Ailangantunturin pumppuvoima­laitoksesta usein kysyttyä

Valmistelimme ympäristövaikutusten arviointiohjelman vuonna 2024. YVA-ohjelma on suunnitelma siitä, miten hankkeen rakentamisen ja käytön aikaisten ympäristövaikutusten arviointi tehdään. Olemme toteuttaneet ohjelman mukaiset luonto- ja muut selvitykset, joita varten omien alojensa asiantuntijat tekivät 45 henkilötyöpäivää kenttätöitä. Tulosten tulkinta ja johtopäätösten teko on osin vielä kesken. Koostamme YVA-selostusta, joka kokoaa yhteen selvitysten ja tutkimusten perusteella tehdyn hankkeen vaikutusten arvion. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on tarkoitus saada päätökseen loppukesästä 2025.

Koostamme kevään aikana YVA-selostuksen, joka kokoaa yhteen arviointiohjelmassa esitettyjen selvitysten perusteella tehdyn vaikutusten arvion. Esittelemme tuloksia keväällä Kemijärvellä yleisötilaisuuksissa ja muissa sidosryhmätapaamisissa. Jätämme toukokuussa hankkeen YVA-selostuksen yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ELY-keskukselle, joka julkaisee arviointiselostuksen liitteineen, tiedottaa arviointiselostuksen vireilläolosta ja kerää hankkeesta mielipiteitä ja lausuntoja.

Kemijärven aluepäällikkömme on tavattavissa Kemijärvellä. Aluepäällikkö Johanna Inkeröinen keskustelee mielellään ja häneltä voi kysyä myös pumppuvoimalaitoshankkeen esisuunnittelusta.

Voimme huomioida Ailangantunturin pumppuvoimahankkeen liittymisen muihin Kemijärvelle suunniteltuihin pumppuvoimahankkeisiin siltä osin kuin meillä on niistä julkista tietoa. YVA-lain mukaan yhteisvaikutus muiden olemassa olevien ja/tai hyväksyttyjen hankkeiden kanssa huomioidaan sitä mukaa, kun mahdollisten seuraavien laitosten ympäristövaikutusten arvioinnit ovat ajankohtaisia.

Kemijärven kaupunki tekee myös omaa kokonaisarviotaan Kemijärvelle suunniteltujen pumppuvoimalahankkeiden vaikutuksista.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarkoituksena on varmistaa, että suunnitteilla olevan hankkeen ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella. Yhteysviranomaisena toimiva Lapin ELY-keskus on jo antanut Kemijoki Oy:lle YVA-ohjelmasta lausuntonsa, jossa se otti kantaa ohjelman laajuuteen ja tarkkuuteen. Yhteysviranomainen tarkistaa myös YVA-selostuksen riittävyyden ja laadun sekä laatii perustellun päätelmän hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hankkeesta vastaava on aina vastuussa arvioinnista aiheutuvista kustannuksista. YVA-konsulttinamme toimii AFRY, jolla on kokemusta yli 100 ympäristövaikutusarviosta eri toimialoilta usean vuoden ajalta.

Toteutamme ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaiset luonto- ja muut selvitykset, joita varten omien alojensa asiantuntijat tekivät 45 henkilötyöpäivää kenttätöitä. Selvitämme Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen ja 400 kilovoltin voimajohdon vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön sekä alueen muihin luontoarvoihin, suojelualueisiin, kalastoon ja kalastukseen, poronhoitoon, vedenlaatuun, pinta- ja pohjavesiin sekä vesienhoitoon, ilmastoon ja ilmanlaatuun, maa- ja kallioperään sekä alueen yhdyskuntarakenteeseen. Kartoitimme lisäksi asukaskyselyllä hankealueen nykyistä käyttöä sekä hankealueen läheisyydessä asuvien näkemyksiä hankkeen mahdollisista vaikutuksista esimerkiksi alueen elinoloihin ja virkistyskäyttöön.

Arviomme mukaan Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen aiheuttama päiväkohtainen Kemijärven pinnankorkeuden vaihtelu kesäaikaan on maksimissaan 4-5 senttimetriä. Lukema on samaa suuruusluokkaa mitä Kemijärven pinta vaihtelee jo nykyisellään Seitakorvan vesivoimalaitoksen käytöstä johtuen. Pumppuvoimalaitoksen ja Seitakorvan vesivoimalaitoksen koordinoitu käyttö vähentää Kemijärveen kohdistuvia vaikutuksia. Talviaikaiset vesistömallinnukset ja sitä myöten vaikutusten arviointi on vielä kesken.

Alustavan arvion mukaan kesäaikainen virtausnopeus kasvaa Lehtosalmessa noin 20 prosenttia, kun vettä lasketaan ylävarastosta Kemijärven Kuusilahteen. Myös virtaaman vaihtelu Lehtosalmessa kasvaa. Luuksinsalmen virtaamissa Ailangantunturin pumppuvoimalaitos aiheuttaa vain pieniä muutoksia nykytilaan verrattuna. Kauhaselän mittauspisteessä virtausnopeuden keskiarvo nousisi noin kaksinkertaiseksi nykytilanteeseen nähden, mutta pysyy huhtikuussakin alle 0,1 m/s tason. Tämä vastaa esimerkiksi kävelynopeutena 360 metriä tunnissa eli varsin verkkaista vauhtia. Kun pumppuvoimalaitos pumppaa vettä takaisin ylävarastoon, virtausnopeuksien vaihtelu on sähköntuotantovaihetta pienempää.

Talviaikaiset vesistömallinnukset ja sitä myöten vaikutusten arviointi on vielä kesken.

Talviaikaiset vesistömallinnukset ja sitä myöten vaikutusten arviointi on vielä kesken. Alustavan jäämallin mukaan Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen vesitunnelin suuaukon lähellä olisi talvisin sulaa noin 200 metrin alueella ja heikentynyttä jäätä noin kilometrin päässä. Muuten vaikutukset Kemijärven jäätilanteeseen ovat vähäiset.

Kemijärvellä Ailangantunturin edustalla tehtiin sedimenttitutkimuksia yhteensä 19 tutkimuspisteessä. Näytteistä määriteltiin muun muassa öljyhiilivedyt, metallit, PAH-yhdisteet, PCB-yhdisteet sekä dioksiinit ja furaanit. Näytteenottosyvyys vaihteli 0,1–0,8 metrin välillä sedimentin pinnasta ja vedensyvyys tutkimuspisteillä vaihteli välillä 2,4–16,8 metriä.

Kemijärven Luuksinsalmen, Kauhaselän, Kuusilahden ja Lehtosalmen pohjasta tutkituissa sedimenttinäytteissä haitta-ainepitoisuudet olivat hyvin alhaisia, eikä sedimenttitutkimuksissa tehty havaintoja esimerkiksi metsäteollisuuden päästöistä. Metalleissa oli hieman kynnysarvojen ylityksiä. Metallien alemmat ohjearvot eivät kuitenkaan ylittyneet, kun vertailukohtana on valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007.

Pumppuvoimalaitoksen yläallas ja patorakenteet aiheuttavat pysyviä muutoksia maisemaan ja ympäristöön. Ailangantunturin alue on talousmetsää, joka on avohakattu viimeksi muutama vuosikymmen sitten. Myös johtoaukealta puusto poistetaan pysyvästi.

Ailangantunturin Tunturilampea ja siitä lähtevää puroa tutkittiin sekä koekalastuksin että ympäristö-DNA-menetelmällä. Kummallakaan menetelmällä ei löytynyt jääkauden aikaista nieriäkantaa.

Raakkukantaa on löytynyt tunturialueen länsipuolella kulkevasta Ailanganjoesta ja kanta on arvioitu elinvoimaiseksi. Pumppuvoimahankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Ailanganjokeen, koska rakentaminen ei kohdistu Ailanganjoen välittömään läheisyyteen. Mahdollisen voimajohdon reitti kulkee Ailanganjoen yli turvallisen välimatkan päässä ja kannansuojelu huomioidaan rakennusaikana.

Ailangantunturilla ja voimajohtoalueella on tehty saukkokartoitus. Alueella liikkuu saukkoja ja niiden pesiminen on todennäköistä Ailanganjoella. Sen sijaan Kemijärven Kuusilahti ei vaikuta erityisen potentiaaliselta pesimisalueelta.

Kevät 2024 oli sään vuoksi erittäin haastava viitasammakkoselvityksen tekemiselle. Rajatulta hankealueelta ei tehty viitasammakkohavaintoja, ja alue olisikin karu elinympäristö viitasammakoille.

Uudet laitokset luovat uusia työpaikkoja sekä rakennusvaiheessa että pysyvinä työpaikkoina laitosten käytön ja kunnossapidon parissa. Ailangantunturin pumppuvoimahanke työllistäisi neljän vuoden rakennusaikana vuosittain yli 300 ihmistä. Iso osa työstä sopii paikallisille maanrakennusalan yrittäjille. Käytön ja kunnossapidon työllistävyys on huomattavasti vähäisempää.

Kemijoki Oy maksoi vuonna 2024 voimalaitospaikkakunnille lähes 21 miljoonaa euroa kiinteistöveroa. Kemijärven kaupungin osuus oli yli 1 700 000 euroa, lähes 40 % kaupungin kiinteistöverokertymästä. Vielä ei ole selvillä miten pumppuvoimalaitoksia verotetaan. Asiaan vaikuttaa Suomen hallituksen mahdollinen esitys kiinteistöverouudistuksesta sekä verottajan tulkinnat laista. Pumppuvoimasta ei löydy ennakkotapauksia Suomesta.

Arviomme mukaan Ailangantunturin pumppuvoimalaitos voisi lisätä Kemijärven kiinteistöverotuloja jopa 40–50 prosentilla. Olemme Lapin kauppakamarin linjalla: kiinteistöverotulojen sisällyttäminen kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmään vaarantaa pohjoisen puhtaan siirtymän.

Toteutimme asukaskyselyn lokakuussa 2024, jolloin Ailangantunturin pumppuvoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselvityksiä ei oltu vielä tehty tai niiden tulokset eivät olleet vielä selvillä. Asukaskysely oli avoin kaikille, joihin pumppuvoimahankkeemme saattaa vaikuttaa. Kyselyn avulla halusimme varmistaa, että olennaiset asiat asukkaiden huolista, alueen käytöstä sekä näkemykset hankkeen mahdollisista vaikutuksista tulevat tietoomme ja huomioiduiksi.

Saimme kyselyyn suuren määrän vastauksia, yhteensä 434 kappaletta. Yli puolet vastaajista kertoi, että heidän asuntonsa tai vapaa-ajan asuntonsa etäisyys hankealueen rajasta tai voimajohtoreitistä oli alle viisi kilometriä. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli iältään yli 51-vuotiaita. Vastaajien liikkuminen pumppuvoimalaitoksen ja voimajohtoreittien alueilla oli enimmäkseen kuukausittaista/kausiluontoista tai satunnaista.

Vastaajien suhtautuminen hankkeeseen oli lokakuussa 2024 pääosin kielteistä: suurin osa ei ajatellut suunnitellun pumppuvoimalaitoshankkeen sopivan alueen nykyiseen käyttöön tai hankkeesta saatavien etujen ylittävän siitä aiheutuvia haittoja. Neljännes vastaajista ajatteli hankkeen vaikuttavan myönteisesti seudun työllisyyteen ja kolmannes myönteisesti Suomen energiajärjestelmään. Kaksi kolmasosaa vastaajista ajatteli hankkeen vaikuttavan kielteisesti seudun matkailuun ja yli puolet kielteisesti Suomen maineeseen. Yhtä suuri osuus vastaajista (lähes kolmannes) ajatteli hankkeen vaikuttavan myönteisesti tai melko myönteisesti sekä kielteisesti tai melko kielteisesti kuntatalouteen ja elinvoimaisuuteen.

Asukaskyselyn perusteella hanke herätti lokakuussa 2024 vastaajissa huolta ja pelkoa muun muassa vesistövaikutusten ja jään heikkenemisen, negatiivisten luontovaikutusten sekä harrastus- ja virkistysmahdollisuuksien heikkenemisen vuoksi. Vastaajat perustelivat hankkeeseen suhtautumista innostunein, rauhallisin tai neutraalein mielin esimerkiksi hankkeen tarpeellisuudella sekä positiivisilla talous- ja mainevaikutuksilla.

Vaikutusten arviointi perustuu paliskunnilta saatavaan tietoon. Vaikutusten arviointi on vielä kesken.

Ammattikalastusselvitys ja sitä myöten vaikutusten arviointi on vielä kesken.

Arkeologisessa tutkimuksessa tarkasteltiin sekä maa- että vesialueita Kemijärven ja Rovaniemen alueilla. Tutkimus huomioi mahdollisen tarpeen rakentaa uutta tiestöä sekä yläallas tunturiin, ruopata Kemijärven pohjaa, läjittää maamassoja sekä rakentaa sähkölinjaa. Inventointi tehtiin vesialueella viistokaikuluotaamalla ja maa-alueet jalkaisin tutkimalla. Neitijoki 1 asuinpaikan ympäristöä tutkittiin koekuopittamalla.

Ailangantunturiin suunnitellun yläaltaan ja tien ympäristössä ei havaittu arkeologista kulttuuriperintöä. Kemijärven Kuusilahden vesialueella tai rannassa ei havaittu arkeologisia kohteita, mutta sedimentin sisällä voi olla hautautuneena jäänteitä, joita kaukokartoittamalla tehdyissä arkeologisissa inventoinneissa ei saatu selville. Suunnitellulla läjitysalueella ei havaittu arkeologisia kohteita.

Mahdollisten uusien sähkölinjojen ympäristössä havaittiin rajapyykkejä ja/tai maantieteellisen kartoituksen sidemittauksia varten rakennettuja koonillisia kiviraunioita, pyyntikuoppia sekä lieden pohja. Voimalinjaa rakennettaessa tulee huomioida Neitijärven kivikautinen asuinpaikka ja muinaisjäännösrekisterikohde Neitijoki 1.