Kalauoman suunnittelussa on hyödynnetty tarkoin tutkimustieto kalojen käyttäytymisestä jokiuomassa. Tärkein kriteeri onkin ollut se, miten vaelluskalat pääsevät parhaiten ohittamaan padon.
Kalauoma koostuu luonnonmukaisista ja teknisistä osuuksista. Toteutuskelpoisin vaihtoehto on alakanavan itärannalle sijoittuva kalauoma, jonka kokonaispituus on lähes 700 metriä, keskimääräinen leveys kolme metriä ja keskikaltevuus kaksi prosenttia. Houkutusvirta-altaan tilavuus on lähes 6 000 kuutiometriä.
Katso havainnevideo Taivalkosken kalauomasta. Jos videoupotus ei näy, hyväksy sivuston evästeet tai katso video YouTube-kanavaltamme.
Lupahakemus Taivalkosken voimalaitoksen kalauoman rakentamiseksi: Usein kysyttyä
-
Miksi haluatte rakentaa kalauoman Taivalkoskelle?
Tavoitteemme on osittain luonnonvarainen vaelluskalakanta Kemi-Ounasjoen vesistössä. Vaelluskalakantojen palauttamisessa rakennettuihin vesistöihin tarvitaan laaja valikoima toisiaan tukevia toimenpiteitä oikeassa järjestyksessä – sekä pitkäjänteistä työtä. Toimivat vaellusratkaisut rakennetaan tulosten perusteella vaiheittain edeten, ja niin, että työssä huomioidaan jokaisen voimalaitoksen ja joenosan ominaispiirteet.
Taivalkosken voimalaitos on Isohaaran yläjuoksulla seuraava vesivoimalaitos. Isohaara taas on Perämereen laskevan Kemijoen ensimmäinen voimalaitos, jolla on kaksi kiinteärakenteista kalatietä. Aloitimme padon ohitusratkaisun suunnittelun Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen, kun vuonna 2018 osoittautui, että jokeen nousseiden kalojen määrä on kasvanut.
-
Miksi Taivalkoskelle ei rakenneta täysin luonnonmukaista ohitusuomaa?
Kalauoman suunnittelun tärkein lähtökohta on ollut kalojen käyttäytyminen eli se, miten vaelluskalat pääsevät parhaiten nousemaan Taivalkosken padon yli. Toteutuskelpoisin vaihtoehto on alakanavan itärannalle sijoittuva kalauoma, jonka kokonaispituus on lähes 700 metriä, keskimääräinen leveys kolme metriä ja keskikaltevuus kaksi prosenttia. Houkutusvirta-altaan tilavuus on lähes 6 000 kuutiometriä. Kalanuoman kiinniottolaitteen toiminnan suunnittelussa on huomioitu sekä smolttien että aikuisten kalojen kiinniotto, ja tutkimus- ja kehitystoiminta.
Sweco, jolla on kansainvälistä osaamista kalojen vaellusesteiden ohitusratkaisuista, hahmotteli Taivalkosken alueelle lähes kymmenen vaihtoehtoista kalauoman toteutusreittiä, jotka käytiin läpi kalauomalle asetettujen tavoitteiden ja teknisen toteutettavuuden osalta. Vaihtoehtoisia ratkaisuja punnittiin usealla eri mittapuulla kuten kalauoman sisäänkäynnin löydettävyys ja virtaamat, linjausten kaltevuus, kalauoman muokattavuus sekä habitaatti- ja poikastuotantoalueiden toteutusmahdollisuudet. Toteutettavuusselvityksessä huomioitiin myös voimalaitosta ympäröivien kiinteistöjen omistussuhteet maan- ja tilankäytön näkökulmasta, kalauoman maisemoinnin merkitys alueen viihtyisyydelle sekä voimalaitosympäristön rakenteet ja infrastruktuuri.
Taivalkosken kalauomaan sisältyy sekä luonnonmukainen että tekninen osuus. Täysin luonnonmukaisen uoman suuaukko olisi tullut sijoittaa niin kauas alavirtaan, ja etäälle päävirrasta, että sen houkuttelevuus ja samalla toimivuus vaelluskaloille olisi epävarmaa.
Taivalkosken uoma -hankkeessa, kuten vaelluskalatyössämme ylipäänsä, on tärkeänä osana tutkimus- ja kehitystyö parhaiden ratkaisujen löytämiseksi.
-
Maailmalta tai Suomestakin löytyy runsaasti toimivia ratkaisuja vaelluskalakantojen palauttamisesta. Miksi ette ota niistä mallia Taivalkoskella?
Vaelluskalatyössä on löydettävä laitos- ja jokikohtaisesti tehokkaimmat toimenpiteet. Kemijoki on iso joki ja voimalaitokset ovat suuria. Ne ratkaisut, jotka toimivat pienemmissä laitoksissa tai pienillä joilla eivät ole monistettavissa tai kopioitavissa. Atlantin lohelle ei löydy ylipäänsäkään esimerkkejä, joilla viiden laitoksen yli on saatu aikaan itsensä ylläpitävä luonnonvarainen lisääntyminen.
Kalauoman toteutettavuussuunnittelun teki Sweco, jolla on kansainvälistä osaamista vaellusesteiden ohitusratkaisuista esimerkiksi Ruotsista. Suunnittelussa on käytetty hyväksi mm. aiemmin tehtyjä tutkimuksia lohikalojen liikkeistä Taivalkosken alapuolella. Näiden tutkimusten perusteella on päädytty esimerkiksi suuaukon sijoituksen osalta valittuun ratkaisuun.
-
Miksi sidosryhmiä ei kuultu hankkeen suunnittelun yhteydessä?
Olemme tavanneet ohitusratkaisuhankkeen eri vaiheissa Kemijoen kalatalousalueita ja osakaskuntia, Taivalkosken voimalaitosalueen naapureita sekä alueen kuntien ja viranomaisten edustajia. Vuoropuhelu jatkuu.
Vuonna 2022 perustimme Taivalkosken kalauoman laaja-alaisen seurantaryhmän, jonka tarkoituksena on kirittää kalauoman suunnittelua ja toteutusta. Seurantaryhmä tiivistää yhteistyötä, varmistaa aidon vuorovaikutuksen ja toimii kalauomaa koskevien näkemysten välittämisen ja palautteenannon kanavana. Ryhmässä on mukana Lapin ELY-keskuksen, Metsähallituksen, Lapin liiton, jokivarren kuntien ja kaupunkien, kalatalousalueiden, Lapin vapaa-ajankalastajien, paikallisen osakaskunnan ja kyläyhdistyksen edustajia sekä asiantuntijajäseninä Luonnonvarakeskuksen ja Voimalohi Oy:n edustajat.
Keräsimme myös tammikuussa 2019 näkemyksiä parhaasta Taivalkosken padon ohitusratkaisusta. 65 % äänistä meni kalauomalle, 30 % Kalasydämelle ja 5 % kalaportaalle.
-
Miksi ohitusuomaan ei ohjata suurempaa virtaamaa?
Kalauoman yläosa, luonnonmukainen uoma, on mitoitettu virtaamalle 1-3 kuutiometriä sekunnissa. Mitoitettu virtaama on riittävä kalojen vaellukselle voimalaitoksen ohi.
Houkutusvirtaama-altaan koko on noin 6 000 kuutiometriä. Altaan täyttämisvaiheen aikana kalauoman teknisen alaosan virtaama on 1-2 kuutiometriä sekunnissa. Altaan avulla voidaan tuottaa houkutusvesi-impulssi, jolloin kalatien suulla virtaama nousee 3-5 kuutiometriin sekunnissa.
Teknisen kalatien sisäänkäynnin yhteyteen tulee rakenteelliset varaukset pumppaukselle, mikäli 3–5 kuutiometriä sekunnissa houkutusvirtaama osoittautuu myöhemmin riittämättömäksi. Pumppausvarauksella houkutusvirtaama on mahdollista nostaa 20 kuutiometriin sekunnissa saakka kalatien sisäänkäynnille.
Lapin ELY-keskuksen muutoshakemuksessa kalateitä koskevat virtaamavaatimukset ovat 2 kuutiometriä sekunnissa sekä houkutusvirtaama 20 kuutiometriä sekunnissa. Näin ollen Taivalkoskelle suunnitellun kalauoman virtaamiksi on suunniteltu saman kokoluokan virtaamia, joita ELY on hakemuksessaan edellyttänyt.
-
Rajoitetaanko veden ohjausta uomaan, jotta Kemijoki Oy ei menetä tuloja?
Olennaisinta on löytää kalojen kannalta toimiva ratkaisu. Suunnittelussa on myös huomioitu Lapin ELY-keskuksen vaatimukset. Uskomme, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, taloudellinen kannattavuus ja säätövoiman tuotannon varmistaminen ovat sovitettavissa yhteen.
-
Miksi uomaa ei hyödynnetä poikastuotantoalueena?
Taivalkoskelle suunnitellun kalauoman päätehtävänä on mahdollistaa kalojen pääsy lisääntymisalueille, joita on voimalaitoksen jälkeen yläjuoksulla runsaasti. Ala-Kemijoen voimalaitosten osalta ohitusuomiin toteutettavissa olevan poikastuotantoalueen määrä jäisi yhteenlaskettunakin muutamaan hehtaariin. Uomien vaelluspoikastuotanto olisi kokonaisuuden kannalta vähäinen, kun sitä vertaa Ounasjoen poikastuotantoalueen pinta-alaan, joka on noin 1 900 hehtaaria. Lisääntymisalueita on lisäksi tarjolla jo Taivalkosken ja Ossauskosken voimalaitosten väliin laskevilla Kemijoen sivujoilla, joista Runkausjokea on vasta kunnostettu.
Vaelluskalojen kutualueiden sekä eri ikäisten jokipoikasten elinympäristöjen laatuvaatimukset ovat erilaisia. Luonnonmukaisen uoman koko pinta-ala ei siten olisi vaelluspoikastuotantoaluetta. Lisäksi on epävarmaa, missä määrin lohi voitaisiin saada lisääntymään ohitusuomien kaltaisissa suhteellisen vähävetisissä uomissa, sillä lohen tiedetään edellyttävän taimenta vuolasvetisempiä jokijaksoja. Lisäksi riskinä olisi kalojen kudun selviytyminen talviaikana, sillä ohitusuomassa hyytö ja siten myös pohjan jäätymisen mahdollisuus on suuri.
-
Liioitteleeko Kemijoki Oy Taivalkosken kalauoman kustannuksia?
Kustannusarvio perustuu suunnitelmavaiheen parhaaseen arvioon. Kustannustasoon vaikuttaa kohteen ominaisuudet. Taivalkosken ohitusuoman pituuden on putouskorkeudesta johtuen oltava riittävä. Ratkaisu sisältää paljon betonirakenteita, haastavia maatöitä ja useampia teiden alituksia, mikä tekee rakentamisesta tavanomaisen maanrakennuksen kustannuksiin verrattuna selvästi kalliimpaa. Kalatie sisältää lisäksi kiinniottolaitteen ja pumppausvarauksen, mitkä myös nostavat kustannuksia.
-
Toimiiko Kemijoki Oy ristiriitaisesti, kun se suunnittelee Taivalkoskelle vaellusratkaisua, mutta vastustaa ELY-keskuksen hakemusta Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi?
ELY:n muutoshakemuksen lähtökohta on saada aikaan täysin luontaisesti itsensä ylläpitävä vaelluskalakanta. Me taas uskomme, että hyvällä yhteistyöllä, riittävällä tutkimuspanoksella ja vaiheittain edeten on luotavissa tukitoimia edellyttävä osittain luonnonvarainen vaelluskalakanta Kemi-Ounasjoen vesistöön. Vaikka olemme ELY:n hakemuksen lähtökohdista ja keinoista eri mieltä, meillä on samansuuntainen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen vaatii onnistuakseen kaikkien toimijoiden, osapuolten ja sidosryhmien hyvää yhteistyötä ja hyväksyntää.
Aloitimme padon ohitusratkaisun suunnittelun Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen, kun vuonna 2018 osoittautui, että jokeen nousseiden kalojen määrä on kasvanut. Taivalkosken voimalaitos on Isohaaran yläjuoksulla seuraava vesivoimalaitos. Isohaara taas on Perämereen laskevan Kemijoen ensimmäinen voimalaitos, jolla on kaksi kiinteärakenteista kalatietä. Yksi edellytys onnistuneelle vaellusyhteydelle Taivalkoskella on Isohaaran vesivoimalaitoksen kalateiden nykyistä parempi toimivuus.
Näkemyksemme on, että toimintatapamme edetä voimalaitoskohtaisten ohitusratkaisujen kautta vaiheittain eteenpäin on selkeästi nopeampi ja tehokkaampi kuin ELY:n hakemuksen mukainen pyrkimys edetä velvoitemuutoksen kautta kaikkia voimalaitoksia koskeviin yhtäaikaisiin hankkeisiin.