkorkeutta nopeasti ylös.

> Lue lisää >
25.1.2017

Vaelluskalaryhmän toimenpidesuunnitelma etenee myötätuulessa

Lapin liiton koordinoiman, vaelluskalakantojen elvyttämiseksi perustetun yhteistyöryhmän työ etenee. Vaelluskalaryhmän tehtävänä on ollut ohjata toimenpidesuunnitelman laatimista sekä valmistella hankkeita hallituksen kärkihankerahoituksen hakuun.

Kemijoki Oy rahoittaa toimenpidesuunnitelman työstön yhdessä PVO-Vesivoima Oy:n kanssa.

Johtaja Ismo Heikkilä ja ympäristöpäällikkö Erkki Huttula Kemijoki Oy:stä vierailivat tammikuussa Tervolan ja Keminmaan kunnissa ja kertoivat toimenpidesuunnitelman nykytilanteesta. Vastaanotto kunnissa oli myönteinen. Tammikuun aikana tavataan vielä Rovaniemen kaupungin väkeä.

Kemijoki Oy pitää tärkeänä vaelluskalaryhmän mahdollistamaa pitkäjänteistä, läpinäkyvää ja avointa yhteistyötä vaelluskalakantojen vahvistamiseksi. ”Konkreettisia toimenpiteitä nähdään jo ensi kesänä, jos kaikki menee suunnitellusti. Olemme ilahtuneita toimenpidesuunnitelman hyvästä etenemisestä”, ympäristöpäällikkö Erkki Huttula toteaa.

Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran toukokuussa 2016, ja sen toimikausi kestää kuluvan vuoden lokakuun loppuun.

> Lue lisää >
23.1.2017

Sähkön päivää vietetään toista kertaa – katsaus jokivarsien vuoteen ja talveen

Sähkö on tärkeimpiä hyödykkeitämme pitkässä, pimeässä ja kylmässä talvessa. Suomen sähköala tuottajista urakoitsijoihin juhlistaa nyt maanantaina 23.1.2017 pohjoismaista Sähkön päivää. Kemijoen voimalaitoksilla tuotamme sähköä säässä kuin säässä: pakkasella, tuulettomina päivinä ja kesähelteellä. Tässä jutussa luomme tiiviin katsauksen jokivarsien menneeseen vuoteen ja talveen.

Sähkönkäyttö kasvaa esimerkiksi aamuisin, kun Suomi herää: keitetään kahvit, tehdään aamutoimet ja käynnistetään työkoneet. Pakkaset ovat olleet alkuvuodesta kovat koko maassa, mikä on lisännyt sähkön kysyntää.

Kotimainen, uusiutuva ja päästötön vesivoima takaa sähkön saatavuuden silloin, kun sähköä tarvitaan. Sadevesi ja keväällä sulava lumi varastoidaan järviin ja varastoaltaisiin sekä voimalaitosten yläpuolisiin altaisiin. Näin vettä on käytettävissä energiantuotantoon myös kuivalla säällä ja talvella.

”Vesivuotemme 2016 oli yhtiömme historian suurin tuotantovuosi. Vuonna 2016 tuotimme sähköä 20 voimalaitoksellamme yhteensä 5 743 gigawattituntia, mikä on 28 prosenttia keskimääräistä enemmän,” johtaja Janne Ala Kemijoki Oy:stä kertoo.

”Tällä hetkellä Kemijoella on sähköntuotannon näkökulmasta hyvä tilanne, sillä Lokan ja Porttipahdan varastoaltaissa on aiempien vuosien sateisuudesta johtuen reilusti vettä. Kemijärvessä pinta on keskimääräistä alemmalle tasolla, mutta kovaan sähkön kysyntään voidaan vastata hyvin,” Ala jatkaa.

Jäädytysjuoksutukset onnistuivat hyvin

Jäällä liikkuessa tarvitaan aina tarkkaavaisuutta. Erityisesti virtapaikoissa ja niiden läheisyydessä jää voi olla ohutta tai sitä ei ole ollenkaan. Valvotuilla jääteillä liikkuminen on kaikkein turvallisinta. Valmistelimme jokialueen talvikuntoon marras- ja joulukuussa. Kemijoki Oy:llä on kolme jäätietä Pirttikoskella. Tammikuun alussa aloitimme rajoittamaan juoksutuksia jääteiden vahvan kannen saamiseksi. Seitakorvan jääteiden rakentamisen ja jäädyttämisen arvioidaan kestävän tammikuun loppupuolelle asti. Hyvän jääkannen muodostuminen on siis eduksi niin sähköntuotannolle kuin joen käyttäjällekin.

Olemme vahvemmin läsnä jokivarsissa

Seuraamme kumppaneinemme jatkuvasti vesistöjen tilannetta myös talven aikana. Erityisesti virtapaikkoihin ja joen ahtaisiin kohtiin, mihin ei ole syntynyt suojaavaa jääkantta voi syntyä hyydepatoja. Seuraamalla joen tilannetta kumppaniemme kanssa, pystymme ja reagoimaan joen muutoksiin nopeammin. Joen muutoksia talviaikaan ovat esimerkiksi supot eli hyydepadot, jotka aiheuttavat energiataloudellisia menetyksiä.

> Lue lisää >
18.1.2017

Mielenkiintoinen Lapin Kansan juttu opinnäytetyöstä Kemijoki Oy:tä koskien

Pekka Hyvönen tutki pro gradu -opinnäytetyössään Lapin Kansan kirjoituksia Kemijoki Oy:stä. Empaattisuus, avoimuus ja rehellisyys viestinnässä ehkäisevät sidosryhmien välisiä jännitteitä.

Voit lukea jutun myös verkkosivuiltamme alla olevasta osoitteesta.

Epäluottamus nousee pintaan lehtikirjoituksissa Kemijoki Oy:stä (Lapin Kansa 18.1.2017)

> Lue lisää >
18.1.2017

Rovaniemen toimitalolla palohälytys

Tänään 18.1.2017 kello 8.48 Rovaniemen toimitalolla laukesi automaattipalohälytys. Palokunta kävi tarkistamassa kohteen, eikä tulipaloa ollut.

Kaikki kiinteistössä olleet poistuivat ulos kokoontumispaikoilleen. Kerrosvastaavat hoitivat tehtävät esimerkillisesti.

> Lue lisää >
17.1.2017

ÅF-Consult Oy Kemijoki Oy:n kumppaniksi Sierilässä

Kemijoki Oy on valinnut ÅF-Consult Oy:n toimimaan suunnittelukonsulttina Sierilän voimalaitoshankkeessa. Yhtiö suunnittelee Sierilään päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa tuottavaa nykyaikaista vesivoimalaitosta, jonka tuottamalla energialla katettaisiin noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuinen sähköntarve (155 GWh). Kemijoki on myös valinnut Ramboll CM Oy:n projektinjohtoon liittyvien palveluiden toteuttajaksi.

”Valinnassa painottui ÅF:n pitkäaikainen osaaminen juuri suomalaisen vesivoiman parissa”, Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen kertoo.

Torstaina 12.1.2017 allekirjoitettu sopimus pitää sisällään muun muassa voimalaitokseen liittyvien rakenteiden suunnittelun sekä urakoiden kilpailutukseen liittyvien asiakirjojen valmistelun. Suunnittelutyö tehdään pääosin suomalaisten suunnittelijoiden toimesta.

”Sierilän hanke on ÅF Suomelle tähän asti merkittävin vesivoimalaitoksiin liittyvä toimeksianto. Saamamme sopimus vahvistaa ÅF:n asemaa päästöttömän energiantuotannon johtavana konsultointi- ja suunnittelupalveluiden tarjoajana”, ÅF:n toimitusjohtaja Jari Leskinen toteaa.

Hanke odottaa parhaillaan korkeimman hallinto-oikeuden vesitalouslupapäätöstä. Nyt käynnissä olevan yksityiskohtaisen valmisteluvaiheen tavoitteena on selkeyttää myöhemmin tehtävään investointipäätökseen liittyviä asioita. Voimalaitoksen rakentaminen kestää noin neljä vuotta.

Sierilän hankkeen välitön työllisyysvaikutus on useita satoja henkilötyövuosia. Suunnitteilla oleva voimalaitos olisi viimeinen Kemijoen pääuomaan rakennettava voimalaitos. Se tukisi Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista, ja toisi kiinteistöverotuloja Rovaniemen kaupungille yli miljoona euroa vuodessa.

Lisätietoja:

Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja 
Kemijoki Oy 
+358 20 703 4410 
tuomas.timonen@kemijoki.fi 

Jari Leskinen
Toimitusjohtaja
ÅF-Consult Oy
+358 40 348 5364
jari.leskinen@afconsult.com

Kemijoki Oy

Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi se säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Voimalaitosten kokonaisteho ylittää 1 100 MW. Vuonna 2016 yhtiön vesivoimalaitokset tuottivat sähköenergiaa yhteensä 5 743 gigawattituntia, mikä oli noin kolmannes kotimaisesta vesivoimalla tuotetusta sähköstä.

ÅF-Consult Oy

ÅF tarjoaa Suomessa energiahankkeiden projektikehitys-, konsultointi-, suunnittelu-, projektinjohto- ja työmaapalveluja. Yritys kuuluu ÅF-konserniin, joka on Pohjoismaiden johtava riippumaton tekniikan alan konsulttiyritys. ÅF:n osakkeet noteerataan Tukholman pörssissä.

> Lue lisää >
16.1.2017

Vuosikymmeniä vesivoiman kehitystä seurannut konkari jää eläkkeelle

Vesivoimakonkari Erkki Nuortio jäi eläkkeelle vuoden vaihteessa. Erkki ehti työskennellä Kemijoki Oy:ssä 36 vuotta. Hänen aikanaan Suomen sähköverkko, vesivoiman tuotanto ja sähkömarkkinat ottivat isoja kehitysaskelia. Erkki jakoi kanssamme muutaman ikimuistoisimman hetken työuraltaan.

Yksi opettavaisimmista muistoista osuu vuodelle 1981, kun nuori sähkövoimatekniikan insinööri aloitti työt Porttipahdan voimalaitoksen rakennustyömaalla. Erkki oli juuri valmistunut Tampereen teknisestä opistosta. ”Työpaikka oli mainio onnenpotku juuri valmistuneelle insinöörille. Olin ollut opiskeluaikana kesäisin ja joululomilla sähköasennustöissä ja työnjohtoharjoittelijana, mutta pääsin valmistuttuani sähkötöiden johtajaksi Porttipahtaan testaamaan opistossa opittua. Sain hyvän kokonaiskäsityksen voimalaitoksista: näin kuinka vesivoimakoneistot asennetaan, otetaan käyttöön ja miten se kokonaisuus toimii tuotantokäytössä”, Erkki muistelee.

Porttipahdasta Erkki siirtyi Kemijoen pääuomalle sähkötyön suunnittelu- ja työnjohtotehtäviin. Voimalaitoksilla uusittiin laitteita, ja työnkuvaan kuului monenlaista asennus-, kunnossapito- ja työnsuunnittelutyötä. Vuonna 1984 Erkki siirtyi Rovaniemelle hoitamaan Kemijoen vesivoimalaitoksien tuotannonohjausta ja käytönvalvontaa Rovaniemen valvomoon. ”Voimalaitosten kaukokäyttö, keskeytyssuunnittelu ja häiriönselvitys tulivat tutuiksi vuoteen 1994 mennessä, jolloin minut valittiin Käyttökeskuksen päälliköksi”, Erkki kertoo.

Yhteistyötä Norjan ja Ruotsin kanssa

Toinen mieleenpainuva muisto on 80-luvun lopulta, jolloin Norjaan rakennettiin 220 kilovoltin voimajohtoa Vajukoskelta. ”Sähkölinjasta tuli 350 kilometriä pitkä ja sen käyttöönotto tehtiin yhdessä norjalaisten kanssa; Alta Verkene Ab oli yhteistyökumppani aluksi, sittemmin Statnet NordNorge. Yksi mieleenpainuvimmista projekteista työurallani”, Erkki kertoo. 1980 ja 1990 luvuilla tehtiin paljon yhteistyötä myös Pohjois-Ruotsin kanssa. Erkki saikin ruotsalaisista ja norjalaisista kollegoista monta hyvää ystävää.

Sähkömarkkinat syntyivät 1990-luvun puolivälissä ja vuosituhannen loppuun mennessä muuttuivat rajusti. Syntyi Pohjoismainen sähköpörssi, Nord Pool, johon myös Suomi liittyi. Sähköä alettiin myydä ja ostaa tuntikauppana; kalenteritunnin mittaisina tuotanto- ja hankintaerinä. Sähköntuotannon suunnittelun hektisyys kasvoi. ”Tuntikauppa-systeemissä tuotannon ajoitus terävöityi; tuli tuottaa se mitä oli myyty”, Erkki tiivistää.

1990-luvun puoliväliin asti Imatran Voima ja Teollisuuden Voima omistivat ja hallinnoivat tahoillaan Suomen kantaverkkoa. Sähkömarkkinoiden myötä 1990-luvun lopulla sähköntuottajat eivät enää saaneet omistaa kantaverkkoa, joten tuotanto- ja verkkotoiminta eriytettiin. Sähkövoimansiirron kantaverkkotoiminnat yhdistettiin ja perustettiin kantaverkkoyhtiö Fingrid Oy, jonka tehtäväksi tuli kantaverkon ylläpito ja kehittäminen. ”Syntyi sähkömarkkinoiden fyysinen markkinapöytä, jonka ylläpito ja kehittäminen eivät olleet kenenkään yksittäisen tuottajan tai ostajan erityisessä hallinnassa,” Erkki toteaa. Pohjoismaisille kantaverkkoyhtiöille tuli sähköjärjestelmän ylläpitovastuu, jännitteen ja taajuuden stabiilina pitäminen, ja sen myötä syntyivät sähkön reservimarkkinat, jolla markkinalla Kemijoki Oy:kin toimii edelleen itsenäisenä toimijana. "Reservimarkkinoille kaupataan päivittäin joka vuorokauden tunneille tuotettavissa olevaa käyttö- ja häiriöreservitehoa, ym. reservituotteita.” täsmentää Erkki.

Kemijoki Oy:n valvomo huolehti 1990-luvulla myös kantaverkosta

Kemijoki Oy:n valvomo oli 1970-luvulta aina vuoteen 1995 myös Imatran Voiman piirivalvomo, joka huolehti sähköntuotannon lisäksi Lapin kantaverkosta. ”Vastuullamme oli voimalaitosten tuotannonohjaus ja pohjoisen Suomen suurjänniteverkon käytönvalvonta, keskeytyssuunnittelu sekä häiriöiden selvittäminen ja raportointi. Teimme paljon yhteistyötä paikallisten sähkölaitosten kanssa esimerkiksi häiriötilanteissa. Rovaniemen valvomo (RV) oli Imatran Voiman aikaan toiseksi tärkein valvomo koko valtakunnassa sähköjärjestelmän ylläpidon kannalta. Ykkönen oli IVO:n Myyrmäen valvomo,” Erkki kertoo.

Pohjoisen vesivoiman tuotannolla on keskeinen rooli Suomen sähköverkon isoissa häiriötilanteissa. ”Rovaniemen valvomosta pystyttiin palauttamaan sähköt koko valtakunnan verkkoon; tai itse asiassa palauttaminen oli suunniteltu aloitettavaksi Kemijoen voimalaitoksilta. 1970-luvulla tällaisia häiriöitä vielä oli, mutta itse en onneksi urani aikana joutunut koskaan sellaisen poikkeustilanteen eteen. Vanhat kollegat osasivat kuitenkin kertoa niistä”, Erkki muistelee.

Erkki oli mukana myös kolmen viime vuoden aikana tehdyssä Kemijoki Oy:n isossa toimintamallin muutoksessa. Osana muutosta Rovaniemen valvomon toiminnot siirrettiin vaiheittain Fortumille Espooseen. Erkillä oli keskeinen rooli etenkin uusien vesivoimaoperaattoreiden kouluttamisessa. Tavoitteena oli saada vesivoimaoperaattorit omaksumaan koko Kemijoen vesistösysteemin sen tuotantopotentiaalin hallitsemiseksi.

”Teknisesti valvomon siirto Fortumille onnistui hyvin. Kaukokäyttö on luotettavaa ja pääohjelmistot toimivat. Päivittäiset tilanteet, kuten koneistojen käyttö, verkkokeskeytykset ja ympäristötehtävät sujuvat yhteistyössä kumppaneiden Caverionin, Carunan ja Mitta Oy:n kanssa. Kemijoki Oy:n aiemmat valvomo-operaattorit toimivat nyt erityisasiantuntijan roolissa fortumlaisten tukena. Kumppanuusmalli on kaikille uusi tapa toimia, joten toimintatapojen hioutuminen vie aikaa”, Erkki kertoo.

Millaiselle ihmiselle vesivoiman operaattorityö Erkin mielestä sopii? ”Jokainen joenmutka ja voimalaitos ovat omanlaisensa. Kemijoen voimalaitosten väliset veden virtauksen viiveet antaa mahdollisuuden suunnitella ja toimia taloudellisesti häiriötilanteissa ja päivittäisissä tuotantotarpeen muutoksissa. Tässä työssä tarvitaan ihmisaivoja, omaa ajattelua, asioiden omaksumista ja sisäistämistä – automaationa työtä ei voi hoitaa. Luontainen kiinnostus vesivoimaan ja siihen liittyvään tekniikkaan sekä fysiikkaan ovat avaintekijöitä. Osaaminen ei synny parissa vuodessa, eikä välttämättä edes vuosikymmenessä. Vieläkin opin koko ajan uutta,” Erkki summaa.

Kemijoki Oy on ollut hyvä työpaikka

”Minulle Kemijoki Oy on ollut hieno työpaikka. Tämän työn ansiosta olen päässyt tutustumaan kollegoihin ja voimalaitoksiin myös ulkomailla ja saanut sieltä paljon hyviä ystäviä. Opintomatkoja on tehty niin Pohjoismaissa, Venäjällä kuin Euroopassa. Pääsin siis näkemään muutakin kun Kemijokivarren ympäristöä”, Erkki summaa.

Erkillä on jo paljon suunnitelmia eläkepäivien varalle: ”Vaimo on keksinyt yhtä sun toista remontointihommaa niin kotona kuin mökillä. Olen myös intohimoinen kalastaja ja metsästäjä, joten luonnossa tulee varmasti oltua paljon. Lisäksi hiihdän joka talvi lähes 1 500 kilometriä, joten ladulla varmasti tänäkin talvena tavataan.”

> Lue lisää >
13.1.2017

Päätös apilakirjokääriäistä koskevasta poikkeusluvasta sai lainvoiman – Sierilän voimalaitoshankkeen valmistelu jatkuu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden joulukuussa 2016 tekemän päätöksen mukaan Sierilän voimalaitoshankkeen toteuttaminen edellyttää poikkeuslupaa perhoslaji apilakirjokääriäisen suojelemiseksi. Päätös on nyt saanut lainvoiman, sillä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei tullut määräaikaan mennessä valituksia.

”Olemme tyytyväisiä päätökseen, ja jatkamme hankkeen valmistelua kuten tähänkin asti. Apilakirjokääriäiskannan turvaaminen on tärkeä osa Sierilän voimalaitoksen rakentamishankkeen valmistelua. Olemme toteuttaneet lajin suojaamiseksi useita toimenpiteitä jo vuosikymmenen ajan yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Tavoitteemme on säilyttää tai jopa parantaa apilakirjokääriäisen suojelutasoa”, Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen sanoo.

Kemijoki Oy on muun muassa laatinut toimenpidesuunnitelman Sierilän alueen kehittämiseksi, suunnitellut suojapadon ja pumppaamon apilakirjokääriäisen esiintymispaikan ympärille ja tehnyt useina vuosina apilakirjokääriäisen siirtoistutuksia. Lisäksi yhtiö on tehnyt selvityksiä perhosen löytämiseksi sekä muualta Lapista että koko Suomesta.

Sierilän voimalaitoshankkeen lupaprosessi on vielä kesken vesitalousluvan osalta. Kemijoki Oy odottaa parhaillaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä asiasta.

Lisätietoja:

Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja, Kemijoki Oy
Puhelin 020 703 4410
Sähköposti tuomas.timonen@kemijoki.fi

Taustatietoa

Vaasan hallinto-oikeuden maaliskuussa 2015 antaman päätöksen mukaan Kemijoki Oy:llä on oltava ennen Sierilän voimalaitoksen rakennustöiden aloittamista luonnonsuojelulain mukainen lupa maankäyttömuutoksille, joilla saattaa olla vaikutusta apilakirjokääriäisen esiintymispaikkaan tai vaihtoehtoisesti päätös siitä, että tällaista lupaa ei tarvita. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myönsi Kemijoki Oy:lle 30.6.2015 luvan poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä. Heinäkuussa 2015 sekä Kemijoki Oy että paikalliset yksityishenkilöt valittivat päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Sierilän voimalaitos

Kemijoki Oy haki lupaa Sierilän voimalaitokselle vuonna 2005. Valmistuessaan Sierilän voimalaitos tuottaisi vuodessa 155 GWh uusiutuvaa, päästötöntä ja kotimaista energiaa. Sierilän energialla katettaisiin noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuinen sähköntarve. Laitoksen teho olisi 44 MW ja se rakennettaisiin Oikaraisen kylään noin 20 kilometriä Rovaniemeltä ylävirtaan. Voimalaitoksen rakentamisen välitön työllisyysvaikutus olisi noin 800 henkilötyövuotta ja välillinen noin 900 henkilötyövuotta. Valmistuessaan Sierilä tuottaisi kiinteistöveroa Rovaniemen kaupungille noin miljoona euroa vuodessa.

> Lue lisää >
5.1.2017

Kokkosnivan voimalaitoksella hälytys

Saimme Kitisellä Pelkosenniemellä sijaitsevalta Kokkosnivan voimalaitokselta palohälytyksen keskiviikon ja torstain välisenä yönä 5.1.2017. Kyseessä oli liukurengastilan lämpöhälytys, joka johti koneiston automaattiseen pikasulkuun. Ylikuumenemisesta aiheutunut savu aiheutti automaattisen ilmoituksen pelastuslaitokselle.

Laitoshoitaja ja palokunta havaitsivat voimalaitostiloissa runsaasti savua, joka oli syntynyt generaattorien liukurenkaiden ylikuumenemisesta. Voimalaitoksella ei ollut tulipaloa.

Häiriön vuoksi jouduimme aloittamaan ohijuoksutukset. Koneiston korjaustyöt ovat käynnissä ja odotamme, että kone on tuotantokäytössä viikonloppuun mennessä.

Lisätietoja:
Heikki Kusmin
Johtaja, käytettävyys
040 5579 787

> Lue lisää >
3.1.2017

Jokiyhtiöllä monipuolinen rooli

Ilmestynyt Lapin Kansan Lukijat-osastolla 3.1.2017

Kari Kivelä Kalastajan Savukoski ry:stä kirjoittaa (LK/PS 28.12.), että Kemijoen vesistö on valjastettu etelän yhtiöiden hyväksi. Kivelä aliarvioi Kemijoki Oy:n merkityksen pohjoisessa.

Maksoimme 2016 kiinteistöveroa yli 19 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Tervolassa maksamamme kiinteistövero muodostaa yli 70 prosenttia kunnan kiinteistöverokertymästä. Eniten veroa maksoimme Rovaniemen kaupungille (8,7 miljoonaa euroa). Tällaisilla summilla on merkittävä rooli kuntien palvelujen ylläpitämisessä.

Työllistämme itse ja myös epäsuorasti: ostimme 2015 kumppaneiltamme palveluita yli 16 miljoonalla eurolla. Verkostomaisen toimintamallin ansiosta Lappiin on syntynyt uusia työpaikkoja ja kasvun mahdollisuuksia. Esimerkiksi Caverion Suomi, Administer ja Fondia perustivat Kemijoki-yhteistyön myötä kokonaan uudet toimipisteet Rovaniemelle. Investointiemme kautta luomme työtä myös urakoitsijoille. 2016 investoimme yli 17 miljoonalla eurolla, yhtenä hankkeena Loue-Tervolan uomanparannus.

Kuten Kivelä toteaa, Mankala-yhtiönä myymme sähkön omakustannushintaan vesivoimaosakkaille. Kivelä jätti mainitsematta, että pohjoissuomalaisen vesivoimaomistuksen myötä alueelle tulee vesivoimahyötyä yli 13 prosenttia vesivoiman arvosta. Kemijoki Oy:n suurin rahaosakkeiden omistaja on Suomen valtio, jolle maksoimme viime vuonna osinkoa 416 131 euroa.

Rooliamme ei tule toki tarkastella vain taloudellisten lukujen kautta. Haluamme olla jokivarren yhteisöjen aktiivinen jäsen. Esimerkiksi 2015 järjestimme yhdessä Arctic Design Weekin kanssa palvelumuotokilpailun, jossa etsittiin hyvän elämän edellytyksiä Kemijokivarren kylissä.

Tätä työtä jatkamme edelleen. Kuluvana vuonna olemme tukeneet erityisesti lasten ja nuorten harrastustoimintaa sekä paikallisia kulttuuritapahtumia.

Teemme töitä kala-asioissa, myös velvoitteiden ulkopuolella. Auttin kalatien rakentamisen kustansimme puoliksi ely-keskuksen kanssa.

Vaelluskalojen palauttamishankkeissa olemme olleet aktiivisesti mukana sekä Kemi- että Lieksanjoella.

Kemijoki Oy:llä on monipuolinen rooli pohjoisessa, ja kerromme toiminnastamme mielellämme. Toivotamme Kalastajan Savukoski ry:lle ja muille sidosryhmillemme hyvää uutta vuotta.

Tarja Zitting-Huttula

johtaja, yritysvastuu, Kemijoki Oy

> Lue lisää >
16.12.2016

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt! Tämän Liekkeen aiheina ovat mm. marraskuun vesitilanne, rekry-ilmoitus sekä taiteella luovuutta moderniin työtilaan

Lieke-uutiskirje tiivistää Kemijoki Oy:n tuoreimmat uutiset ja esittelee sekä omia asiantuntijoitamme että kumppaniemme ja sidosryhmiemme edustajia joen varrelta.

Tämän numeron aiheita:

  • Jokialueet on valmisteltu talvikuntoon
  • Rekrytoimme!
  • Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös apilakirjokääriäistä koskevasta poikkeusluvasta
  • Opiskelijavierailut tuovat työelämän lähelle
  • Taivalkosken voimalaitoksen peruskorjattu kone otettiin tuotantokäyttöön
  • Taiteella luovuutta moderniin työtilaan
  • Pirttikosken laitospalokunnan kalustoa lahjoitettiin Yläkemijoen VPK:lle
  • 38 vuotta osaamista Kemijoelta Fortumille
  • Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2017!

Lue Lieke

> Lue lisää >
14.12.2016

38 vuotta osaamista Kemijoelta Fortumille

Valvomosiirto Kemijoki Oy:ltä Rovaniemeltä Fortumille Espooseen on valmistunut. Kumppanimalliin siirtymisen yhteydessä Kemijoen valvomohenkilöstölle tarjottiin mahdollisuutta siirtyä töihin Fortumin palvelukseen. Kari Backman – nykyisin Fortumin vesivoimaoperaattori tarttui rohkeasti tilaisuuteen ja tuo Fortumille mukanaan 38 vuotta sähköosaamista.

Kari on työskennellyt erilaisissa työtehtävissä, useilla Kemijoki Oy:n voimalaitoksilla Lapissa. Nuorena miehenä, ammattikoulun jälkeen Hän aloitti sähkömiehenä Pirttikosken voimalaitoksella. Muutaman vuoden jälkeen alkoi Porttipahdan ja vähän myöhemmin Vajukosken voimalaitosten rakentaminen, joissa Kari toimi rakennuksilla sähkömiehenä.

Maailma kutsui

Aikansa sähkömiehenä työskenneltyään maailma kutsui nuorta miestä. Hän palveli rauhanturvaajana vuoden Israelissa ja puoli vuotta Balkanilla. Ulkomaankomennuksien välissä 90-luvun taitteessa Kari työskenteli Kurittukoskella ja Petäjäskosken voimalaitosryhmässä laitoshuoltajana.

Maailmaa nähtyään, Kari luki itsensä töiden ohessa ylioppilaaksi ja jatkoi opiskelemaan sähköalaa Kemin ammattikorkeakouluun. ”Minulla on aina ollut monipuolinen kiinnostus sähköalaa kohtaan”, Kari Backman kertoo päätöksestään jatkokouluttautua. Luku-urakan jälkeen hän suuntautui ensin suunnittelutehtäviin, tehden tasavirtakeskuksiin ja konesalin hallinostureihin muutoksia sekä uusintoja. Viimeisin suunnittelu- ja sähkötyöprojekti ennen valvomoon siirtymistä oli Kemijoen toimitalon uudelleen sähköistäminen.

Kumppanimalliin muutoksessa tiiviisti mukana

Kari siirtyi valvomotehtäviin pysyvästi vuonna 2010, josta muutaman vuoden kuluttua kumppanimalliin siirtyminen alkoi. ”Ymmärsimme melko nopeasti, että valvomojärjestelmän siirto ei välttämättä olekaan aivan yksinkertaista. Fortumilta kuului toive, että joku Kemijoelta tulisi ja auttaisi siirtoprojektissa”, Kari muistelee.

Etelään muuttaminen tapahtui Karille kuitenkin melko kivuttomasti. Hän asuu puolisoineen pääkaupunkiseudulla, mutta aikuiset lapset jäivät asumaan pohjoiseen. ”Minulla on edelleen paikka pohjoisessa mihin voin palata milloin haluan”, Kari kertoo.

Karilla on valtavasti kokemusta sähkötekniikasta, Kemijoen vesistön ominaispiirteistä sekä valvomo- ja vesiasioista, ja hän on koko työuransa ajan tarttunut rohkeasti haasteisiin. ”Olen aina tykännyt haastaa itseäni ja tehdä uusia asioita. Muutokset tuntuvat aluksi hankalilta, mutta jälkikäteen olisi harmittanut, jos en olisi tarttunut tilaisuuksiin”, hän summaa luonnettaan.

Valvomosiirto on valmistunut ja henkilökunnan koulutus on loppumetreillä

Valvomosiirto oli muutaman vuoden kestävä projekti. Joulukuun alusta 2015 lähtien Kemijokea ajettiin rinnan Keilaniemestä Rovaniemen valvomon kanssa. Tammikuun 2016 alusta Kemijokea ja Kitistä on ajettu Keilaniemestä kuten Oulujokea, Tainiota, Imatraa, Vuoksen vesistön laitoksia sekä Lieksanjokea. Henkilökunnan koulutus on jatkunut ja Fortumin valvomohenkilökunta suorittaa nyt viimeisiä osia Kemijoki-lisenssistä. Kemijoki-lisenssin konsepti on kiinnostanut myös muita voimayhtiöitä.

Kemijoki-lisenssi on kaksiosainen, jossa ensimmäinen osuus on kirjallinen kytkentöjä käsittelevä osuus ja toisessa osiossa kirjallisen tentin lisäksi tietokonesimulaatiossa ratkaistaan joen ajamista käsitteleviä tilanteita. Tentin läpäistyään valvomohenkilökunta on osoittanut ymmärtävänsä ja osaavansa Kemijoen vesistöjen ajamisen. Viimeiset Kemijoki-lisenssit suoritetaan vuoden 2016 aikana.

> Lue lisää >
14.12.2016

Taiteella luovuutta moderniin työtilaan

Kemijoki Oy:n toimitilat Valtakadulla Rovaniemellä ovat tiivistyneet talon neljänteen kerrokseen. Vuoden mittaan toimitiloja on remontoitu ja modernisoitu. Joulukuun alussa pitkän viikonlopun ajan toimitiloissa on työskennellyt taidemaalari ja Lapin yliopiston taidekasvatuksen opiskelija Irina Havaste-Ukkola, joka maalaa muraalia eli seinämaalausta toimitilan yhden huoneen seinään.

Irina sai tehtäväkseen toteuttaa rentoon ja luovaan tilaan sopiva seinämaalaus, joka kuvaa iloa ja innostusta. Keskeisiä toiveita maalaukseen olivat myös luontoaiheet, kuten revontulet ja vuodenajat. Irina kuuli tehtävästä Lapin yliopiston dekaanilta Timo Jokelalta, jolta Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula oli tiedustellut mahdollista tehtävään sopivista ja innokkaista opiskelijoista. Teos sai työnimen ”Minun jokeni”.

”Minulla oli pari viikkoa aikaa suunnitella, minkälainen seinämaalaus sopisi tilaan. Sain tietää mitat, mallit, seinämateriaalit ja olin joskus aiemminkin käynyt tilassa, mutta paikanpäälle päästyäni suunnitelmat menivät uusiksi”, kertoo Irina Havaste-Ukkola työn alkuprosessista. ”Olen aiemmin tehnyt vuorovaikutteisena työnä seinäpiirustuksen, mutta maalauksessa on omat haasteensa”, Irina jatkaa.

Työ valmistui nopeasti

Irina saapui tilaan perjantaina ja koko seinän kokoinen maalaus valmistui seuraavan maanantain aikana. ”Minulla oli pitkä viikonloppu aikaa saada maalaus valmiiksi. Aluksi oli tutustuttava maalattavaan lasikuitutapettiin maalausalustana ja sitten oli vain ryhdyttävä toimiin. Maalauksessa on otettu huomioon yhtiön toiveet sekä ilo että innostus, joita värit oranssi ja keltainen kuvaavat. Sininen väri kuvaa jokea, sillä se on Kemijoki Oy:n toiminnan keskiössä. Sain vapaat kädet toteuttaa seinämaalauksen tyylini mukaisesti”, Irina tiivistää työn taustoja. Maalaus on tehty akryylimaaleilla, sillä ne kuivuvat nopeasti verrattuna esimerkiksi öljyvärimaaleihin.

Tilaan tulee keskiviikkona erivärisiä fat boy -säkkituoleja sekä riippumattoja. ”Tilan tarkoituksena on inspiroida Kemijoki Oy:n työntekijöitä ilon ja onnistumisen kautta sekä toimia rentona työtilana. Työtilan nimeksi on suunnitteilla Ilona”, kertoo Tarja Zitting-Huttula. Huone toimii sekä rentona ryhmätyötilana että paikkana, jossa voi käydä voimaantumassa ja keräämässä uusia ideoita.

Irinaa inspiroi myös Minun jokeni -projekti

Pari vuotta sitten Kemijoki Oy toteutti alueiden koulujen kanssa Minun jokeni -luovuuskilpailun. Irina oli projektissa mukana yhdessä toisen opiskelijan kanssa. He vierailivat kouluissa ja toimivat yhteyshenkilöinä sekä työskentelivät sosiaalisen median parissa. Keväällä 2015 järjestetty kilpailu keräsi yli 50 teosta.
”Olen nauttinut valtavasti, että olen päässyt mukaan tällaiseen projektiin. Minun jokeni -ajatus välittyy kullekin katsojalle eritavalla. Toivon, että maalaus virkistää, antaa voimaa ja inspiroi kemijokilaisia”, Irina lopettaa.

> Lue lisää >
9.12.2016

Pirttikosken laitospalokunnan kalustoa lahjoitettiin Yläkemijoen VPK:lle

Marraskuun loppupuolella vietettiin Pirttikoskella toimineen laitospalokunnan kaluston lahjoitustilaisuutta. Pirttikoskella toimineen laitospalokunnan kalusto jäi tarpeettomaksi, kun laitospalokunnan toiminta lakkasi. Osa kalustosta on vielä sellaisenaan käyttökelpoisia, joten niiden jatkokäyttöä on mietitty yhdessä Lapin Pelastuslaitoksen edustajien kanssa. Savusukelluskalusto ja suojapuvut lahjoitettiin pääosin Yläkemijoen VPK:lle, joka toimii Pekkalan entisen palolaitoksen tiloissa. Pekkala on Pirttikosken ja Vanttauskosken välissä ja lähin yksikkö Pirttikoskea ajatellen.

Laitospalokunnat voimalaitoksilla

Laitospalokunnat toimivat aikoinaan Pirttikoskella ja Petäjäskoskella. Laitospalokunnan toiminta jakaantui operatiiviseen palo- ja pelastustoimintaan, öljyntorjuntaan sekä ehkäisevään palosuojeluun. Operatiivisella toiminnalla tarkoitettiin pääasiassa palokunnan suorittamia hälytystehtäviä, kuten palonsammutus- ja pelastustehtäviä tai erilaisia torjuntatehtäviä.

”Voimalaitosympäristö on varsin haasteellinen mahdollisissa tulipalotilanteissa. Paikallistuntemuksella on sen vuoksi suuri merkitys. Lisäksi etäisyydet ja laitoksille kulkeminen vie oman aikansa, joten omat laitospalokunnat olivat aikanaan hyvin perusteltuja”, kertoo johtaja Timo Torvinen Kemijoki Oy:stä.

Voimalaitosalueella olevat hälytystehtävät liittyivät pääasiassa erilaisiin automaattisten hälytysten aiheuttamiin tarkastuksiin, sekä laitteiden ylikuumenemisesta johtuneisiin käryämisiin. ”Varsinaisista tulipaloista johtuvia hälytystilanteita oli varsin harvoin. Lisäksi laitospalokunta osallistui myös yhtiön omistamilla asuntoalueilla, lämpökeskuksilla ja korjaamoilla, sekä tarvittaessa myös lähialueilla tapahtuneisiin sammutustehtäviin", jatkaa Torvinen.

Paloturvallisuus lisääntyi uuden teknologian myötä

Voimalaitosten teknologia on kehittynyt vuosien saatossa niin, että hälytystehtäviä on ollut vähemmän. ”Nykypäivänä uudet laitteet ovat paloturvallisempia, joten voimalaitosalueella olevia hälytystehtäviä on ollut vähän. Lisäksi paloilmoittimet ovat parantuneet ja havaitsevat mahdolliset palon alut aikaisempaa luotettavammin ja tehokkaammin. Myös korjaamotoiminta on alueella vähentynyt ja toiminta muutenkin muuttunut. Jatkuvassa valmiudessa olevan laitospalokunnan toiminnan ylläpitäminen vaatii myös resursseja, sekä jatkuvaa osaamisen ylläpitoa, joka on nykyisillä määrillä haastavaa. Lisäksi osa aiemmin laitospalokunnan suorittamista tehtävistä sisältyy nykyään laitoshoitajien tehtäviin”, kertoo Torvinen.

Laitospalokunnan kalusto haluttiin saada hyötykäyttöön siten, että se palvelisi mahdollisimman hyvin myös Kemijoki Oy:n tarpeita. Yläkemijoen VPK sijaitsee Pekkalan kylässä lähellä Pirttikosken ja Vanttauskosken voimalaitoksia, joten oli luontevaa, että kalusto luovutettiin juuri Yläkemijoen VPK:n käyttöön.

”On hyvä asia, että tämä toimiva kalusto voidaan lahjoittaa hyötykäyttöön. Yläkemijoen VPK tekee tärkeää työtä, joten annamme heille mielellämme kalustoa käyttöön. Näin esimerkiksi täysin toimivat savusukelluskalustot ja suojapuvut saivat uuden elämän”, kertoo lahjoitustilaisuudessa paikalla ollut Kemijoki Oy:n asiantuntija Juha Kytölahti.

> Lue lisää >
8.12.2016

Haemme Rovaniemelle kahta henkilöä asiantuntija-, tilaaja- ja projektitehtäviin: sähkötekniikan asiantuntija ja konetekniikan asiantuntija

Tulet työskentelemään monipuolisissa tehtävissä vesivoimalaitosten parissa. Vastaat järjestelmien teknisestä kehittämisestä ja määrittelyistä, hankinnoista ja kunnossapidon valvonnasta. Olet mukana toteuttamassa tehokasta ja nykyaikaista vesivoimatuotantoa.

Sähkötekniikan asiantuntija

Toivomme sinulta:

  • Kokemusta joko suunnittelusta, urakoinnista, kunnossapidosta, asiantuntijatehtävistä
  • osaamista sähkö- ja automaatiojärjestelmistä energiantuotannosta tai teollisuudesta
  • soveltuvaa sähkötekniikan koulutusta (insinööri / DI )

Konetekniikan asiantuntija

Toivomme sinulta:

  • kokemusta suunnittelusta, koneen rakentamisesta ja / tai erilaisten koneiden kunnossapidosta
  • osaamista sähköhydraulisista ohjaus- ja säätöjärjestelmistä
  • soveltuvaa konetekniikan koulutusta (insinööri / DI )

Molemmissa tehtävissä arvostamme myös

  • kokomusta projekti-, tilaaja- ja omaisuudenhallinnan tehtävien hoitamisesta
  • kunnossapitojärjestelmien tuntemista ja kykyä omaksua eri tietojärjestelmien käyttö
  • hyvää englannin kielen taitoa
  • näkemystä alan tekniikan ja prosessien kehittämiseen
  • halua kehittyä vesivoimalaitostekniikan asiantuntijaksi ja työskennellä tilaajatehtävissä

Työtapasi on oma-aloitteinen, aktiivinen ja yhteistyöhön innostava. Tavoitteellisuus, kyky ratkaista ongelmia sekä projektitehtävissä vaadittava joustavuus ovat hyviä lähtökohtia työhön.

Suunnitellaan urasi yhdessä

Tarjoamme mielenkiintoisen ja haastavan tehtävän, viihtyisän työympäristön sekä osaavan työyhteisön tuen. Kanssamme kehityt vesivoiman huippuosaajaksi. Jos sinulla on mutkaton ja positiivinen ote työntekoon, sovit hyvin joukkoomme.

Lisätietoja tehtävästä ja yrityksestä

MPS-konsultti Arto Savela
puh. 020 746 9451

Katso ilmoitus tästä.

Täytä hakemuslomake palkkatoiveineen ja liitä mukaan CV:si 8.1.2017 mennessä osoitteessa: uratori.mps.fi.

> Lue lisää >
8.12.2016

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus antoi päätöksensä apilakirjokääriäistä koskevasta poikkeusluvasta tehdyistä valituksista

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on päättänyt muuttaa yhtä lupaehtoa Kemijoki Oy:n valituksen mukaisesti. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan voimalaitoshankkeen toteuttaminen edellyttää kuitenkin poikkeuslupaa.

Kemijoki Oy pyysi tarkennusta Lapin ELY-keskuksen 30.6.2015 myöntämään lupaan poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä valittamalla päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Kemijoki Oy katsoi tuolloin, että poikkeuslupa on tarpeeton, sillä apilakirjokääriäisen suojelutaso säilyy vähintäänkin ennallaan jo toteutettujen sekä suunniteltujen toimenpiteiden johdosta. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että voimalaitoshankkeen toteuttaminen vaatii poikkeuslupaa.

Kemijoki Oy:n valituksen mukaisesti Pohjois-Suomen hallinto-oikeus päätti nyt muuttaa lupaehtoa 3, joka koskee apilakirjokääriäiselle etsittäviä vaihtoehtoisia elinympäristöjä. Muutoksen mukaisesti Kemijoki Oy:n tulee etsiä vaihtoehtoisia elinympäristöjä ainoastaan Suomesta, ei Euroopasta.

”Olemme tyytyväisiä päätökseen, vaikka poikkeusluvan tarve päätettiinkin pitää voimassa. Apilakirjokääriäiskannan turvaaminen on tärkeä osa Sierilän voimalaitoksen rakentamishankkeen valmistelua. Olemme toteuttaneet lajin suojaamiseksi useita toimenpiteitä jo vuosikymmenen ajan yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Tavoitteemme on säilyttää tai jopa parantaa apilakirjokääriäisen suojelutasoa”, Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen sanoo.

Kemijoki Oy on muun muassa laatinut toimenpidesuunnitelman Sierilän alueen kehittämiseksi, suunnitellut suojapadon ja pumppaamon apilakirjokääriäisen esiintymispaikan ympärille ja tehnyt useina vuosina apilakirjokääriäisen siirtoistutuksia. Lisäksi yhtiö on tehnyt selvityksiä perhosen löytämiseksi sekä muualta Lapista että koko Suomesta.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen mukaan yksityishenkilöiden asiassa tekemät valitukset on jätettävä tutkimatta. Hallinto-oikeus katsoo, että valittajien valitusoikeus siltä osin kuin Sierilän voimalaitoshankkeen toteuttaminen vaikuttaa heidän etuihinsa ja oikeuksiinsa on turvattu muiden voimalaitoshanketta koskevien lupamenettelyiden yhteydessä.

Lisätietoja:

Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja, Kemijoki Oy
Puhelin 020 703 4410
Sähköposti tuomas.timonen@kemijoki.fi

Taustatietoa

Vaasan hallinto-oikeuden maaliskuussa 2015 antaman päätöksen mukaan Kemijoki Oy:llä on oltava ennen Sierilän voimalaitoksen rakennustöiden aloittamista luonnonsuojelulain mukainen lupa maankäyttömuutoksille, joilla saattaa olla vaikutusta apilakirjokääriäisen esiintymispaikkaan tai vaihtoehtoisesti päätös siitä, että tällaista lupaa ei tarvita. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myönsi Kemijoki Oy:lle 30.6.2015 luvan poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä. Heinäkuussa 2015 sekä Kemijoki Oy että paikalliset yksityishenkilöt valittivat päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Sierilän voimalaitos

Kemijoki Oy haki lupaa Sierilän voimalaitokselle vuonna 2005. Valmistuessaan Sierilän voimalaitos tuottaisi vuodessa 155 GWh uusiutuvaa, päästötöntä ja kotimaista energiaa. Sierilän energialla katettaisiin noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuinen sähköntarve. Laitoksen teho olisi 44 MW ja se rakennettaisiin Oikaraisen kylään noin 20 kilometriä Rovaniemeltä ylävirtaan. Voimalaitoksen rakentamisen välitön työllisyysvaikutus olisi noin 800 henkilötyövuotta ja välillinen noin 900 henkilötyövuotta. Valmistuessaan Sierilä tuottaisi kiinteistöveroa Rovaniemen kaupungille noin miljoona euroa vuodessa.

Lisätietoja Sierilän voimalaitoksesta myös verkkosivuillamme www.kemijoki.fi.

> Lue lisää >
7.12.2016

Opiskelijavierailut tuovat työelämän lähelle

Marraskuun lopulla 40 Lapin ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opiskelijaa viettivät excursiopäivää tutustuen uusiutuvan energian tuotantoon. Excursiopäivä koostui neljästä eri vierailukohteesta, joista Petäjäskosken voimalaitos oli päivän ensimmäinen. Vesivoiman lisäksi opiskelijat tutustuivat päivän aikana Tervolan Louella sijaitsevaan Ammattiopisto Lappian opetusmaatilan biokaasulaitokseen, Tornion Voimalla aurinkopaneeleihin ja Kemin Kaidin biojalostamon suunnitelmiin. Vierailupäivän aikana opiskelijat tutustuivat monipuolisesti vesivoiman tuotantoon ja sen merkitykseen valtakunnallisesti.

Kemijoki Oy:n voimalaitoksilla käy vuosittain useita satoja opiskelija- ja vierailijaryhmiä. Vierailut ovat hyödyllisiä sekä meille että opiskelijoille. ”Pyrimme aina suunnittelemaan vierailut niin, että ne palvelevat vierailevan ryhmän toiveita ja tarpeita”, kertoo alue- ja työsuojelupäällikkö Yrjö Koivisto Kemijoki Oy:stä.

”Petäjäskosken voimalaitos valikoitui vierailukohteeksi opiskelijoiden kiinnostuksen vuoksi. Tällä kurssilla opiskelijat päättivät itse kurssin vierailukohteet ja ottivat yhteyttä yrityksiin”, kertoo kurssin opettaja Maarit Timonen Lapin ammattikorkeakoulusta.

”Järjestelyjen hoito sujui todella hyvin. toiveemme vierailun aiheista huomioitiin hyvin. Halusimme tietää enemmän vesivoiman merkityksestä valtion energian tuotannossa, kuin vesivoiman teknisistä ominaisuuksista. Vierailu kyllä täytti odotuksemme”, kertoo vierailun järjestänyt opiskelija Juho-Pekka Karhu Lapin ammattikorkeakoulusta.

Karhulla on myös henkilökohtainen side Kemijokeen. ”Molemmat isovanhempani ovat olleet Kemijoki Oy:llä töissä, joten esimerkiksi Pirttikoskella on tullut käytyä jo lapsena".

Vierailun aikana opiskelijaryhmä tutustui muun muassa koneistoon, valvomoon ja turbiinisaliin, jossa he näkivät turbiiniakselit ja juoksupyörät. Opiskelijat pääsivät tutustumaan vesivoimakoneen toimintaan ja näkemään konkreettisesti kuinka vettä säännöstellään. ”Koneiden luona vieraileminen tuo suuruusluokat esille ja antaa opiskelijoille konkreettisen esimerkin siitä, miten voimalaitos toimii”, kertoo Koivisto.

Vierailu avasi silmiä vesivoiman tuotantoon liittyen

”Nuorison kannalta tämä vierailu oli varmasti antoisa ja he voivat nyt sen pohjalta luoda oman käsityksensä vesivoimasta. Uskon, että vierailu avasi opiskelijoiden silmiä ja sai heidät pohtimaan energian tuotantoa eri näkökulmista. Vierailulla oli avoin ilmapiiri ja reilun pelin henki. Asiat kerrottiin asioina ja faktat faktoina. Opiskelijoille kerrottiin vesivoiman tuotannon lisäksi myös esimerkiksi veden säännöstelystä, kalaportaista ja tekoaltaista", kertoo Timonen.

”Opiskelijan näkökulmasta oli hienoa kuulla, mitkä vesivoiman hyvät ja huonot puolet ovat verrattuna muihin uusiutuviin voimalähteisiin. Oli myös mielenkiintoista kuulla Kemijoki Oy:n merkityksestä esimerkiksi paikallistalouteen. Vierailu sai ajattelemaan vesivoimaa laajemmin ja monesta eri näkökulmasta”, Karhu kertoo.

Yritysvierailut ovat hyödyksi kaikille

”Yritysvierailuissa pääsee suoraan vuorovaikutukseen niiden ihmisten kanssa, jotka ovat työelämässä. On hienoa päästä näkemään, miten asioita tehdään konkreettisesti. Näillä ammattilaisilla voi olla ihan erilainen kuva työstä, kuin mitä meille teoriassa opetetaan. Esimerkiksi tällä kertaa opimme, miten sateinen vuosi tai lumien vesiarvot voivat vaikuttaa vesivoiman tuotantoon”, kertoo Karhu.

”Opiskelijat ovat tulevaisuuden asiantuntijoita ja aina meille tervetulleita ja samalla se on heille hieno tilaisuus verkostoitua työelämään”, kiittelee Koivisto.

”Olemme kiitollisia siitä, että pääsimme vierailulla ja haluamme jatkossakin tehdä opiskelijayhteistyötä Kemijoki Oy:n kanssa. Tällaiset vierailut ovat meille tärkeitä, koska niiden avulla opiskelijat saavat lisää motivaatiota opintoihinsa. Tällaiset vierailut antavat kokemuksia, jotka muistaa koko loppuelämän”, Timonen kiittelee.

> Lue lisää >
29.11.2016

Emokalapyyntiä Lieksanjoella

Lokakuussa kolmen viikon ajan Lieksanjoessa voimalaitostemme alapuolella pyydettiin emokaloja. Vuosittaista emokalapyyntiä tehdään järvilohi- ja taimenkantojen elvyttämiseksi.

Taimenet siirrettiin lisääntymään kunnostetulle koskialueelle ja järvilohet hyödynnettiin valtion kalanviljelytoiminnassa. Emokalapyynti oli osa Lieksanjoen vaelluskalakärkihanketta, josta tehtiin myös video.

”Alueella työt ovat edenneet todella mukavasti ja yhteistyö mukana olevien osapuolten kanssa on toiminut moitteettomasti. Hanke on erinomainen esimerkki siitä, miten vapaaehtoinen vaelluskalatyö toimii”, summaa Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.

Työ on tärkeä osa kalakantojen säilyttämistä

Emokalapyynti on edellytys järvilohi- ja taimenkantojen säilymiselle Lieksanjoen ja Pielisen alueella. Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on kalojen luontainen lisääntyminen. Tämä edellyttää myös lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden kunnostamista. Aiemmin syksyllä Lieksanjoella tehtiin helikopterisoraistusta, jossa kaloille rakennettiin kutusoraikkoja ja poikasalueita.

Aiemmin syksyllä kunnostettuja kutusoraikkoja ja poikasalueita päästiin hyödyntämään nopeasti, sillä emokalapyynnissä kiinni saadut taimenet vietiin alueille lisääntymään. Näin saadaan luonnossa syntyneitä taimenen poikasia. ”Luonnossa syntyneillä kaloilla on vaellusvietti, ne osaavat hakea ravintonsa luonnossa ja varoa petoja. Kalaviljelyssä kalat kadottavat ajan mittaan yhteyden luontoon ja ne menettävät vaistonsa”, kertoo Niilo Valkonen Future Missionsilta.

Työ jatkuu myös ensi vuonna

Emokalapyynti oli osa hallituksen biotalous ja puhtaat ratkaisut -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen. Osa rahoituksesta oli peräisin kalastusalueilta. Myös ely-keskus ja Kemijoki Oy olivat mukana rahoittamassa hanketta. ”Olemme jatkossakin vahvasti läsnä Lieksanjoen alueella ja kehitämme toimintaamme alueilla jatkuvasti”, Erkki kertoo.

Lieksanjoen kärkihanke jatkuu vuoteen 2018 saakka. Ensi vuonna toimintaa on määrä laajentaa muun muassa siten, että taimenten lisäksi kunnostetuille lisääntymisalueille viedään myös emokalapyynnissä kiinni saadut järvilohet.

> Lue lisää >
25.11.2016

Taivalkosken voimalaitoksen peruskorjattu kone otettiin tuotantokäyttöön

Taivalkosken voimalaitoksen peruskorjauksessa koneistoon 3 on asennettu uusi turbiinin juoksupyörä. Uudessa juoksupyörässä navan voiteluöljy on korvattu vedellä, ja näin öljyvahinkoriski pienenee merkittävästi. Lisäksi parantuneen hyötysuhteen ansiosta samasta vesimäärästä saadaan tuotetuksi enemmän sähköenergiaa. Peruskorjattu kone otettiin tuotantokäyttöön eilen torstaina.

”Remontti alkoi 4.7. ja valmistui yhden päivän etuajassa suunnitellusta. Saavutus on erinomainen huomioiden sellaiset korjausten yhteydessä löydetyt viat ja vauriot, joita ei ollut mahdollista etukäteen havaita. Kiitokset kaikille projektiin osallistuneille hyvin tehdystä työstä. Ensi vuonna peruskorjaamme viimeisen voimalaitoksen kolmesta koneistosta”, hankkeen projektipäällikkö Jukka Hahka Kemijoki Oy:stä kertoo.

Koneiston toimintaa seurataan tehostetusti vielä viikon ajan, jonka jälkeen niin sanotuilla index-kokeilla turbiini säädetään parhaaseen mahdolliseen toimintakuntoon.

Koneiston 3 korjaus on osa peruskorjausten sarjaa, jolla parannetaan voimalaitosten ympäristöystävällisyyttä, turvallisuutta ja luotettavuutta. Yksi voimalaitoksen koneista korjattiin jo vuonna 2015. Ensi vuonna korjataan viimeinen kolmesta koneesta.

Peruskorjauksen päätoteuttaja oli Andritz Hydro Oy eli entinen Tampellan turbiinitehdas. Se toimitti Taivalkoskelle myös uuden turbiinin ja vastasi koneasennuksista. ABB Oy, Caverion Industria Oy ja Telatek Oy olivat lisäksi mukana peruskorjauksessa.

Lisätiedot:
Jukka Hahka
Projektipäällikkö, Taivalkosken peruskorjaus
040 557 9795

> Lue lisää >
25.11.2016

Jokivarren asukkaan valppaus esti turvelautan ajelehtimisen Valajaskosken voimalaitokseen

Lokakuun loppupuolella suuri turvelautta ajelehti Kemijokea pitkin kohti Valajaskosken voimalaitosta. Ehdimme kuitenkin saada turvelautan kiinni juuri ajoissa. Kiitos jokivarren valppaan asukkaan, joka huomasi ajelehtivan lautan ja ilmoitti siitä ripeästi meille, estimme myös mahdollisen tuotannon seisauksen.

Turvelautasta ilmoituksen tehnyt Riitta Myllymäki on jokivarren asukas, joka asuu kilometrin päässä Valajaskosken voimalaitokselta. ”Olin tekemässä kesän viimeisiä puutarhatöitä pihallani joen varressa, kun huomasin vedessä jotain sinne kuulumatonta. Ihmettelin, että eihän tuossa kohtaa ole ennen saarta ollut”, Riitta kertoo havainnostaan. Kyseessä oli tuuliajolla oleva turvelautta, jonka suuruudesta Riitta nopeasti päätteli, että se voisi vahingoittaa voimalaitosta sinne asti ajelehtiessaan.

”Onneksi jokivarressa asuu valppaita ihmisiä, jotka eivät epäröi ilmoittaa havainnoistaan”, aluepäällikkö Yrjö Koivisto kiittelee. Riitta on muuttanut Etelä-Suomesta pohjoiseen, eikä hän tunne suoraan Kemijoki Oy:n henkilökuntaa. ”Suoraa puhelinnumeroa minulla ei kenellekään ole, mutta lautan havaittuani kiirehdin tietokoneelle, koska arvasin yhtiön verkkosivuilta selviävän kenelle ilmoittaa. Verkkosivuilta löysin lomakkeen, jonka täytin ja viesti tavoitti oikeat henkilöt ilmeisesti todella nopeasti”, Riitta kertoo toiminnastaan.

Veneet vesille ja turvelautta kiinni

Kemijoki Oy:n Tarja Zitting-Huttula vastaanotti palautekanavaa pitkin tulleen viestin ja ilmoitti asiasta välittömästi päivystäjälle, joka teki tilannearvion. Ilmoituksen saatuaan, alueella toimivan Kemijoki Oy:n kumppanin Mitta Oy:n henkilökunta kiirehti rantaan, veti veneet vesille ja lähti ottamaan turvelauttaa kiinni. Turvelautta oli todella vähällä joutua niin lähelle voimalaitosta, ettei sille olisi enää voinut tehdä mitään.

Pahimmassa tapauksessa suuren lautan osia olisi imeytynyt välppien tukkeeksi. Vesivoimatuotannon kannalta se olisi tarkoittanut välppien puhdistamista ja noin parin päivän tuotantokeskeytystä ja -tappioita.

Kaikkien onneksi turvelautta saatiin kiinni riittävän ajoissa. Lautta siirrettiin veneillä rantaan noin kilometri laitoksen yläpuolelle, jonne se ankkuroitiin ja myöhemmin lapettiin kaivinkonetyönä maalle jatkotoimenpiteitä varten.

Toivomme jatkossakin vesistön käyttäjiltä valppautta ja kuulemme mielellämme havainnoista jokivarressa.

> Lue lisää >
18.11.2016

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt! Tämän Liekkeen aiheina ovat mm. loppusyksyn vesitilanne ja vuoden turvallisuusterveiset kumppaniverkostoltamme

Lieke-uutiskirje tiivistää Kemijoki Oy:n tuoreimmat uutiset ja esittelee sekä omia asiantuntijoitamme että kumppaniemme ja sidosryhmiemme edustajia joen varrelta.

Tämän numeron aiheita:

  • Kostea alkusyksy piti järvien pinnat korkealla – lokakuussa kuivempaa
  • Jokivarren asukkaan valppaus esti turvelautan ajelehtimisen Valajaskosken voimalaitokseen
  • Vuoden 2016 turvallisuusvinkit – työturvallisuusterveiset kumppaniverkostosta
  • Sierilän voimalaitoshankkeen verkkosivut ovat uudistuneet
  • Emokalapyyntiä Lieksanjoella
  • Yläastelaiset vierailivat Petäjäskosken voimalaitoksella

Lue Lieke

> Lue lisää >
17.11.2016

Yläastelaiset vierailivat Petäjäskosken voimalaitoksella

Marraskuun alussa Muurolan koulun 7.–9.-luokkalaiset vierailivat Petäjäskosken voimalaitoksellamme. Muurolan peruskoulun opettajakunta halusi vierailun, joka tukisi uuden opetussuunnitelman ajatusta oppiainerajoja ylittävästä ilmiöstä. Voimalaitosvierailun tarkoitus oli toimia inspiraationa myöhemmin marraskuussa järjestettävillä Kemijoki-aiheisille ilmiöpäiville.

Vierailu vesivoimalaitoksessamme oli avartavaa oppilaille monella tapaa. Vesivoimantuotanto ja voimalaitoksen tekniikka olivat yhtenä näkökulmana, mutta samalla nuoret saivat runsaasti työelämätietoutta.

Vesivoiman tuotanto tutuksi

Vierailulla kumppaniyhtiömme Caverionin laitoshuoltajat esittelivät voimalaitosta ja kierrättivät oppilaita voimalaitoksen tiloissa. Caverionin voimalaitoshuoltajat tuntevat laitoksen tekniikan ja historian kuin omat taskunsa. ”Kuuntelimme mielenkiinnolla voimalaitoshuoltajien esitystä laitoksen toiminnasta. Parhaiten mieleeni jäi vanha ohjaamopöytä, joka toi mieleen amerikkalaiset avaruuselokuvat. Uskomatonta, että koko laitosta ohjataan pääkaupunkiseudulta käsin”, tiivistää tuntemuksiaan kierrokselle osallistunut Muurolan koulun opinto-ohjaaja Hanna Pötsönen.

Vierailuun sisältyi mm. kierros voimalaitoksen ”konehuoneessa”, jossa oppilaat pääsivät omin silmin näkemään voimalaitoksen sähköntuotantokoneiston.

Oppilaat olivat aktiivisia ja kiinnostuneita vesivoimasta

Jälkeenpäin Petäjäiskosken vierailua pohditaan matematiikkaa ja fysiikkaa käsittelevässä työpajassa, mutta aihetta katsotaan myös laajemmin, ympäristön ja työllisyyden näkökulmista. Kemijoki Oy:n aluepäällikkö Yrjö Koivisto oli paikanpäällä kertomassa yrityksemme rakenteesta ja kumppanuusmallistamme. ”Nuoret kuuntelivat mielenkiinnolla, miten kumppanuusmallin avulla tuotamme vastuullista vesivoimaa ja työllistämme paikallisia yrityksiä”, Yrjö kertoo.

Petäjäskosken valvomon esittelyn yhteydessä aluepäällikkö Jyrki Autti kertoi oppilaille myös kala-asioista. ”Oppilaat olivat innostuneita ja saimme aikaan hyvää keskustelua”, Yrjö jatkaa.

Ilmiöpäivillä pohditaan Kemijokea

Ilmiöpäivillä kokemuksia sovelletaan monella tapaa. ”Luvassa on muun muassa matematiikkaa ja fysiikkaa, äidinkieltä ja matkailua yhdistävä työpaja sekä kuvaamataito-työpaja, jossa tehdään Kemijokeen liittyvä tilataideteos”, Hanna kertoo. Hanna keräsi vierailun jälkeen muutamia kommentteja oppilaita päivän annista. “Opin sen, että sähkö jaetaan muille yhtiöille ja sieltä myydään talouksille.”, kertoi eräs seiskaluokkalainen “Opin monia uusia asioita vesivoimasta” ja “Opin sen, että Petäjäskoski on Suomen suurimpia voimalaitoksia”, summasi eräs yhdeksäsluokkalainen.

Kiitämme reippaita oppilaita vierailusta!

> Lue lisää >
14.11.2016

Kostea alkusyksy piti järvien pinnat korkealla – lokakuussa kuivempaa

Veden pinnat ovat pysyneet Kemijoen vesistöalueella korkealla koko kesän ja alkusyksyn ajan. Lokakuu oli kuivempaa ja kylmempää vesistöalueella, mikä on laskenut virtaamia keskimääräiselle tasolle. Porttipahdassa ja Lokassa vedenpinnat ovat pysyneet verrattain korkealla. Porttipahdalla vettä juoksutettiin koneiston kautta syys–lokakuussa, jotta mahdolliset syyssateet mahtuvat altaaseen. Arvioimme vuoden 2016 vesivoiman tuotannon ylittävän aiemman vuonna 2008 saavutetun 5447 GWh (vuosi- ja tuotantoluku tarkennettu 18.11.2016) vuosituotantoennätyksen.

Pohjoisessa syksy kääntyy jo talveksi ja myös vesivoiman tuotannossa olemme aloittaneet talveen valmistautumisen. Suunnittelimme jäiden tarkkailulentoa marraskuun puoliväliin, mutta lennon sijaan teimme tarkkailuretken maastossa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Kemijoen vesistöalue on pikkuhiljaa jäätymässä. Meneillään oleva hieman lämpimämpi jakso ja lumisade voivat vähän hidastaa jäädytyksiä. Tarkkailemme tilannetta ja rajoitamme virtaamia lisää tarvittaessa.

Loppukesä ja alkusyksy olivat todella sateisia – lokakuussa reilusti keskimääräistä kuivempaa

Elokuussa satoi lähes kaksinkertainen määrä keskiarvoon verrattuna ja Kemijärvellä käytiinkin jo tulvavesissä. Viileän ja kuivan syksyn mittaan tilanne on rauhoittunut ja tulovirtaamat ovat olleet laskussa lokakuusta lähtien. Tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että kylmempi jakso jatkuu ja voimme aloittaa jäähdytysjuoksutukset.

”Jäähdytysjuoksutukset tarkoittava sitä, että vesistön käyttöä rauhoitetaan ja pinnankorkeuksien vaihtelua pyritään pitämään vähäisinä. Toimilla edesautamme yhtenäisten jääkansien syntymistä. Tästä on hyötyä niin luonnolle, jokivarren virkistyskäyttäjille kuin vesivoiman tuotannollekin”, kertoo Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Heikki Poikela.

Könkään alueen elokuinen lähes kaksinkertainen sadanta keskiarvoon verrattuna vaikutti Ounasjoen virtaamaan, mutta syyskuussa virtaamat laskivat keskimääräiselle tasolle. Vuotsossa sadanta oli 10–40 milliä keskimääräistä enemmän elo–syyskuun aikana, kun lokakuussa sadanta oli 9 millimetriä keskiarvon ollessa 60 millimetriä.

Turvelauttoja liikenteessä syksyn mittaan

Kemijärven Kurjenperällä irtosi suuri turvelautta loppukesästä. ”Kemijärven turvelauttaa yritettiin irrottaa lokakuun lopulla, mutta viilentyneet vedet muuttivat ympäristön olosuhteita niin, ettei vaadittavaa kaasunostetta enää syntynyt ja lautta jäi pohjastaan kiinni. Mietimme uusia ratkaisuja lautan siirtämiseen”, Heikki kertoo.

Lokakuussa Valajaskoskella liikkui turvelautta kohti voimalaitosta, mutta rannan asukkaan ilmoituksen ansiosta saimme lautan ankkuroitua juuri ennen laitosta. Turvelautta on nyt saatu nostettua pois vedestä yhteistyökumppanimme toimesta. Teemme tiiviisti yhteistyötä turvelauttojen ankkuroimiseksi ja siirtämiseksi kumppanimme Mitta Oy:n kanssa.

> Lue lisää >
21.10.2016

Vuoden 2016 turvallisuusvinkit – työturvallisuusterveiset kumppaniverkostosta

Työturvallisuus on meille ehdottoman tärkeä asia, ja edellytämme samaa myös kumppaniverkostoltamme. Myös heidän on huolehdittava osaltaan turvallisista ja yhdessä sovituista työtavoista. Vuosi 2016 on ollut turvallisuuden teemavuosi ja olemme yhteisvoimin panostaneet turvallisuuden kehittämiseen.

”Vesivoimatuotannon on oltava aina luotettavaa, suunnitelmallista ja vastuullista. Turvallisuus on luonnollinen ja tärkeä osa kaikkea toimintaamme ja olemme vastuussa turvallisuudesta yhdessä. Se tarkoittaa, että teemme oman työmme huolella ja huolehdimme samalla toinen toisistamme sekä työympäristöstämme. Jokainen tehtävä sisältää suunnitelman siitä, miten työ tehdään turvallisesti ennakoiden ja yhteistyössä. Turvallisuus on yhteinen päätös, ei sattumaa. Meidän on voitava luottaa siihen, että kaikki joiden kanssa työskentelemme, ovat sitoutuneet turvallisuuteen”, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Kokosimme turvallisuusvinkkejä ja -terveisiä kumppaniverkostoltamme

Voimalaitosten paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta Kemijoen vesistöalueella vastaa Caverion Suomi Oy Teollisuuden ratkaisut Vesivoimayksikkö. Käytössä on neliosainen turvallisuusjärjestelmä: turvallisuuskeskustelut, turvallisuushavainnot, turvallisuustuokiot ja riskiarviot. ”Tavoitteena on, että jokainen henkilöstön jäsen tekee vähintään neljä turvallisuushavaintoa vuodessa ja lähiesimies pitää turvallisuustuokion viikoittain. Riskiarviot taas tehdään aina jokaiselle kohteelle erikseen. Ennakoivan turvallisuustyön toteutumista seurataan viikoittain. Työturvallisuus on meille erittäin tärkeä asia ja se merkitsee sitä, että kaikkien pitää joka päivä päästä terveenä kotiin”, kertoo Erkki Kähkölä Caverion Suomi Oy:n Teollisuuden ratkaisuista.

Turvallisuusvinkkinä Kähkölä kehottaa panostamaan jatkuvaan ja säännölliseen turvallisuustyöhön. ”Työturvallisuus on asia, joka tarvitsee myös jatkuvaa kehittämistä ja suunnittelua, joka on kiinteä osa jokaista työtehtävää. Jokainen työvaihe on syytä miettiä turvallisuuden näkökulmasta työmenetelmistä ja suojavälineistä lähtien Kähkölä summaa.

Mitta Oy vastaa Kemijoki Oy:n velvoite-, ympäristö- ja patoturvallisuustöistä. Mitta Oy:lle työturvallisuus on myös kaiken a ja o. Nollatapaturmatavoite on tärkeä asia. Työturvallisuus huomioidaan mm. työssä tarvittavilla henkilökohtaisilla turva- ja suojavarusteilla. Tärkeää on myös perehdyttää uudet työntekijät työhönsä.
Lisäksi pidempään talossa olleet kollegat opastavat kokemattomampia tarvittaessa myös työkohteissa maastossa”, Mitta Oy:n ympäristötöiden palvelupäällikkö Erkki Naasko kertoo.

”Suunnittelu on erittäin tärkeä asia työturvallisuuteen liittyen. Meillä on laaja toimintasäde 300 km pohjois-eteläsuunnassa ja olosuhteet voivat vaihdella, joten työmaakohtaiset suunnitelmat ovat tärkeitä. Meillä työskennellään yleensä pareittain, mutta olemme sopineet, että mikäli työskennellään yksin, soitetaan työkaverille ennen lounasta ja päivän päätteeksi ennen kotiin lähtöä”, Naasko kertoo.

Turvallisuusvinkkinä Naasko korostaa sitä, että jokainen työntekijä vaikuttaa turvallisuuteen. Turvallisuusasiat tulevat jatkuvasti vastaan työmaalla. Jokaisen työntekijän on tärkeä pitää tarvittaessa tuumaustauko ja miettiä turvalliset työtavat rauhassa.

Voimalohi Oy vastaa Kemijoki Oy:lle asetetuista kalanistutusvelvoitteista. Voimalohi Oy:n työntekijät liikkuvat myös paljon maastossa. Heilläkin on käytössään puhelinsoitot työkaverille erityisesti silloin kun on työskennelty yksin.

”Työturvallisuus merkitsee meille sitä, että työntekijät pysyvät terveinä ja työt sujuvat turvallisesti. Vältetään turhat vahingot ja niistä johtuvat sairauspoissaolot. Työturvallisuus täytyy ottaa huomioon joka päivä. Töitä tehdessä on tärkeää muistaa olla huolellinen ja käyttää tarvittavia turvavälineitä. Työsuojelutoimikunta määrittelee joka vuodelle turvallisuus-teeman ja tämän vuoden teemana on ollut kuulonsuojelu. Olemme siis erityisesti huolehtineet siitä, että jokainen käyttää kuulosuojaimia kun työskentelee melussa”, kertoo tuotantojohtaja Mika Pylväs Voimalohi Oy:ltä.

Turvallisuusvinkkinä Pylväs korostaa sitä, että turvallisuus koostuu pikkujutuista. Esimerkiksi ajaessa tulisi muistaa käyttää handsfree-laitetta. ”Liikenteessä näkee liikaa ihmisiä, jotka puhuvat puhelimeen vain toinen käsi ratilla. Silloin ei voi keskittyä kunnolla ajamiseen. Handsfree on pieni investointi ajatellen ajoturvallisuutta,” Pylväs muistuttaa.

> Lue lisää >
20.10.2016

Valajaskosken voimalaitoksen lähellä suuri turvelautta

Lähellä Valajaskosken voimalaitosta ajelehtii suuri turvelautta. Seuraamme aktiivisesti turvelautan liikkeitä ja pyrimme kiinnittämään sen mahdollisimman pian. Veneilijöitä pyydetään huomioimaan turvelautan liikkeet.

> Lue lisää >