Sääntely ja velvoitteet

Vesivoimaa koskee useat eri lait, jotka ovat syntyneet ja muuttuneet yhteiskunnan tilaa ja arvoja kuvaavissa sykleissä. Tällä hetkellä voimassa oleva vesivoiman rakentamista ja käyttöä sekä vesistöjen suojelua koskeva lainsäädännön kokonaisuus koostuu monesta eri aikoina luodusta ja uusitusta osasta.

Vesilaki ohjaa vesien käyttöä ja rakentamista. Vesivoimalaitoksen rakentamiseen ja käyttöön tarvitaan aina vesilain mukainen lupa. Aluehallintovirasto (AVI) käsittelee lupahakemukset ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) valvoo lupaehtojen noudattamista. Vaasan hallinto-oikeus käsittelee mahdolliset vesitalouslupiin liittyvät valitukset. Korkeimpana oikeusasteena lupa-asiat ratkaisee korkein hallinto-oikeus.

  • Vesilaki

    Vesilaki (587/2011) on vesivarojen ja vesiympäristön käyttöä koskeva yleislaki. Huomattavimmat vesivoiman rakentamista ja käyttöä koskevat säädökset sisältyvätkin vuonna 2011 uudistettuun vesilakiin. Kymmenen vuotta kestäneen työn tuloksena vuodesta 1962 voimassa ollut vesilaki (264/1961) uusiutui keskeisiltä osiltaan. Ajanmukaistettu laki ei muuttunut soveltamisalaltaan eikä keskeisiltä periaatteiltaan, mutta se vastaa nyt paremmin muutoksia vesivarojen käytössä, yhteisölainsäädännössä sekä yhteiskunnassa yleisesti.

  • Ympäristönsuojelulaki (YSL)

    Ympäristönsuojelulain (579/2014) ensisijainen tarkoitus on ehkäistä ympäristön pilaantumista ennalta. Tärkein työkalu tämän tavoitteen saavuttamiseen on ympäristölupa. Joissain tapauksissa vesivoimalaitoksen rakentamiseen tarvitaan vesitalousluvan lisäksi ympäristönsuojelulain mukainen lupa.

    Lue lisää: Ympäristönsuojelulaki

  • Luonnonsuojelulaki (LSL)

    Luonnonsuojelulain (1096/1996) tarkoitus on mm. ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, maisema-arvoja sekä tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä. Eläinten ja luontoympäristön suojelun puitteet määrittyvät luonnonsuojelulain säädösten mukaan. Luonnonsuojelulailla on myös saatettu Suomessa voimaan seuraava EU-lainsäädäntö: luontodirektiivi (92/43/ETY), lintudirektiivi (79/409/ETY) sekä ympäristövastuudirektiivi (2004/35/EY).

    Lue lisää: Luonnonsuojelulaki

  • Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVAL)

    Ympäristövaikutusten arviointi (468/1994) tulee tehdä tilanteissa, jolloin suunnitellusta vesivoimalasta saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointia käytetään ympäristöluvan myöntämisen pohjana.

    Lue lisää: Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

  • Koskiensuojelulaki (KSL)

    Koskiensuojelulaki (35/1987) määrittelee erikseen suojellut vesistöt Suomessa. Vesivoiman rakentaminen koskiensuojelulailla suojeltuun vesistöön ei ole mahdollista.

    Lue lisää: Koskiensuojelulaki

  • Muu EU-lähtöinen lainsäädäntö

    Natura 2000 -verkoston kautta Euroopan unioni pyrkii ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta alueellaan. Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä.

    Lue lisää: Natura-alueet

    Vesistöjen käyttöä ja suojelua koskee myös EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY), joka Suomessa saatettiin voimaan vuonna 2004 lailla vesienhoidon järjestämisestä sekä asetuksella vesienhoitoalueista. Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä täydentää direktiivin toimeenpanoa.

    Lue lisää: Vesipolitiikan puitedirektiivi

    EU:n vesipuitedirektiivin mukaiset vesienhoitosuunnitelmat ovat herättäneet jonkin verran julkistakin keskustelua. Aihepiiri on luonteeltaan varsin tekninen ja monimutkainenkin, joten yritämme oheisen kysymys-vastaus -tietopaketin avulla hieman avata mistä on kyse ja mikä on Kemijoki Oy:n näkökulma.

    Lue lisää: Vesipuitedirektiivi ja vesienhoitosuunnitelma


Katso myös