Vesivoima saa alkunsa, kun auringon lämpö muuttaa maapallon pinnalla olevaa vettä vesihöyryksi. Vesihöyry kerääntyy taivaalle pilviksi ja palaa sateena maanpinnalle. Suurin osa sadevedestä valuu järviin ja jokiin ja jokia pitkin meriin. Vesivoimalaitoksilla muutetaan veden putoamisvoima sähköenergiaksi.
Yksi tapa tuottaa veden avulla sähköenergiaa on padota vesi voimalaitoksen yläpuolelle ja pudottaa se voimalaitoksen läpi padon alapuolelle. Veden putoamisvoima pyörittää turbiinia, joka puolestaan pyörittää generaattoria. Generaattori toimii samaan tapaan kuin polkupyörän dynamo ja muuntaa veden voiman sähköksi.
Vesi on luonnollinen ja tehokas tapa varastoida energiaa. Sadevesi ja keväällä sulava lumi varastoidaan järviin ja varastoaltaisiin sekä voimalaitosten yläpuolisiin altaisiin. Näin vettä on käytettävissä energiantuotantoon myös kuivalla säällä ja talvella.
Järviä ja varastoaltaita käytetään lähinnä vuodenaikojen vaihtelun mukaisten tuotantotarpeiden täyttämiseen. Niiden vesivarastoja käytetään erityisesti talvisin. Myös kesän hellejaksojen aiheuttamina vähäsateisina jaksoina vettä otetaan tarvittaessa varastoaltaista.
Voimalaitosten yläpuolisilla voimalaitosaltailla vastataan erityisesti vuorokauden sisäisiin kulutuksen vaihteluihin. Tyypillisesti voimalaitosaltaiden vedenpinta on korkeimmillaan varhain aamulla ja matalimmillaan alkuillasta. Vettä juoksutetaan voimalaitoksella erityisesti aamupäivisin, kun kodeissa ja työpaikoilla käytetään eniten sähköä. Tällöin voimalaitosaltaan pinta laskee ja samaan aikaan vedenkorkeus voimalaitoksen alapuolella nousee.