Julkinen kuuleminen Ailangantunturin pumppuvoimahankkeen PCI-statuksesta kokosi monipuolisia näkökulmia hankkeen jatkokehittämisen tueksi

Kemijoki Oy järjesti kesällä 2026 julkisen kuulemisen, jossa käsiteltiin Ailangantunturin pumppuvoimahankkeelle Euroopan komission myöntämää PCI-statusta (Project of Common Interest), Ailangantunturin pumppuvoimalaitosta osana Suomen ja EU:n energiajärjestelmää sekä hankkeen luvituksen etenemistä.  

Kuulemisen tavoitteena oli tarjota mahdollisuus tutustua hankkeeseen ja tuoda esiin siihen liittyviä mielipiteitä, joita hyödynnetään hankkeen jatkosuunnittelussa. Mielipiteitä vastaanotettiin 3.6.–3.7.2026 sähköpostitse, ja aiheesta keskusteltiin Kemijärven Kulttuurikeskuksessa järjestetyssä yleisötilaisuudessa 15.6.2026.  

Kesäkuussa järjestetty julkinen kuuleminen on jatkoa yleisötilaisuuksille, joita on järjestetty mm. osana ympäristövaikutusten arviota ja kaavoitusprosessia vuosina 2024–2026. Yhteensä yhtiö on tänä aikana pitänyt erilaisia tilaisuuksia Kemijärvellä kymmenen kappaletta, joista kuusi on ollut kaikille avoimia yleisötilaisuuksia, kolme tilaisuutta suunnattu ympäristövaikutusten arviointiprosessin seurantaryhmälle ja yksi alueen maanomistajille.   

Nyt järjestetyn kuulemisen aikana hankkeesta jätettiin sähköpostitse 22 mielipidettä, joista kolme oli saman yksityishenkilön lähettämiä. Mielipiteen jättivät Juujärven kyläseura ry, Lapin kauppakamari, Pro Kemijärvi ry, Ryti-Lehtolan kyläseura ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri. Loput mielipiteensä jättäneistä olivat yksityishenkilöitä. Lisäksi kesäkuun puolivälissä järjestetyssä yleisötilaisuudessa esitetyt näkemykset on huomioitu. Tässä julkaisussa kokoamme yhteen kuulemisen aikana esitetyissä mielipiteissä nousseet keskeiset teemat ja miten nämä on huomioitu tai tullaan huomioimaan hankekehityksen edetessä.

Hankkeen merkitys energiajärjestelmälle ja ilmastolle 

Jätetyissä mielipiteissä käsiteltiin hankkeen roolia osana Suomen ja Euroopan energiajärjestelmää. Osa palautteenantajista korosti säätövoiman ja energian varastoinnin merkitystä sähköjärjestelmän toimivuudelle. Hankkeen arvioitiin vahvistavan sähköjärjestelmän toimitusvarmuutta, tasoittavan sähkön tuotannon ja kulutuksen vaihtelua sekä tukevan uusiutuvan energiantuotannon kasvua. Kaiken kaikkiaan hankkeen nähtiin tukevan niin puhtaan energian tuotantoa, energiasiirtymää kuin energiaomavaraisuutta.  

Mielipiteissä tarkasteltiin hanketta myös laajemmasta talouden ja investointien näkökulmasta. Osa palautteenantajista piti pumppuvoimaa strategisesti merkittävänä investointina, joka vahvistaa Suomen kilpailukykyä, tukee Pohjois-Suomen kasvua sekä luo edellytyksiä uusille investoinneille esimerkiksi energiaintensiivisessä teollisuudessa, vetytaloudessa ja datakeskustoiminnassa. 

Mielipiteissä nousi esiin myös tärkeitä ilmastonäkökulmia. Osa vastaajista arvioi pumppuvoiman tukevan vähäpäästöisen sähköjärjestelmän kehittämistä sekä mahdollistavan uusiutuvan energiantuotannon tehokkaamman hyödyntämisen. Toisaalta osa palautteista nosti esiin huolia hankkeen mahdollisista vaikutuksista paikallisiin ilmasto-olosuhteisiin ja pienilmastoon. Mielipiteissä pohdittiin muun muassa mahdollisia vaikutuksia lumiolosuhteisiin. 

Osassa mielipiteitä kyseenalaistettiin pumppuvoimateknologian tarkoituksenmukaisuus, hankkeen energia- ja huoltovarmuushyödyt sekä sen välttämättömyys juuri tässä sijainnissa. Palautteissa esitettiin näkemyksiä, joiden mukaan energiajärjestelmän kehittämisessä tulisi tarkastella nykyistä laajemmin myös muita teknologisia ratkaisuja.

Vaikutukset vesistöihin   

Mielipiteissä nousivat esiin hankkeen mahdolliset vaikutukset vesistöihin, ja niissä käsiteltiin erityisesti vesistöjen ekologista tilaa, veden laatua ja kalakantoja. Huolta aiheuttivat muun muassa sedimenttien liikkeelle lähtö, veden samentuminen ja eroosio. Osa palautteenantajista arvioi hankkeen aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia kalastolle ja kalakannoille. Lisäksi mielipiteissä tuotiin esiin epävarmuuksia erityisesti haittojen ehkäisyyn suunniteltujen ratkaisujen toimivuudesta.  

Useissa mielipiteissä tarkasteltiin hanketta suhteessa Kemijärven pitkäaikaiseen säännöstelyyn. Osa palautteenantajista katsoi, että hankkeen vaikutuksia tulisi arvioida osana jo ennestään säännellyn vesistön kokonaisuutta sekä suhteessa vesistössä jo tapahtuneisiin muutoksiin. Huolta herättivät erityisesti vedenkorkeuden ja virtaamien lyhytaikaiset vaihtelut sekä niiden mahdolliset vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön. 

Kaiken kaikkiaan mielipiteissä korostettiin myös Kemijärven ekologisen tilan säilyttämisen merkitystä. Osa palautteenantajista arvioi hankkeen voivan aiheuttaa pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia vesistöön. Palautteissa korostettiin lisäksi, että vaikutuksia tulisi tarkastella koko vesistöalueen näkökulmasta. Osa palautteenantajista arvioi hankkeen vaikutusten voivan ulottua myös Kemijärven alapuolisiin vesistöihin ja vaikuttaa niiden vesiluontoon, kalastukseen ja virkistyskäyttöön.  

Luonnon monimuotoisuus 

Mielipiteissä tarkasteltiin hankkeen mahdollisia vaikutuksia alueen luonnonympäristöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Pohdintaa herättivät erityisesti tunturialueet, luonnontilaiset ympäristöt sekä arktisen luonnon erityispiirteiden huomioiminen hankkeen suunnittelussa. 

Mielipiteissä nostettiin esiin huolia arvokkaista elinympäristöistä, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä luontokohteista ja uhanalaisista lajeista. Erityistä huomiota kiinnitettiin muun muassa lähteisiin, puroihin, noroihin, kosteikkoihin, soihin, vanhoihin metsiin sekä muihin herkkiin luontoympäristöihin. Lisäksi palautteissa korostettiin suojeltujen lajien ja niiden elinympäristöjen säilymisen merkitystä. Osa palautteenantajista arvioi hankkeen vaikutusten ulottuvan yksittäisiä kohteita laajemmalle alueen ekologisiin yhteyksiin ja luonnon toimintaan. Lisäksi osa arvioi hankkeen aiheuttavan pysyviä muutoksia alueen luontoarvoihin. 

Vesistöjen käyttö ja turvallisuus 

Mielipiteissä käsiteltiin vesistöjen käyttöön liittyviä kysymyksiä sekä hankkeen mahdollisia vaikutuksia veden liikkeisiin, jääolosuhteisiin ja vesialueiden käyttöön eri vuodenaikoina. Huolta herättivät erityisesti hankkeen vaikutukset jäällä liikkumiseen, kalastukseen, veneilyyn sekä muuhun vesistöjen virkistyskäyttöön. Mielipiteissä arvioitiin myös vedenkorkeuksien vaihtelun, virtaamien sekä rantojen kulumisen voivan vaikuttaa vesistöjen käytettävyyteen ja turvallisuuteen.  

Virkistyskäyttö ja asuinympäristö 

Mielipiteissä tuotiin esiin näkemyksiä hankkeen vaikutuksista alueen virkistyskäyttöön. Keskustelua herättivät erityisesti ulkoilu- ja retkeilymahdollisuudet eri vuodenaikoina sekä maisemassa tapahtuvat muutokset. 

Palautteissa käsiteltiin lisäksi hankkeen mahdollisia vaikutuksia asumisviihtyvyyteen ja turvallisuuden kokemukseen. Rakennusvaiheen osalta palautteissa arvioitiin melun, pölyn, liikenteen ja muiden rakentamiseen liittyvien vaikutusten voivan heijastua asumiseen, vapaa-ajan käyttöön ja lähiympäristön viihtyisyyteen. 

Toisaalta osassa palautteita arvioitiin hankkeen voivan lisätä alueen kiinnostavuutta matkailu- ja virkistyskohteena sekä synnyttää uusia matkailuun ja vapaa-aikaan liittyviä mahdollisuuksia. 

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin ja elinvoimaan 

Mielipiteissä arvioitiin hankkeen mahdollisia vaikutuksia alueen elinkeinoihin ja elinvoimaan. Osa palautteenantajista arvioi hankkeen vahvistavan Kemijärven, Lapin ja laajemmin Pohjois-Suomen vetovoimaa sekä luovan edellytyksiä yritysmyönteiselle ilmapiirille, investointien houkuttelulle sekä uusien liiketoiminta- ja työllisyysmahdollisuuksien synnyttämiselle. Lisäksi hankkeen arvioitiin voivan vahvistaa alueen elinvoimaa myös rakentamisen aikana lisäämällä esimerkiksi työllisyyttä ja palveluiden kysyntää. 

Osa palautteenantajista arvioi hankkeen voivan tukea alueen väestökehitystä vahvistamalla Kemijärven houkuttelevuutta asuin- ja työskentelypaikkana. Joissakin mielipiteissä arvioitiin investointien luovan edellytyksiä sille, että työikäiset asukkaat ja lapsiperheet voisivat jäädä tai paluumuuttaa alueelle. 

Mielipiteissä tarkasteltiin myös hankkeen vaikutuksia matkailuun. Osa vastaajista näki hankkeen tarjoavan mahdollisuuksia uudenlaisen energiantuotantoon liittyvän matkailun sekä muiden oheispalveluiden kehittämiseen, koska alue on toteutuessaan Suomen ja Pohjois-Euroopan näkökulmasta ainutlaatuinen. 

Toisaalta osassa mielipiteissä nousi esiin huolia hankkeen vaikutuksista poronhoitoon, kalastukseen, matkailuun ja muihin paikallisiin elinkeinoihin. Huolta kannettiin myös kiinteistöjen arvosta. Mielipiteissä pohdittiin myös hankkeen hyötyjen ja haittojen jakautumista sekä esitettiin näkemyksiä siitä, että vesistöihin, ympäristöön ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset voivat kohdistua paikallisesti eri tavoin kuin hankkeesta saatavat hyödyt. Osa palautteenantajista korosti, että hankkeen mahdollisten hyötyjen tulisi näkyä nykyistä selvemmin myös paikallisella tasolla esimerkiksi työllisyytenä tai muina alueelle kohdistuvina hyötyinä.

Sosiaaliset, kulttuuriset ja yhteisölliset vaikutukset 

Osa palautteenantajista peilasi hanketta Kemijärven ja Kemijoen aiempaan rakentamishistoriaan sekä arvioi hankkeen mahdollisia vaikutuksia alueen identiteettiin, kulttuuriperintöön, asukkaiden kokemukseen kotiseudustaan ja paikallisyhteisöjen tulevaisuuteen. Mielipiteissä pohdittiin myös hankkeen vaikutuksia siihen, millainen suhde tulevilla sukupolvilla on alueeseen. 

Kaiken kaikkiaan mielipiteissä käsiteltiin hankkeen vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, turvallisuuden kokemukseen ja viihtyvyyteen. Osa palautteenantajista arvioi hankkeen aiheuttavan epävarmuutta omasta elinympäristöstä ja alueen tulevaisuudesta sekä lisäävän henkistä kuormitusta erityisesti tilanteessa, jossa vaikutusten koettiin ulottuvan laajasti omaan elinympäristöön. 

Mielipiteissä tarkasteltiin lisäksi oikeudenmukaisuuteen liittyviä näkökulmia, kuten sitä, miten hankkeen mahdolliset hyödyt ja haitat jakautuvat vakituisten asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden, paikallisten yhteisöjen, maanomistajien ja muiden osapuolten kesken. Osa palautteenantajista korosti, että hankkeen mahdolliset ympäristöhaitat ja muut vaikutukset eivät saisi kohdistua kohtuuttomasti paikallisiin toimijoihin. 

Mielipiteissä käsiteltiin myös luottamusta Kemijoki Oy:hyn hankkeesta vastaavana yhtiönä. Osa palautteenantajista arvioi aiempien vesistörakentamiseen liittyvien kokemusten vaikuttavan siihen, miten hankkeeseen ja sen mahdollisiin vaikutuksiin suhtaudutaan. 

Luvitus ja sääntely  

Mielipiteissä käsiteltiin hankkeen luvitusprosessia, ympäristövaikutusten arviointia sekä hankkeelle myönnetyn PCI-statuksen merkitystä. Osa palautteenantajista piti PCI-statusta osoituksena hankkeen strategisesta merkityksestä Suomen ja Euroopan energiajärjestelmälle sekä puhtaan siirtymän tavoitteille. Lisäksi mielipiteissä korostettiin ennakoitavan ja tehokkaan lupaprosessin merkitystä investointien toteutumisen näkökulmasta. 

Toisaalta useissa mielipiteissä korostettiin, ettei PCI-status muuta hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin, lupakäsittelyyn tai voimassa olevaan lainsäädäntöön liittyviä vaatimuksia. Osa palautteenantajista katsoi, että hankkeen ympäristövaikutukset, hyväksyttävyys ja lainmukaisuus tulee arvioida täysimääräisesti riippumatta hankkeen asemasta energiajärjestelmän kannalta merkittävänä investointina. 

Mielipiteissä tarkasteltiin hanketta Euroopan unionin vesipuitedirektiivin sekä kansallisen ympäristö- ja vesilainsäädännön näkökulmasta. Lisäksi viitattiin Suomen perustuslain ympäristövastuuta koskeviin säännöksiin sekä EU:n ympäristöperiaatteisiin. Mielipiteissä korostettiin ympäristövaikutusten riittävän selvittämisen, vaihtoehtojen tarkastelun sekä mahdollisten haitallisten vaikutusten ehkäisemisen merkitystä osana lupaprosessia. 

Mielipiteissä nousi esiin myös näkemyksiä ympäristövaikutusten arvioinnin kattavuudesta ja selvitysaineistojen luotettavuudesta. Osa palautteenantajista esitti kriittisiä näkemyksiä muun muassa ympäristöselvityksistä, luontokartoituksista ja vesistömallinnuksista sekä toivoi vaikutusten arvioinnissa huomioitavan nykyistä laajemmin paikallista kokemustietoa ja havaintoja alueen olosuhteista. 

Osa palautteenantajista katsoi, että hankkeen arvioinnissa tulisi tarkastella nykyistä laajemmin vaihtoehtoisia toteutustapoja, sijoituspaikkoja sekä muita energian varastointiin ja sähköjärjestelmän joustoon liittyviä ratkaisuja. Lisäksi palautteissa korostettiin varovaisuusperiaatteen merkitystä tilanteissa, joissa hankkeen vaikutuksiin liittyy epävarmuuksia tai vaikutuksista ei ole saatavilla vertailukelpoista kokemustietoa vastaavista olosuhteista. 

Palautteissa tarkasteltiin myös hankkeen suhdetta nykyisiin säännöstelykäytäntöihin ja lupaehtoihin. Osa palautteenantajista katsoi, että pumppuvoimalan käyttötavan vaikutuksia tulisi arvioida erillisenä kysymyksenä suhteessa voimassa oleviin lupiin, vesilainsäädäntöön ja vesienhoidon tavoitteisiin. 

Lisäksi palautteissa nostettiin esiin turvallisuuteen liittyviä näkökulmia. Osa palautteenantajista arvioi, että hankkeen mahdollisia vaikutuksia tulisi tarkastella myös kriittisen infrastruktuurin, poikkeusolojen, turvallisuusriskien ja geologisten olosuhteiden näkökulmasta osana hankkeen riskienhallintaa ja vaikutusten arviointia. 

Yhteisvaikutusten arviointi 

Mielipiteissä korostettiin, että hankkeen vaikutuksia tulisi tarkastella myös suhteessa muihin alueelle suunniteltuihin pumppuvoimahankkeisiin. Osa palautteenantajista arvioi, että useiden samalle alueelle suunniteltujen hankkeiden vaikutukset voivat kasautua ja ulottua vesistöihin, luonnon monimuotoisuuteen, maisemaan, virkistyskäyttöön, paikallisiin elinkeinoihin sekä alueen asukkaiden elinympäristöön. Useissa palautteissa esitettiin, että yhteisvaikutuksia tulisi arvioida nykyistä laajemmin ennen hankkeiden etenemistä sekä tarkastella vaikutuksia koko vesistöalueen ja paikallisten yhteisöjen näkökulmasta. 

Näkemykset hankkeen hyväksyttävyydestä 

Mielipiteissä esitettiin erilaisia näkemyksiä hankkeen hyväksyttävyydestä. Osa palautteenantajista viittasi asukaskyselyihin ja kunnalliseen päätöksentekoon arvioidessaan hankkeen hyväksyttävyyttä. Osa kyseenalaisti hankkeen sosiaalisen ja eettisen hyväksyttävyyden sekä arvioi hankkeen olevan ristiriidassa paikallisesti esitettyjen näkemysten ja tavoitteiden kanssa. 

Toisaalta osa palautteenantajista piti hanketta tärkeänä mahdollisuutena Kemijärven, Pohjois-Suomen ja koko Suomen kehityksen kannalta. Osa tarkasteli hanketta ennen kaikkea valtakunnallisten ja eurooppalaisten energiajärjestelmätavoitteiden näkökulmasta ja näki sen osana laajempaa energiasiirtymää. 

Useissa mielipiteissä korostettiin, että hankkeen hyväksyttävyys riippuu ympäristövaikutusten huolellisesta arvioinnista, haitallisten vaikutusten ehkäisystä, avoimesta vuorovaikutuksesta sekä eri sidosryhmien näkökulmien huomioimisesta. Osa palautteenantajista katsoi, että hankkeen vaikutuksia tulisi tarkastella myös paikallisyhteisöjen, alueen kehitystavoitteiden, maisema-arvojen ja elinympäristöjen pitkäjänteisen säilymisen näkökulmasta. 

Mielipiteissä tarkasteltiin myös hankkeen hyötyjen ja haittojen jakautumista. Osa palautteenantajista korosti, että hankkeen mahdollisten hyötyjen tulisi näkyä oikeudenmukaisesti myös paikallisella tasolla ja että paikallisilla asukkailla ja yhteisöillä tulee olla riittävät mahdollisuudet muodostaa kantansa hankkeesta luotettavan tiedon pohjalta. 

Vuorovaikutus ja osallistuminen 

Mielipiteissä käsiteltiin hankkeen vuorovaikutusta, kuulemismenettelyjä ja tiedonsaantia. Osa palautteenantajista arvioi kuulemisten tarjoavan mahdollisuuden osallistua hanketta koskevaan keskusteluun, kun taas osa kyseenalaisti vaikutusmahdollisuuksiensa toteutumisen ja toivoi entistä avoimempaa vuoropuhelua hankkeen jatkosuunnittelun aikana. 

Mielipiteissä nousi esiin näkemyksiä kuulemistilaisuuksien toteutuksesta, tiedon saatavuudesta sekä hanketoimijoiden ja osallistujien välisestä vuorovaikutuksesta. Mielipiteissä nousi esiin toive nykyistä laajemmistamahdollisuuksista keskusteluun ja kysymysten käsittelyyn sekä monipuolisemmista osallistumismahdollisuuksista. 

Osa palautteenantajista toi esiin, että hankkeen vaikutuksista tulisi olla käytettävissä nykyistä enemmän tietoa ennen päätöksentekoa ja että keskeisten selvitysten, tausta-aineistojen ja vaikutusarvioiden tulisi olla kattavammin saatavilla hankkeen eri vaiheissa. 

Palautteissa korostettiin myös ennakoivan ja avoimen viestinnän merkitystä sekä sitä, että paikallisilla asukkailla, yhteisöillä ja muilla sidosryhmillä tulisi olla riittävät mahdollisuudet osallistua hanketta koskevaan keskusteluun ja vaikuttaa sen valmisteluun. Mielipiteissä korostettiin, että osallistumisen vaikuttavuutta tulisi tarkastella myös sen perusteella, miten saadut näkemykset huomioidaan hankkeen jatkosuunnittelussa. 

Toisaalta osa palautteenantajista antoi myönteistä palautetta järjestetyistä tilaisuuksista ja niiden yhteydessä käydystä keskustelusta.