Vesipuitedirektiivi ja vesienhoitosuunnitelma

Vesipuitedirektiivi ja vesienhoitosuunnitelma

ELY-keskukset valmistelevat vesienhoitolain perusteella valtioneuvoston päätettäväksi vesienhoitosuunnitelmia. Kolmannen vesienhoitokauden (2022-2027) vesienhoitosuunnitelmien luonnokset ovat parhaillaan kuultavana 14.5.2021 saakka. Valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat vuoden 2021 lopussa.

Lapin ELY-keskus on valmistellut Kemijoen vesienhoitoalueen suunnitelman ja sen toimenpideohjelman luonnoksen. Niiden mukaan Ala-Kemijoen ja Keski-Kemijoen sekä Raudanjoen alaosan vesimuodostumien tilaluokka suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan on tyydyttävä.

ELY:n vesienhoitosuunnitelman luonnoksen mukainen luokitus on Kemijoki Oy:n näkemyksen mukaan virheellinen. Ala-Kemijoen vesimuodostuman tulisi voimakkaasti muutettuna vesimuodostumana luokittua hyvään saavutettavissa olevaan tilaan.

EU:n vesipuitedirektiivin mukaiset vesienhoitosuunnitelmat ovat herättäneet jonkin verran julkistakin keskustelua. Aihepiiri on luonteeltaan varsin tekninen ja monimutkainenkin, joten yritämme alla olevan kysymys-vastaus -tietopaketin avulla hieman avata mistä on kyse ja mikä on Kemijoki Oy:n näkökulma.

Mikäli jotain lisäkysymyksiä herää, niin otamme mielellämme kysymyksiänne vastaan palautekanavamme kautta. Päivitämme sivua säännöllisesti.

Mikä on vesipuitedirektiivi?

Vesipuitedirektiivi (VPD) eli yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY), on Euroopan unionin direktiivi, jonka tarkoituksena on luoda puitteet vesiensuojelua varten EU:n jäsenvaltioissa. VPD:n ympäristötavoitteena on, että vesimuodostumien tila ei heikkene ja että pinta- ja pohjavesimuodostumat ovat hyvässä ekologisessa tilassa tai potentiaalissa vuoteen 2027 mennessä.

Mitä tarkoitetaan pintavesimuodostumalla?

Pintavedellä tarkoitetaan vesipuitedirektiivissä sisämaan vesiä pohjavesiä lukuun ottamatta sekä jokisuiden vaihettumisalueita ja rannikkovesiä. Pintavesimuodostumalla puolestaan tarkoitetaan vesipuitedirektiivissä pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa, jokisuun vaihettumisaluetta tai rannikkovesien osaa.

Miten vesipuitedirektiivi on täytäntöön pantu Suomessa?

Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön kansallisin säädöksin, joista tärkeimmät ovat laki vesienhoidon järjestämisestä eli vesienhoitolaki (1299/2004) sekä sen pohjalta annettavat asetukset.

Miten vesienhoitolakia Suomessa käytännössä toteutetaan?

ELY-keskukset valmistelevat vesienhoitolain perusteella valtioneuvoston päätettäväksi vesienhoitosuunnitelmat. Kolmannen vesienhoitokauden (2022-2027) vesienhoitosuunnitelmien luonnokset ovat valmistuneet ja ovat kuulemiskierroksella. Valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat vuoden 2021 lopussa.

Mikä on Kemijoen vesienhoitosuunnitelman tilanne?

ELY-keskus on valmistellut Kemijoen vesienhoitoalueen kolmannen vesienhoitokauden (2022-2027) vesienhoitosuunnitelman ja sen toimenpidesuunnitelman luonnoksen. Luonnos on kuultavana 2.11.2020-14.5.2021, jonka aikana voi antaa mielipiteensä suunnitelmasta. Lapin ELY-keskuksen laatiman Kemijoen vesienhoitosuunnitelman luonnoksen mukaan Ala-Kemijoen ja Keski-Kemijoen sekä Raudanjoen alaosan vesimuodostumien tilaluokka suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan on tyydyttävä.

Mikä on vesistön tilaluokka?

Pintavesien ekologisen tilan arvioinnissa eli luokittelussa vedet jaetaan viiteen tilaluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokittelun pääpaino on biologisissa laatutekijöissä. Veden fysikaalis-kemiallisen tilan laatutekijät (vedenlaatu) ja hydrologis-morfologiset (esim. virtauksen määrä ja vaihtelu) tekijät otetaan huomioon ekologisen tilan arviointia tukevina tekijöinä.

EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteena kaikille Euroopan Unionin jäsenvaltioiden pintavesille on hyvä kemiallinen ja hyvä ekologinen tila tai hyvä ekologinen potentiaali.

Mitä tarkoittaa hyvä ekologinen potentiaali?

Hyvä potentiaali, Suomessa käytetään termiä ”hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila”, on hyvää tilaa lievempi tavoite yhteiskunnallisesti tärkeän käytön fyysisesti muuttamille vesistöille ns. voimakkaasti muutetuille vesimuodostumille.

Mikä on voimakkaasti muutettu vesimuodostuma?

Voimakkaasti muutetulla vesimuodostumalla tarkoitetaan vesipuitedirektiivin mukaan pintavesimuodostumaa, jota ihmisen toiminta on merkittävästi muuttanut fyysisesti. Voimakkaasti muutettu vesimuodostuma -työkalu on otettu vesipuitedirektiivissä käyttöön, koska vesiekosysteemin tila esimerkiksi vesivoiman tai sisävesiliikenteen muokkaamissa olosuhteissa poikkeaa luonnonmukaisen vesistön tilasta niin paljon, ettei luonnonmukaisen veden hyvää tilaa vastaavan tilan saavuttaminen ole mahdollista ilman merkittävää haittaa tärkeälle käytölle. Näissä vesimuodostumissa ympäristötavoite on luonnontilaisia vesistöjä alhaisempi.

Voimakkaasti muutettu vesimuodostuma on vesipuitedirektiivin järjestelmässä oma pintavesijaottelu-ryhmänsä jokien, järvien ja rannikkovesien ohella. Voimakkaasti muutetun vesimuodostuman biologisia vertailuolosuhteita ei kuitenkaan määritellä jokien ja järvien tapaan ns. tyyppikohtaisilla häiriintymättömän veden olosuhteilla, vaan kukin voimakkaasti muutettu vesimuodostuma on tavallaan oma tyyppinsä, jolle tulee määrittää omat vertailuolosuhteet.

Osa vesimuodostumista on siis mahdollista nimetä keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuiksi seuraavien edellytysten täyttyessä:

  1. vesimuodostumaa on fyysisesti muutettu rakentamalla tai säännöstelemällä, mistä on seurannut vesiekosysteemin tilan huonontuminen,
  2. hyvää ekologista tilaa ei voida saavuttaa aiheuttamatta merkittäviä haitallisia vaikutuksia vesistön tärkeille käyttötavoitteille, kuten vesivoimatuotannolle
  3. vesistön rakentamisella saatua hyötyä ei voida saavuttaa muilla teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisilla sekä ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla.

Vesipuitedirektiivi siis tunnistaa ja hyväksyy sen, että ihmisen toiminta on merkittävällä tavalla muuttanut vesistöjen ominaisuuksia EU:n jäsenvaltioissa. Esim. Kemijoen rakennettu alaosa on nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi.

Mitä merkitystä vesienhoitosuunnitelmien tai luokituksen kannalta on sillä, onko joku vesimuodostuma, esimerkiksi Ala-Kemijoki, voimakkaasti muutettu?

Suurin osa vesimuodostumista, jotka liittyvät Kemijoki Oy:n toimintaan on nimetty voimakkaasti muutetuiksi. Voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien tavoitteena on hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila (=hyvä potentiaali). Voimakkaasti muutetun vesimuodostuman biologisten laatutekijöiden arvot hyvässä potentiaalissa vastaavat luonnon vesimuodostumaan verrattuna joko tyydyttävää tai välttävää tilaa.

Direktiivin mukaan voimakkaasti muutetussa vesimuodostumassa hyvään saavutettavissa olevaan tilaan tulee päästä toimenpiteillä, jotka eivät aiheuta merkittävää haittaa vesien tärkeälle käyttömuodolle (kuten vesivoimalle). Toisin sanoen voimakkaasti muutetun vesimuodostuman osalta suljetaan pois toimenpiteet, joista aiheutuu merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle.

Hyvän potentiaalin edellyttämistä toimenpiteistä tulee arvioida niiden vaikutus biologisten laatutekijöiden arvoihin. Jos toimenpiteen vaikutus biologisiin laatutekijöihin on suuri, niin on vesimuodostuma tyydyttävässä tilassa. Muussa tapauksessa vesimuodostuma on jo hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa. Direktiivin mukainen hyvä saavutettavissa oleva tila voidaan saavuttaa, vaikka vesimuodostumasta puuttuisi lajeja, joita esiintyy luonnontilaisessa vesimuodostumassa (esim. lohi). Mikäli esim. kalateillä ei saada aikaan kestävää ja luontaisesti lisääntyvää kantaa, arvioidaan toimenpiteen vaikutus vähäiseksi.

Mitä tarkoittaa ekologinen jatkumo ja jokijatkumo?

Ekologisen jatkumon laaja tulkinta tarkoittaa energian, aineiden ja organismien liikkumista vesiekosysteemissä. Ekologisen jatkumon saavuttaminen varmistaa, että vesiekosysteemille tyypillisen lajiston elinympäristöt ovat yhteydessä toisiinsa, ja lajit pystyvät saavuttamaan elinkiertonsa. Jokijatkumo on suppeampi käsite ja sillä tarkoitetaan yleensä joen pituussuuntaista esteettömyyttä.

Vesistö ei voi olla hyvässä tilassa, jos direktiivin vaatima ekologinen jatkumo ei toteudu? Eli vesivoimalaitosten yhteyteen on rakennettava kalatiet?

Voimakkaasti muutettujen vesien luokittelussa ekologisen jatkumon käsite liittyy vertailutilan määrittämiseen. Parhaan mahdollisen potentiaalin biologisten laatutekijöiden arvot määritetään hydrologis-morfologisen tilan perusteella. Tässä haetaan sellaista tilaa, joka takaisi parhaan mahdollisen ekologisen jatkumon, kun vesimuodostuma on fyysisesti muuttunut tärkeän käyttömuodon, kuten vesivoimatuotannon vuoksi. Tämän tilan luomiseksi suunniteltavat lieventämistoimenpiteet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa tärkeälle käytölle, kuten vesivoimalle. Jos tarkastelu osoittaa, että esimerkiksi kalatie aiheuttaa merkittävää haittaa tärkeälle käytölle tai että kalatie ei sanottavasti paranna joen kalaston tilaa, niin silloin joen esteettömyys ei ole VPD:n vaatimus tälle voimakkaasti muutetulle vesimuodostumalle.

Mikä on Kemijoki Oy:n näkemys luonnoksen mukaisesta luokituksesta?

ELY:n vesienhoitosuunnitelman luonnoksen mukainen luokitus on Kemijoki Oy:n näkemyksen mukaan virheellinen. Ala-Kemijoen vesimuodostuman tulisi voimakkaasti muutettuna vesimuodostumana luokittua hyvään saavutettavissa olevaan tilaan. On olennaista huomioida, että voimakkaasti muutetun vesimuodostuman hyvä saavutettavissa oleva tila ei ole sama kuin luonnonmukaisen joen hyvä tila. Voimakkaasti muutetun vesimuodostuman hyvä saavutettavissa oleva tila vastaa enintään luonnonmukaisen joen tyydyttävää tilaa.

Kemijoki Oy perustelee tilaluokituksen virheellisyyttä sillä, että ELY:n suunnitelmassaan esittämistä toimenpiteistä aiheutuu merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle, vesivoiman tuotannolle, eikä ekologista hyötyä saavuteta. Suunnitelmassa on puutteita tilaluokituksen laadinnassa ja dokumentoinnissa, esimerkiksi tarkemmat tiedot juuri toimenpiteiden aiheuttaman merkittävän haitan ja niillä saavutettavan ekologisen hyödyn arvioinnista puuttuvat.

Nykyisessä hoitosuunnitelmassa sekä uuden vesienhoitosuunnitelman luonnoksessa todetaan, että Ala-Kemijoen fysikaalis-kemiallinen veden laatu on erinomainen, mutta joki on tyydyttävässä tilassa rakentamisesta johtuvien hydrologis-morfologisten muutosten ja vaelluskalayhteyden puuttumisen vuoksi. Tähän perustuen ELY-keskus edellyttää vesienhoitosuunnitelman luonnoksessaan kalateiden rakentamista Kemijoki Oy:n voimalaitoksiin Kemijoella.

Kemijoki Oy:n näkemyksen mukaan ei ole olemassa toimenpideyhdistelmää, joka mahdollistaisi vaelluskalojen luontaisesti lisääntyvän ja itsensä ylläpitävän kannan syntymisen ja jolla ei aiheutettaisi merkittävää haittaa vesimuodostuman tärkeälle käytölle. Kalatierakentamisella ei saataisi aikaan luontaisesti lisääntyvää vaelluskalakantaa Ala-Kemijoen vesimuodostumassa, eikä vaadittavaa ekologista hyötyä siten saavutettaisi. Koska toimenpiteiden vaikutus voidaan katsoa vähäiseksi, Ala-Kemijoen vesimuodostuma on jo hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.

Kemijoki Oy jatkaa toimialueillaan keskustelua ELY-keskusten kanssa muun muassa edellä mainituista merkittävän haitan ja saavutettavan ekologisen hyöyn arviointikriteereistä ja -tavoista, koska ne ovat olennaisia oikean luokituksen sekä vesienhoitosuunnitelmassa edellytettävien toimien kannalta.

Tärkeää on myös, että suunnitelmien perustana olevat luokitukset on tehty huolellisesti, avoimesti ja yhdenvertaisesti koko maassa.

Eikö vesipuitedirektiivi kuitenkin edellytä, että kalatiet rakennetaan?

Ei edellytä. Kemijoki on vesipuitedirektiivin mukainen voimakkaasti muutettu vesimuodostuma, jossa vesivoimatuotanto on direktiivin mukainen tärkeä käyttömuoto. Voimakkaasti muutetun vesimuodostuman tavoitetila on hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila. Hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila on selkeästi alhaisempi kuin luonnontilaisen joen hyvä tila, eikä voimakkaasti muutettua vesimuodostumaa voi verrata luonnonvesimuodostumaan. Voimakkaasti muutetun vesimuodostuman tavoitetilan saavuttamiseksi vaadittavien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, joista ei aiheudu merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle eli tässä tapauksessa vesivoiman tuotannolle. Lisäksi vesipuitedirektiivi edellyttää, että toteutettavilla toimenpiteillä saavutetaan selkeää ekologista hyötyä eli luontaisesti itsensä ylläpitävä vaelluskalakanta. Yhtiön tekemien selvitysten perusteella kalatiet aiheuttaisivat Kemijoella merkittävää haittaa vesivoiman tuotannolle, mutta niillä ei saavutettaisi vaadittavaa ekologista hyötyä.

Vastustaako Kemijoki Oy sitä, että Kemijoen tilaa ja vaelluskalojen elinolosuhteita parannetaan?

Ei vastusta. Kemijoki Oy on tehnyt ja tekee jatkossakin paljon työtä vesistöjen ja ranta-alueiden kunnosta huolehtimiseksi. Vaelluskalatyön osalta Kemijoki Oy:n pitkän tähtäimen tavoitteena on yhteistyössä ja vapaaehtoisin toimin palauttaa osittain luonnonvarainen vaelluskalakanta.

Kemijoki Oy:n nykyiset kalatalousvelvoitteet toteutamme kalatalousviranomaisten hyväksymällä tavalla. Teemme vaelluskalatyötä myös huomattavasti velvoitteita laajemmin. Vuonna 2020 käytimme kalatalousvelvoitteiden hoitoon noin 2,9 miljoonaa euroa ja vapaaehtoiseen vaelluskalatyöhön yli miljoona euroa.

Vaelluskalakantoja elvytetään yhteistyössä. Yhteistyön lisääminen on myös kansallisen kalatiestrategian mukainen toimintalinja. Lieksanjoen vaelluskalakärkihanke on hyvä esimerkki sujuvasta alueellisesta yhteistyöstä ja vapaaehtoisen työn tuloksellisuudesta. Kemi- ja Ounasjokien vesistöalueen vapaaehtoiset vaelluskalahankkeet toteutamme Lapin liiton Vaelluskalatyöryhmän kautta. Ajankohtaisena esimerkkinä padon ohitusratkaisun suunnittelu Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen.

Kun Kemijoki Oy:n toimintaedellytyksiä säännellään, on tärkeää huomioida (aivan kuten vesipuitedirektiivikin huomioi) vesivoimantuotannon toimintaedellytysten turvaaminen, mikä on hyvää ilmasto- ja huoltovarmuuspolitiikkaa. Siirtyminen uusiutuvaan energiaan – ja kohti hiilineutraalia sähköjärjestelmää – edellyttää säätövoimaa. Vesivoima on paras ja käytännössä ainoa keino tarvittavan jouston tuottamiseen.