Osallistumme aktiivisesti kalakantojen elvyttämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnitteluun yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kalakantojen hyvinvoinnin varmistaminen on keskeinen osa vastuullista joen hoitoa.
Vaelluskalakantojen palauttamisessa rakennettuihin vesistöihin tarvitaan laaja valikoima toimenpiteitä sopivassa järjestyksessä. Ensin on vahvistettava jokien poikastuotantoalueille leimautuvien vaelluskalojen kantoja, jotta mahdollisia kalateitä varten olisi riittävästi kalakantaa jokiin nousemaan. Kalakantoja vahvistetaan muun muassa emokalojen ylisiirroilla alajuoksulta yläjuoksulle, kalanpoikasten tuki-ja mäti-istutuksilla sekä elinympäristökunnostuksilla.
Olemme mukana Lapin liiton koordinoimassa, vaelluskalakantojen elvyttämiseksi perustetussa yhteistyöryhmässä. Olemme mukana Lapin liiton koordinoimassa, vaelluskalakantojen elvyttämiseksi perustetussa yhteistyöryhmässä. Työryhmä on laatinut laajapohjaisena yhteistyönä kattavan toimenpidesuunnitelman, jota nyt toteutetaan. Hyvä esimerkki osin luonnonvaraisen vaelluskalakannan palauttamisesta kalojen ehdoilla ja vaiheittain edeten on padon ohitusratkaisun suunnittelu Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen.
Lieksanjoella yhteistyösopimus vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämisestä allekirjoitettiin kesäkuussa 2016. Sopimuskumppanit ovat Kemijoki Oy, Lieksan kaupunki, Metsähallitus sekä Pielisen ja Ruunaan kalastusalueet. Käytännön toimenpiteet alkoivat samana kesänä ja jatkuvat edelleen.
Hyvien käytäntöjen ja tulosten vuoksi alun perin kolmevuotista hanketta jatketaan Ely-keskuksen, Luken, Ruunaa-Pielisen kalatalousalueen, Metsähallituksen ja Lieksan kaupungin sekä koordinoinnista vastaavan Future Missions Oy:n kanssa. Lieksanjoella uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvyttämistä tukevat toimenpiteet ovat kattaneet muun muassa vaelluspoikasten kiinniottolaitteen rakentamisen Pankakosken voimalaitoksella, kalastuksen valvonnan kehittämisen salakalastuksen estämiseksi, helikopterisoraistukset lisääntymisalueiden kunnostamiseksi, tuki-istutukset ja emokalojen ylisiirrot sekä alasvaellukseen ja radiotelemetriseurantaan liittyvän tutkimuksen.
Istutamme vuosittain Kemijokeen ja sen merelliselle vaikutusalueelle yli kuusi miljoonaa kalanpoikasta ja pyyntikokoista kalaa. Toteutamme kalanistutukset yhtiölle asetettujen velvoitteiden mukaisesti. Istutusten tavoitteena on kompensoida voimalaitosten rakentamisesta kalastukselle ja kalakannoille aiheutuneita haittoja.
Kemijoki Oy:n istutusvelvoite on Suomen suurin. Kalatalousvelvoitteiden hoitoon käytämme vuosittain omia työkustannuksia huomioimatta noin 2,3 miljoonaa euroa. Istutus- ja tarkkailusuunnitelmat hyväksyy paikallisen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut. Se myös valvoo istutusten ja tarkkailutoimenpiteiden toteutusta. Istutus- ja tarkkailusuunnitelmien teossa kuullaan myös kalastusoikeudet omistavia osakaskuntia.
Kalatie tarkoittaa padon yhteyteen rakennettavaa kulkuväylää, jota pitkin kalat pääsevät kulkemaan padon ohi. Kalatiet voivat olla osa toimivaa vaelluskalaratkaisua..
Kalatiesuunnitelmat antavat raamit mahdollisten kalateiden rakentamiseen Kemijoen pääuomaan Isohaaran voimalaitoksen yläpuolisiin vesivoimalaitoksiin. Vuoden 2019 alussa kerroimme, että Kemijoki Oy suunnittelee ja toteuttaa vaelluskaloille padon ohitusratkaisun Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Tammikuussa 2022 jätimme Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle lupahakemuksen kalauoman rakentamisesta Taivalkoskelle. Lisäksi Taivalkosken voimalaitoksella on käytössä Kalasydän Oy:n kehittämä hydraulinen Kalasydän-kalatie. Taivalkosken vaelluskalaratkaisusta saa lisätietoa täältä.