Ailangantunturin pumppuvoima­laitoksesta usein kysyttyä

Olemme saaneet valmiiksi arvioinnin Ailangantunturin pumppuvoimalaitos- ja voimajohtohankkeen ympäristövaikutuksista rakentamisen, käytön ja toiminnan päättymisen jälkeiseltä ajalta. Jätimme Ailangantunturin pumppuvoimalaitos- ja voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen Lapin ELY-keskukselle heinäkuussa 2025. Arviointiselostus on nähtävillä ja siitä voi esittää mielipiteitä ja antaa lausuntoja Lapin ELY-keskukselle 30.7.–26.9. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on tarkoitus saada päätökseen syksyllä 2025.

Yhteysviranomaisena toimiva Lapin ELY-keskus on julkaissut ympäristövaikutusten arviointiselostuksen liitteineen, tiedottaa arviointiselostuksen vireilläolosta ja kerää hankkeesta mielipiteitä ja lausuntoja. Keskustelemme hankkeesta ja sen vaikutuksista ympäristöön kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa Kemijärven kulttuurikeskuksella 1.9. kello 17:00–19:30. Lisäksi järjestämme webinaareja, joissa asiantuntijat esittelevät arviointituloksia.

Kemijärven aluepäällikkömme on tavattavissa Kemijärvellä. Aluepäällikkö Johanna Inkeröinen keskustelee mielellään ja häneltä voi kysyä myös pumppuvoimalaitoshankkeen esisuunnittelusta.

Kemijärven säännöstelyluvan haltijana Kemijoki Oy on erittäin kiinnostunut Kemijärvelle suunniteltujen pumppuvoimalaitosten yhteisvaikutuksista.

Voimme huomioida Ailangantunturin pumppuvoimahankkeen liittymisen muihin Kemijärvelle suunniteltuihin pumppuvoimahankkeisiin siltä osin kuin meillä on niistä julkista tietoa. Muiden toimijoiden hankkeista ei ole ollut saatavilla sellaista tietoa, että Kemijoki Oy olisi voinut huomioida hankkeet osana Ailangantunturin YVA-menettelyä. YVA-lain mukaan yhteisvaikutus muiden olemassa olevien ja/tai hyväksyttyjen hankkeiden kanssa huomioidaan sitä mukaa, kun mahdollisten seuraavien laitosten ympäristövaikutusten arvioinnit ovat ajankohtaisia.

Kemijärven kaupunki tekee myös omaa kokonaisarviotaan Kemijärvelle suunniteltujen pumppuvoimalahankkeiden vaikutuksista.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarkoituksena on varmistaa, että suunnitteilla olevan hankkeen ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella. Yhteysviranomaisena toimiva Lapin ELY-keskus on jo antanut Kemijoki Oy:lle YVA-ohjelmasta lausuntonsa, jossa se otti kantaa ohjelman laajuuteen ja tarkkuuteen. Yhteysviranomainen tarkistaa myös YVA-selostuksen riittävyyden ja laadun sekä laatii perustellun päätelmän hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hankkeesta vastaava on aina vastuussa arvioinnista aiheutuvista kustannuksista. YVA-konsulttinamme toimii AFRY, jolla on kokemusta yli 100 ympäristövaikutusarviosta eri toimialoilta usean vuoden ajalta.

Toteutimme ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaiset luonto- ja muut selvitykset, joita varten omien alojensa asiantuntijat tekivät 45 henkilötyöpäivää pelkästään kenttätöitä. Selvitimme hankkeen vaikutukset pintavesiin, kalastukseen; kalastoon ja vesieliöstöön; maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin; kasvillisuuteen, linnustoon ja luontotyyppeihin; muuhun eläimistöön; Natura- ja luonnonsuojelualueisiin; poronhoitoon; alueen liikenteeseen, meluun ja tärinään; ilmastoon; ilmanlaatuun; yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön; maisemaan ja kulttuuriympäristöön sekä ihmisiin ja yhteiskuntaan. Kartoitimme lisäksi asukaskyselyllä hankealueen nykyistä käyttöä sekä hankealueen läheisyydessä asuvien näkemyksiä hankkeen mahdollisista vaikutuksista esimerkiksi alueen elinoloihin ja virkistyskäyttöön.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa on painotettu merkittävimmiksi tunnistettuja vaikutuksia, joita ovat vaikutukset vesistöihin, kalastoon, kasvillisuuteen, suojelualueisiin sekä linnustoon. Rakentamisen, toiminnan ja toiminnan päättymisen jälkeiset vaikutukset on arvioitu ilman lieventämistoimenpiteitä. Vaikutuksia voidaan pienentää lieventämistoimenpiteillä.

Ailangantunturin pumppuvoimalan toiminnan aikaisia vaikutuksia Kemijärven vedenkorkeuksiin, virtausnopeuksiin, jäätilanteeseen ja pohjan eroosiopotentiaaliin arvioitiin 3D-mallinnuksella. Se tehtiin takautuvalla ennustemenetelmällä vuoden 2021 sääolosuhteissa, jotka ovat lähellä keskimääräisiä olosuhteita.

Pumppuvoimalan käyttö lisäisi vuorokauden sisäistä virtaamavaihtelua erityisesti alhaisilla vedenkorkeuksilla. Pumppuvoimala lisäisi Kemijärven alaosalla vuorokauden sisäistä vedenkorkeusvaihtelua kesäaikana noin 1–2 senttimetrillä nykyisestä tasosta 4–5 senttimetriin. Vedenkorkeusvaihtelu korostuu lopputalven alhaisilla vedenkorkeuksilla, jolloin nykyinen vuorokautinen vedenkorkeusvaihtelu noin kaksinkertaistuu Kauhaselällä. Vaikutus ulottuu myös Lehtosalmeen.

Pumppuvoimalan käyttö lisäisi vuorokauden sisäistä virtaamien ja virtausnopeuksien vaihtelua, mutta vaihtelun minimit ja maksimit pysyvät lähellä nykytilaa. Keskimäärin eniten virtausnopeus kasvaisi mallinnuksen mukaan Lehtosalmessa, jossa myös virtaussuunta kääntyisi aiempaa useammin.

Kesällä virtausnopeudet kasvaisivat pääasiassa pumppuvoimalaitoksen vedenoton lähialueella. Kesäaikainen virtausnopeus kasvaa Lehtosalmessa noin 20 prosenttia, kun vettä lasketaan ylävarastosta Kemijärven Kuusilahteen. Myös virtaaman vaihtelu Lehtosalmessa kasvaa. Luuksinsalmen virtaamissa Ailangantunturin pumppuvoimalaitos aiheuttaa vain pieniä muutoksia nykytilaan verrattuna. Kauhaselän mittauspisteessä virtausnopeuden keskiarvo nousisi noin kaksinkertaiseksi nykytilanteeseen nähden, mutta pysyy huhtikuussakin alle 0,1 m/s tason. Tämä vastaa esimerkiksi kävelynopeutena 360 metriä tunnissa eli varsin verkkaista vauhtia. Kun pumppuvoimalaitos pumppaa vettä takaisin ylävarastoon, virtausnopeuksien vaihtelu on sähköntuotantovaihetta pienempää.

Talvella virtausnopeuksien kasvu riippuu vedenkorkeudesta. Virtausnopeudet kasvaisivat eniten maaliskuun lopulla ja huhtikuussa. Virtausnopeusmuutos olisi suurin Lehtosalmessa ja Kauhaselällä pumppuvoimalaitoksen vesitunnelin suuaukon kohdalla ja sen lähialueella.

Pumppuvoimalan käyttö viivästyttää jään muodostumista ja ohentaa jääpeitettä vedenotto- ja purkupaikan lähellä sekä hieman myös läheisillä salmialueilla. Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen vesitunnelin suuaukon lähellä olisi talvisin sulaa noin 200 metrin alueella ja heikentynyttä jäätä noin 1-2 kilometrin päässä. Ailangantunturin pumppuvoimalalaitoksen vaikutus jäätilanteeseen olisi maaliskuussa vedenkorkeuden laskemisen takia hieman suurempi kuin alkutalvesta joulukuussa. Muuten vaikutukset Kemijärven jäätilanteeseen ovat vähäiset.

Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen ja Kemijoki Oy:n Seitakorvan vesivoimalaitoksen koordinoitu käyttö vähentää Kemijärveen kohdistuvia vaikutuksia. Seitakorvan voimalaitoksen lupaehdot eivät muutu, eikä Ailangantunturin pumppuvoimalaitos vaikuta tulvavirtaamiin.

Pumppuvoimalaitoksen ylävaraston alle jäisi yhteensä 15 lähdettä, joista yksitoista on luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista lähdettä. Ylävaraston lähialueella pohjaveden pinnan nousun myötä yhdeksän lähteen luonnontila muuttuisi. Toisaalta Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen toiminnan aikana ylävarasto voisi lisätä lähteiden virtaamaa, ja lisää lähteitä tai kosteikkoalueita voisi syntyä.

Hankealueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita ja välittömässä läheisyydessä ei ole talousvesikäytössä olevia kaivoja. Lähimmät talousvesikäytössä olevat kaivot sijaitsevat Kuusilahden rannalla ja Pienen Kiimalammen länsipuolella. Pumppuvoimalan rakentamisesta ei aiheutuisi merkittäviä muutoksia pohjaveden laatuun.

Kemijärvellä Ailangantunturin edustalla tehtiin sedimenttitutkimuksia yhteensä 19 tutkimuspisteessä. Näytteistä määriteltiin muun muassa öljyhiilivedyt, metallit, PAH-yhdisteet, PCB-yhdisteet sekä dioksiinit ja furaanit. Näytteenottosyvyys vaihteli 0,1–0,8 metrin välillä sedimentin pinnasta ja vedensyvyys tutkimuspisteillä vaihteli välillä 2,4–16,8 metriä.

Kemijärven Luuksinsalmen, Kauhaselän, Kuusilahden ja Lehtosalmen pohjasta tutkituissa sedimenttinäytteissä haitta-ainepitoisuudet olivat hyvin alhaisia, eikä sedimenttitutkimuksissa tehty havaintoja esimerkiksi metsäteollisuuden päästöistä. Metalleissa oli hieman kynnysarvojen ylityksiä. Metallien alemmat ohjearvot eivät kuitenkaan ylittyneet, kun vertailukohtana on valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007.

Pumppuvoimalaitoksen yläallas ja patorakenteet aiheuttavat pysyviä muutoksia maisemaan ja ympäristöön. Ailangantunturin alue on talousmetsää, joka on avohakattu viimeksi muutama vuosikymmen sitten. Myös johtoaukealta puusto poistetaan pysyvästi.

Ailangantunturin Tunturilampea ja siitä lähtevää puroa tutkittiin sekä koekalastuksin että ympäristö-DNA-menetelmällä. Kummallakaan menetelmällä ei löytynyt jääkauden aikaista nieriäkantaa.

Raakkukantaa on löytynyt tunturialueen länsipuolella kulkevasta Ailanganjoesta ja kanta on arvioitu elinvoimaiseksi. Pumppuvoimahankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Ailanganjokeen, koska rakentaminen ei kohdistu Ailanganjoen välittömään läheisyyteen. Mahdollisen voimajohdon reitti kulkee Ailanganjoen yli turvallisen välimatkan päässä ja kannansuojelu huomioidaan rakennusaikana.

Ailangantunturilla ja voimajohtoalueella on tehty saukkokartoitus, ja saukon elinpiirejä on Ailanganjoella sekä suunnitellun voimajohdon varrella Soinanjoella, Päiväjoella, Ahvenojalla ja Listimäojalla.

Viitasammakkojen soitimia ei havaittu maastokartoituksissa keväällä 2024, eikä uusintakartoituksessa 2025. Hankealue olisikin karu elinympäristö viitasammakoille.

Uudet laitokset luovat uusia työpaikkoja sekä rakennusvaiheessa että pysyvinä työpaikkoina laitosten käytön ja kunnossapidon parissa. Ailangantunturin pumppuvoimahanke työllistäisi neljän vuoden rakennusaikana vuosittain yli 300 ihmistä. Iso osa työstä sopii paikallisille maanrakennusalan yrittäjille. Käytön ja kunnossapidon työllistävyys on huomattavasti vähäisempää.

Kemijoki Oy maksoi vuonna 2024 voimalaitospaikkakunnille lähes 21 miljoonaa euroa kiinteistöveroa. Kemijärven kaupungin osuus oli yli 1 700 000 euroa, lähes 40 % kaupungin kiinteistöverokertymästä. Vielä ei ole selvillä, miten pumppuvoimalaitoksia verotetaan. Asiaan vaikuttaa Suomen hallituksen mahdollinen esitys kiinteistöverouudistuksesta sekä verottajan tulkinnat laista. Pumppuvoimasta ei löydy ennakkotapauksia Suomesta.

Arviomme mukaan Ailangantunturin pumppuvoimalaitos voisi lisätä Kemijärven kiinteistöverotuloja jopa 40–50 prosentilla. Olemme Lapin kauppakamarin linjalla: kiinteistöverotulojen sisällyttäminen kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmään vaarantaa pohjoisen puhtaan siirtymän.

Toteutimme asukaskyselyn lokakuussa 2024, jolloin Ailangantunturin pumppuvoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselvityksiä ei oltu vielä tehty tai niiden tulokset eivät olleet vielä selvillä. Asukaskysely oli avoin kaikille, joihin pumppuvoimahankkeemme saattaa vaikuttaa. Kyselyn avulla halusimme varmistaa, että olennaiset asiat asukkaiden huolista, alueen käytöstä sekä näkemykset hankkeen mahdollisista vaikutuksista tulevat tietoomme ja huomioiduiksi.

Saimme kyselyyn suuren määrän vastauksia, yhteensä 434 kappaletta. Yli puolet vastaajista kertoi, että heidän asuntonsa tai vapaa-ajan asuntonsa etäisyys hankealueen rajasta tai voimajohtoreitistä oli alle viisi kilometriä. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli iältään yli 51-vuotiaita. Vastaajien liikkuminen pumppuvoimalaitoksen ja voimajohtoreittien alueilla oli enimmäkseen kuukausittaista/kausiluontoista tai satunnaista.

Vastaajien suhtautuminen hankkeeseen oli lokakuussa 2024 pääosin kielteistä: suurin osa ei ajatellut suunnitellun pumppuvoimalaitoshankkeen sopivan alueen nykyiseen käyttöön tai hankkeesta saatavien etujen ylittävän siitä aiheutuvia haittoja. Neljännes vastaajista ajatteli hankkeen vaikuttavan myönteisesti seudun työllisyyteen ja kolmannes myönteisesti Suomen energiajärjestelmään. Kaksi kolmasosaa vastaajista ajatteli hankkeen vaikuttavan kielteisesti seudun matkailuun ja yli puolet kielteisesti Suomen maineeseen. Yhtä suuri osuus vastaajista (lähes kolmannes) ajatteli hankkeen vaikuttavan myönteisesti tai melko myönteisesti sekä kielteisesti tai melko kielteisesti kuntatalouteen ja elinvoimaisuuteen.

Asukaskyselyn perusteella hanke herätti lokakuussa 2024 vastaajissa huolta ja pelkoa muun muassa vesistövaikutusten ja jään heikkenemisen, negatiivisten luontovaikutusten sekä harrastus- ja virkistysmahdollisuuksien heikkenemisen vuoksi. Vastaajat perustelivat hankkeeseen suhtautumista innostunein, rauhallisin tai neutraalein mielin esimerkiksi hankkeen tarpeellisuudella sekä positiivisilla talous- ja mainevaikutuksilla.

Kemijärven kaupunki toteutti 4.–14.6.2025 avoimen kyselyn Kemijärven säännöstelystä ja alueelle suunnitelluista pumppuvoimaloista. Kemijärven kaupungin 26.6.2025 julkaiseman tiedotteen mukaan kyselyyn vastasi 843 henkilöä. Tiedotteen mukaan vastauksissa nousi esiin pääosin kriittisiä näkemyksiä pumppuvoimalasuunnitelmista: Hankkeet herättivät selvästi enemmän kielteisiä kuin myönteisiä mielikuvia. Kielteisyyttä perusteltiin usein luontovaikutuksilla ja huolilla virkistyskäytön edellytysten heikkenemisestä. Myönteisinä vaikutuksina mainittiin muun muassa mahdolliset verotulot ja rakennusajan työpaikat, mutta nämäkin herättivät ristiriitaisia näkemyksiä.

Kemijärven kaupunki toteutti kyselyn ennen kuin yhdenkään suunnitellun pumppuvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi on saatu päätökseen, tai ennen kuin pumppuvoimaloiden vaikutuksia kaupungin kiinteistöverotuloihin tiedetään tarkasti. Toisaalta vain kolmannes kyselyyn vastanneista katsoi ympäristövaikutusten arviointien vaikuttavan merkittävästi omaan kantaansa, ja alle viidesosa vastanneista arvioi kiinteistöverotuloilla olevan melko tai erittäin suuri merkitys omaan mielipiteeseen.

Pumppuvoimalan rakentaminen heikentäisi Ailangantunturin alueen käyttökelpoisuutta poronhoidossa, erityisesti porojen laidunnukseen. Häiriö voi johtaa laidunalueiden pirstoutumiseen ja laidunpaineen kasvuun muualla, mikä taas heikentäisi poronhoidon toimintaedellytyksiä Hirvasniemen paliskunnan eteläosan ydinalueella. Myös Hirvasniemen paliskunnan Palomaan erotusaidan käyttökelpoisuus todennäköisesti heikkenisi tai estyisi. Pyhä-Kallion ja Vanttauksen paliskunnille kokonaisvaikutukset olisivat vähäisiä ja kohdistuisivat pääosin voimajohdon rakentamisvaiheeseen.

Hanke haittaisi kalastusta. Pumppuvoimalaitoksen rakentamisvaiheessa erityisesti Kuusilahden ruoppaus ja louhinta aiheuttavat muun muassa kiintoaine-, ravinne- ja metallikuormitusta, mikä vaikuttaa alueen pohjaeläimistöön. Pumppuvoimalan käyttö lisäisi vuorokauden sisäistä virtaamavaihtelua, jolla voi olla lieviä negatiivisia vaikutuksia vesieliöstöön Kemijärven rantavyöhykkeessä. Pumppuvoimalan vedenotolla voisi olla negatiivisia vaikutuksia kalastoon, mikäli kaloja päätyisi pumppuvoimalan vesitunneliin. Pumppuvoimalan käyttö heikentäisi jääpeitettä vesitunnelin suuaukon läheisyydessä ja haittaisi siten talvikalastusta etenkin lähialueella Kauhaselällä sekä Luuksinsalmessa ja Lehtosalmessa. Luuksinsalmessa ja Lehtosalmessa jääolosuhteet ovat kuitenkin jo nykyiselläänkin huonot.

Arkeologisessa tutkimuksessa tarkasteltiin sekä maa- että vesialueita Kemijärven ja Rovaniemen alueilla. Tutkimus huomioi mahdollisen tarpeen rakentaa uutta tiestöä sekä yläallas tunturiin, ruopata Kemijärven pohjaa, läjittää maamassoja sekä rakentaa sähkölinjaa. Inventointi tehtiin vesialueella viistokaikuluotaamalla ja maa-alueet jalkaisin tutkimalla. Neitijoki 1 asuinpaikan ympäristöä tutkittiin koekuopittamalla.

Ailangantunturiin suunnitellun yläaltaan ja tien ympäristössä ei havaittu arkeologista kulttuuriperintöä. Kemijärven Kuusilahden vesialueella tai rannassa ei havaittu arkeologisia kohteita, mutta sedimentin sisällä voi olla hautautuneena jäänteitä, joita kaukokartoittamalla tehdyissä arkeologisissa inventoinneissa ei saatu selville. Suunnitellulla läjitysalueella ei havaittu arkeologisia kohteita.

Mahdollisten uusien sähkölinjojen ympäristössä havaittiin rajapyykkejä ja/tai maantieteellisen kartoituksen sidemittauksia varten rakennettuja koonillisia kiviraunioita, pyyntikuoppia sekä lieden pohja. Voimalinjaa rakennettaessa tulee huomioida Neitijärven kivikautinen asuinpaikka ja muinaisjäännösrekisterikohde Neitijoki 1.

Yli 70 toimintavuotemme aikana meille on kertynyt valtavasti vesivoimaosaamista ja arktisten olosuhteiden tuntemusta, joita hyödynnämme Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen esisuunnittelussa. Kartoitamme muiden pumppuvoimatoimijoiden kokemuksia esimerkiksi Itävallasta ja huomioimme opeissa paikalliset olosuhteet.