Ailangantunturin pumppuvoima­laitoksesta usein kysyttyä

Olemme saaneet valmiiksi arvioinnin Ailangantunturin pumppuvoimalaitos- ja voimajohtohankkeen ympäristövaikutuksista rakentamisen, käytön ja toiminnan päättymisen jälkeiseltä ajalta. Arviointiselostusta on täydennetty Lupa– ja valvontaviranomaisten edellyttämillä kalastoa, Kemijärven pohjasedimenttejä, linnustoa ja kasvillisuutta koskevilla selvityksillä. Lisäksi hankekuvausta on päivitetty hankkeen teknisen suunnittelun edetessä ja sitä on täydennetty mm. yläaltaan suurentuneeseen tilavuuteen ja  rakennusvirtaaman pienenemiseen liittyvillä mallinnuksilla.  

Täydennettyyn YVA-selostukseen ja Natura-arviointiin voi tutustua 8.4.–8.5. välisenä aikana toimipaikkojen aukioloaikojen puitteissa Kemijärven kaupungin Palvelupiste Sortteerissa (Vapaudenkatu 8, Kemijärvi), Kemijärven kaupungin kirjastossa (Hietaniemenkatu 5, Kemijärvi), Rovaniemen kaupungin Osviitan asiointipisteellä (Koskikatu 19, Rovaniemi) ja Rovaniemen pääkirjastossa (Jorma Eton tie 6, Rovaniemi). 

Arviointiselostukseen voi lisäksi tutustua sähköisesti ympäristöhallinnon verkkosivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi/ailangantunturin-pumppuvoimala-YVA.  

Kemijärven aluepäällikkömme on tavattavissa Kemijärvellä. Aluepäällikkö Johanna Inkeröinen keskustelee mielellään ja häneltä voi kysyä myös pumppuvoimalaitoshankkeen esisuunnittelusta. 

Kemijärven säännöstelyluvan haltijana Kemijoki Oy on erittäin kiinnostunut Kemijärvelle suunniteltujen pumppuvoimalaitosten yhteisvaikutuksista. 

Muiden toimijoiden hankkeista ei ollut saatavilla sellaista tietoa, että Kemijoki Oy olisi voinut huomioida hankkeet osana Ailangantunturin YVA-menettelyä. YVA-lain mukaan yhteisvaikutus muiden olemassa olevien ja/tai hyväksyttyjen hankkeiden kanssa huomioidaan sitä mukaa, kun mahdollisten seuraavien laitosten ympäristövaikutusten arvioinnit ovat ajankohtaisia. 

Kemijärven kaupunki tekee myös omaa kokonaisarviotaan Kemijärvelle suunniteltujen pumppuvoimalahankkeiden vaikutuksista. 

Keväällä 2026 Taloustutkimus toteutti toimeksiannostamme kemijärveläistä aikuisväestöä edustavan asukaskyselyn. Tavoitteena oli saada ajantasaista tietoa paikallisten suhtautumisesta Ailangantunturinpumppuvoimalahankkeeseen. Kemijärveläisten mielipiteet pumppuvoimalaa kohtaan jakautuvat: hieman yli puolet vastaajista ei kannata hanketta, ja vajaa puolet suhtautuu hankkeeseen joko positiivisesti tai neutraalisti. Kaiken kaikkiaan asukaskyselyssä korostuvat ajantasaiseen tietoon liittyvät kysymykset: harvempi kuin joka toinen vastaaja (41 %) kokee tietävänsä hankkeesta riittävästi. Asukaskyselyn tulosten perusteella tietoa kaivataan sekä pumppuvoimalan negatiivista (63 %) että positiivisista vaikutuksista (57 %). 

Ympäristövaikutusten arvioinnissa on painotettu merkittävimmiksi tunnistettuja vaikutuksia, joita ovat vaikutukset vesistöihin, kalastoon, kasvillisuuteen, suojelualueisiin sekä linnustoon. Rakentamisen, toiminnan ja toiminnan päättymisen jälkeiset vaikutukset on arvioitu ilman lieventämistoimenpiteitä. Vaikutuksia voidaan pienentää lieventämistoimenpiteillä. 

Toteutimme ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaiset luonto- ja muut selvitykset, joita varten omien alojensa asiantuntijat tekivät 45 henkilötyöpäivää pelkästään kenttätöitä. Selvitimme hankkeen vaikutukset pintavesiin, kalastukseen; kalastoon ja vesieliöstöön; maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin; kasvillisuuteen, linnustoon ja luontotyyppeihin; muuhun eläimistöön; Natura- ja luonnonsuojelualueisiin; poronhoitoon; alueen liikenteeseen, meluun ja tärinään; ilmastoon; ilmanlaatuun; yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön; maisemaan ja kulttuuriympäristöön sekä ihmisiin ja yhteiskuntaan. Kartoitimme lisäksi asukaskyselyllä hankealueen nykyistä käyttöä sekä hankealueen läheisyydessä asuvien näkemyksiä hankkeen mahdollisista vaikutuksista esimerkiksi alueen elinoloihin ja virkistyskäyttöön. 

Kesäaikana vuorokauden sisäisellä vedenkorkeuden muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia järven virkistyskäyttöön. 

Pumppuvoimala lisäisi Kemijärven alaosalla vuorokauden sisäistä vedenkorkeusvaihtelua kesäaikana noin 1–2 senttimetrillä nykyisestä tasosta 4–5 senttimetriin. Vedenkorkeusvaihtelu korostuu lopputalven alhaisilla vedenkorkeuksilla, jolloin nykyinen vuorokautinen vedenkorkeusvaihtelu noin kaksinkertaistuu Kauhaselällä.  

Ailangantunturin pumppuvoimalan toiminnan aikaisia vaikutuksia Kemijärven vedenkorkeuksiin, virtausnopeuksiin, jäätilanteeseen ja pohjan eroosiopotentiaaliin arvioitiin 3D-mallinnuksella. Se tehtiin takautuvalla ennustemenetelmällä vuoden 2021 sääolosuhteissa, jotka ovat lähellä keskimääräisiä olosuhteita. 

Pumppuvoimalan käyttö ei merkittävästi muuta järven nykytilaa. Pumppuvoimala lisäisi vuorokauden sisäistä virtaamien ja virtausnopeuksien vaihtelua, mutta vaihtelun minimit ja maksimit pysyvät lähellä nykytilaa. Keskimäärin eniten virtausnopeus kasvaisi mallinnuksen mukaan Lehtosalmessa, jossa myös virtaussuunta kääntyisi aiempaa useammin. 

Kesällä virtausnopeudet kasvaisivat pääasiassa pumppuvoimalaitoksen vedenoton lähialueella. Kesäaikainen virtausnopeus kasvaa Lehtosalmessa noin 20 prosenttia, kun vettä lasketaan ylävarastosta Kemijärven Kuusilahteen. Myös virtaaman vaihtelu Lehtosalmessa kasvaa. Luuksinsalmen virtaamissa Ailangantunturin pumppuvoimalaitos aiheuttaa vain pieniä muutoksia nykytilaan verrattuna. Kauhaselän mittauspisteessä virtausnopeuden keskiarvo nousisi noin kaksinkertaiseksi nykytilanteeseen nähden, mutta pysyy huhtikuussakin alle 0,1 m/s tason. Tämä vastaa esimerkiksi kävelynopeutena 360 metriä tunnissa eli varsin verkkaista vauhtia. Kun pumppuvoimalaitos pumppaa vettä takaisin ylävarastoon, virtausnopeuksien vaihtelu on sähköntuotantovaihetta pienempää. 

Talvella virtausnopeuksien kasvu riippuu vedenkorkeudesta. Virtausnopeudet kasvaisivat eniten maaliskuun lopulla ja huhtikuussa. Virtausnopeusmuutos olisi suurin Lehtosalmessa ja Kauhaselällä pumppuvoimalaitoksen vesitunnelin suuaukon kohdalla ja sen lähialueella. 

Vaikutukset jäätilanteeseen ovat paikallisia ja läheisissä salmialueilla. Pumppuvoimalan käyttö viivästyttää jään muodostumista ja ohentaa jääpeitettä vedenotto- ja purkupaikan lähellä sekä hieman myös läheisillä salmialueilla. Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen vesitunnelin suuaukon lähellä olisi talvisin sulaa noin 200 metrin alueella ja heikentynyttä jäätä noin 1–2 kilometrin päässä. Ailangantunturinpumppuvoimalalaitoksen vaikutus jäätilanteeseen olisi maaliskuussa vedenkorkeuden laskemisen takia hieman suurempi kuin alkutalvesta joulukuussa. Muuten vaikutukset Kemijärven jäätilanteeseen ovat vähäiset. 

Pumppuvoimalan käytöllä ei ole vaikutuksia Seitakorvan voimalaitoksen alapuoliseen jokeen. Seitakorvan voimalaitoksen lupaehdot eivät muutu, eikä Ailangantunturin pumppuvoimalaitos vaikuta tulvavirtaamiin. 

Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen ja Kemijoki Oy:n Seitakorvan vesivoimalaitoksen yhtäaikainen käyttö vähentää Kemijärveen kohdistuvia vaikutuksia.  

Hankealueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita ja välittömässä läheisyydessä ei ole talousvesikäytössä olevia kaivoja. Lähimmät talousvesikäytössä olevat kaivot sijaitsevat Kuusilahden rannalla ja Pienen Kiimalammen länsipuolella. Pumppuvoimalan rakentamisesta ei aiheutuisi merkittäviä muutoksia pohjaveden laatuun. 

Pumppuvoimalaitoksen ylävaraston alle jäisi yhteensä 15 lähdettä, joista yksitoista on luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista lähdettä. Ylävaraston lähialueella pohjaveden pinnan nousun myötä yhdeksän lähteen luonnontila muuttuisi. Toisaalta Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen toiminnan aikana ylävarasto voisi lisätä lähteiden virtaamaa, ja lisää lähteitä tai kosteikkoalueita voisi syntyä. 

Kemijärven Luuksinsalmen, Kauhaselän, Kuusilahden ja Lehtosalmen pohjasta tutkituissa sedimenttinäytteissä ei löytynyt haitta-aineita tai niiden pitoisuudet olivat hyvin alhaisia. Sedimenttitutkimuksissa ei tehty havaintoja esimerkiksi metsäteollisuuden päästöistä.  

Tutkituissa näytteissä metallien osalta oli hieman kynnysarvojen ylityksiä. Metallien alemmat ohjearvot eivät kuitenkaan ylittyneet, kun vertailukohtana on valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007. 

Kemijärvellä Ailangantunturin edustalla tehtiin sedimenttitutkimuksia yhteensä 19 tutkimuspisteessä. Näytteistä määriteltiin muun muassa öljyhiilivedyt, metallit, PAH-yhdisteet, PCB-yhdisteet sekä dioksiinit ja furaanit. Näytteenottosyvyys vaihteli 0,1–0,8 metrin välillä sedimentin pinnasta ja vedensyvyys tutkimuspisteillä vaihteli välillä 2,4–16,8 metriä. 

Pumppuvoimalaitoksen yläallas ja patorakenteet aiheuttavat pysyviä muutoksia maisemaan ja ympäristöön. Ailangantunturin alue on talousmetsää, joka on avohakattu viimeksi muutama vuosikymmen sitten. Myös johtoaukealta puusto poistetaan pysyvästi. 

Ailangantunturin Tunturilampea ja siitä lähtevää puroa tutkittiin sekä koekalastuksin että ympäristö-DNA-menetelmällä. Kummallakaan menetelmällä ei löytynyt jääkauden aikaista nieriäkantaa. 

Raakkukantaa on löytynyt tunturialueen länsipuolella kulkevasta Ailanganjoesta ja kanta on arvioitu elinvoimaiseksi. Pumppuvoimahankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Ailanganjokeen, koska rakentaminen ei kohdistu Ailanganjoen välittömään läheisyyteen. Mahdollisen voimajohdon reitti kulkee Ailanganjoen yli turvallisen välimatkan päässä ja kannansuojelu huomioidaan rakennusaikana. 

Ailangantunturilla ja voimajohtoalueella on tehty saukkokartoitus, ja saukon elinpiirejä on Ailanganjoella sekä suunnitellun voimajohdon varrella Soinanjoella, Päiväjoella, Ahvenojalla ja Listimäojalla. 

Viitasammakkojen soitimia ei havaittu maastokartoituksissa keväällä 2024, eikä uusintakartoituksessa 2025. Hankealue olisikin karu elinympäristö viitasammakoille. 

Vesitunnelin vedenottoaukot, joita on kaksi kappaletta, varustetaan välpällä. Selvitämme parasta teknologiaa, jolla kalojen pääsy tunneliin estetään. Maailmalla on useita erilaisia keinoja käytössä, kuten fyysisiä esteitä, ääni- ja sähköisiä karkoittimia. 

Uudet laitokset luovat uusia työpaikkoja sekä rakennusvaiheessa että pysyvinä työpaikkoina laitosten käytön ja kunnossapidon parissa. Ailangantunturin pumppuvoimahanke työllistäisi neljän vuoden rakennusaikana vuosittain yli 300 ihmistä. Iso osa työstä sopii paikallisille maanrakennusalan yrittäjille. Käytön ja kunnossapidon työllistävyys on huomattavasti vähäisempää. 

Kemijoki Oy maksoi vuonna 2025 voimalaitospaikkakunnille lähes 21miljoonaa euroa kiinteistöveroa. Kemijärven kaupungin osuus oli yli 1 726 000 euroa.

Pumppuvoimalaitos on verottajan syventävän vero-ohjeen (13.1.2026) mukaan energiavarasto. Arviomme mukaan ensimmäisenä käyttöönottovuonna pumppuvoimalaitos maksaisi kiinteistöveroa 3,7 miljoonaa euroa. 

Ailangantunturin pumppuvoimalaitos voisi lisätä Kemijärven kiinteistöverotuloja jopa 70 prosentilla. Olemme Lapin kauppakamarin linjalla: kiinteistöverotulojen sisällyttäminen kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmään vaarantaa pohjoisen puhtaan siirtymän. 

Kemijoki Oy:n tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman paljon paikallisia yrityksiä ja työvoimaa. Ailangantunturin pumppuvoimahanke työllistäisi neljän vuoden rakennusaikana vuosittain yli 300 ihmistä. Iso osa työstä sopii paikallisille maanrakennusalan yrittäjille. 

Pumppuvoimalan rakentaminen heikentäisi Ailangantunturin alueen käyttökelpoisuutta poronhoidossa, erityisesti porojen laidunnukseen. Häiriö voi johtaa laidunalueiden pirstoutumiseen ja laidunpaineen kasvuun muualla, mikä taas heikentäisi poronhoidon toimintaedellytyksiä Hirvasniemen paliskunnan eteläosan ydinalueella. Myös Hirvasniemen paliskunnan Palomaan erotusaidan käyttökelpoisuus todennäköisesti heikkenisi tai estyisi. Pyhä-Kallion ja Vanttauksen paliskunnille kokonaisvaikutukset olisivat vähäisiä ja kohdistuisivat pääosin voimajohdon rakentamisvaiheeseen. 

Ruoppaustöiden aikana kalastus estyy varsinaisella ruoppausväylän rakennusalueella töiden ajaksi ja häiriintyy väliaikaisesti Kuusilahden lähialueella. 

Pumppuvoimalan toiminnan aikaiset vaikutukset Kemijärven kalastoon ovat luonteeltaan paikallisia ja rajattuja. Pumppuvoimalan käyttö lisäisi vuorokauden sisäistä virtaamavaihtelua, jolla voi olla lieviä negatiivisia vaikutuksia vesieliöstöön Kemijärven rantavyöhykkeessä. Pumppuvoimalan vedenotolla voisi olla negatiivisia vaikutuksia kalastoon, mikäli kaloja päätyisi pumppuvoimalan vesitunneliin. 

Pumppuvoimalan käyttö heikentäisi jääpeitettä vesitunnelin suuaukon läheisyydessä ja haittaisi siten talvikalastusta etenkin lähialueella Kauhaselällä sekä Luuksinsalmessa ja Lehtosalmessa. Luuksinsalmessa ja Lehtosalmessa jääolosuhteet ovat kuitenkin jo nykyiselläänkin huonot. 

Matkailu ja pumppuvoimahanke mahtuvat molemmat Kemijärvelle. Pumppuvoimahankkeen maisemavaikutukset painottuvat hankealueelle ja sen läheisyyteen. 

Tällä hetkellä Kemijärven elinkeinorakenteesta 3,5 prosenttia koostuu majoitus- ja ravintolapalveluista, joista suurin osa keskittyy Kemijärven keskustan tuntumaan. Hankealueelta ei ole tunnistettu matkailuun liittyvää palvelutarjontaa. Kemijärvellä on myös kalastusmatkailuun liittyvää toimintaa. 

Hankkeen merkittävimmät liikennevaikutukset ajoittuvat noin viisi vuotta kestävään rakennusaikaan, kun taas rakennustöiden valmistuttua liikennemäärät jäävät vähäisemmiksi.  Raskas liikenne lisääntyy rakennusaikana erityisesti Peräposiontiellä. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa kehittämällä tiestöä ja liittymäalueita turvallisemmiksi. 

Ailangantunturin 400 kilovoltin liityntäjohto lähtee Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen pohjoispuolelta, kulkee joko Ailangantunturin itä- tai länsipuolelta ja yhtyy olemassa olevalle Jumisko-Pirttikoski johtoalueelle Ailanganjärven pohjoispuolella. Voimajohdon reittisuunnittelun lähtökohtana on ollut mahdollisimman suora reitti. Reittien osalta on tarkistettu paikallisesti herkät kohteet: tiedossa olevat pohjavesialueet, metsälakikohteet ja Museoviraston kulttuuriympäristörekistereiden suojellut kohteet. 

Voimajohtojen reittisuunnittelussa on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä nykyisiä johtokäytäviä. Voimajohto sijoittuukin suurimmalta osin olemassa olevan voimajohdon rinnalle, mikä vähentää paitsi tarvetta johtoaukean raivaamiseen myös vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. Olemassa oleva Pirttikoski-Jumisko voimajohto on jännitteeltään 110 kilovolttia, ja tämän johdon siirtokyky ei riitä pumppuvoimalaitoksen tarpeeseen. Kantaverkkoyhtiö Fingrid velvoittaa suurten sähkökohteiden liittyvän jännitetasoon 400 kilovolttia. 

Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen tuottaman sähkön siirtoa varten tarvitaan voimajohto. Sen on kaavailtu kulkevan Ailangantunturista olemassa olevan Pirttikoski-Jumisko voimajohdon rinnalle ja kulkevan sitä pitkin Fingridin Pirttikosken sähköasemalle, josta laitos voidaan liittää jo olemassa olevaan sähkön kantaverkkoon. Ailangantunturin liityntäjohdolle on kaksi vaihtoehtoista reittiä: liityntäjohto kulkee joko tunturin itä- tai länsipuolelta ja yhtyy olemassa olevalle Pirttikoski-Jumisko johtoalueelle Ailanganjärven pohjoispuolella. Lähin lomarakennus sijaitsisi noin 50 metrin päässä Ailangantunturinlänsipuolelta kulkevan liityntäjohdon vaatimasta puuttomasta johtoaukeasta ja noin 70 metrin etäisyydellä johtoreitin keskilinjasta. 

Kemijoen ylityskohdassa Myllykankaan saaressa sijaitseva lomarakennuskiinteistö sijaitsee alle 20 metrin etäisyydellä olemassa olevasta voimajohdosta. Ailangantunturin pumppuvoimalaitosta varten rakennettava uusi voimajohto sijoittuu nykyisen voimajohdon pohjoispuolelle noin 50 metrin etäisyydelle lomarakennuksesta. Merkittävä maankäytöllinen vaikutus kohdistuu Pirttikoskella sijaitsevaan asuinrakennukseen, joka on noin 70 metrin etäisyydellä olemassa olevan voimajohdon itäpuolella. Täällä johtoaukea laajenee kohti asuinrakennusta, jolloin voimajohdon etäisyys asuinrakennukseen on noin 30 metriä. 

Voimajohdot, kuten kaikki sähkölaitteet, aiheuttavat ympäristöönsä sähkö- ja magneettikentän. Hanke suunnitellaan ja rakennetaan siten, että voimajohdosta ei aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia. Voimajohto sijoittuu harvaan asutuille alueille, ja pääosa voimajohdon reitistä sijoittuu jo olemassa olevan voimajohdon rinnalle.

Pumppuvoimalaitoksen toteuttaminen edellyttäisi useiden säädösten mukaisia lupia, esimerkiksi vesitalouslupaa, jonka osana mahdollisten vahinkojen ja haitankorvausten arvioinnit tulevat ajankohtaisiksi. Korvauksista päättää lupaviranomainen. 

Yli 70 toimintavuotemme aikana meille on kertynyt valtavasti vesivoimaosaamista ja arktisten olosuhteiden tuntemusta, joita hyödynnämme Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen esisuunnittelussa. Kartoitamme muiden pumppuvoimatoimijoiden kokemuksia esimerkiksi Itävallasta ja huomioimme opeissa paikalliset olosuhteet.