Investoinnit ja hankkeet

Investoimme määrätietoisesti voimalaitosten tehonnostoihin ja koneistojen modernisointeihin. Vastuullisena tavoitteenamme on entistä ympäristöystävällisempi ja tehokkaampi tuotantojärjestelmä.

Voimalaitoksistamme uusin, Kelukoski, valmistui vuonna 2001. Tällä hetkellä suunnittelemme Kemijärven Ailangantunturille pumppuvoimalaitosta.

Vesivoimalla on merkittävä rooli energian huoltovarmuuden turvaamisessa ja säätövoiman tuotannossa. Peruskorjausten ja tehonnostojen ohella toteutammekin voimalaitoksillamme jatkuvasti korjaus- ja kehityshankkeita tuotantovarmuuden ja tuotantojärjestelmän turvallisuuden vahvistamiseksi. Kaikki hankkeet suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kumppaniemme kanssa.

Tuotantojärjestelmän investointisuunnitelma


Peruskorjauksilla entistä ympäristöystävällisempää vesivoiman tuotantoa

Voimalaitosten peruskorjauksilla vahvistetaan vesivoiman tuotantovarmuutta ja parannetaan ympäristöturvallisuutta. Peruskorjauksissa edistetään myös vesivoiman digitalisaatiota esimerkiksi ennakoivan huollon kehittämiseksi.

Tehonnostoissa ja peruskorjauksissa turbiinin juoksupyörissä navan voiteluöljy on korvattu vedellä, jolloin öljyvahinkoriski pienenee merkittävästi. Myös koneistojen hyötysuhde paranee ja teho kasvaa – samasta vesimäärästä saadaan enemmän sähköä ja tulva-aikainen ohijuoksutus vähenee. Peruskorjauksilla turvataan osaltaan uusiutuvan, päästöttömän sähkön sekä sähköjärjestelmän tasapainon kannalta tärkeän säätövoiman saatavuus myös tulevaisuudessa.

Peruskorjausten yhteydessä uusitaan tai huolletaan myös generaattori sekä säätö-, suojaus- ja automaatiojärjestelmät. Uudistusten tavoitteena on, että laitosten käyttövarmuus paranee ja tuotettu sähkö voidaan siirtää entistä tehokkaammin ja turvallisemmin sähköverkkoon.

Voimalaitosten tehonnostot

Kemijoen pääuoman voimalaitosten tehonnostot valmistuivat vuonna 2014 Seitakorvan voimalaitoksen tehonnoston myötä. Kitisellä Porttipahdan voimalaitoksen peruskorjauksessa vuonna 2020 koneiston teho nousi reilu 5 megawattia. Tehonnostoilla lisättiin vesivoiman tuotantoa vuodesta 1996 alkaen noin 240 megawatilla ja vuosituotantoa noin 240 gigawattitunnilla.

Lue lisää

Uomanparannushankkeet parantavat veden virtausta

Uomanparannushankkeissa parannetaan veden virtausolosuhteita jokiuomassa. Hankkeissa parannamme veden virtausta joessa varmistamalla, että uoma on riittävän leveä koko joen pituudelta. Hankkeet ehkäisevät energiantuotantoa haittaavan ja vettä rannoille nostavan hyydepadon muodostumista.

Osa joen leveydestä perataan syvemmäksi matalikkojen kohdalla. Joen pohjasta kaivetuilla massoilla täytetään rantoja ja parannetaan niiden kestävyyttä. Samalla voidaan parantaa myös rannan virkistyskäyttöä sekä helpottaa veneiden rantautumista ja vesille pääsyä.

Hankkeet

Peruskorjaukset ja voimalaitoshankkeet

  • Pumppuvoimalaitokset

    Selvitämme pumppuvoimalaitosten rakentamisen mahdollisuuksia Pohjois-Suomessa. Uusi vesisähkö edistää Suomen energiasiirtymää ja turvaa yhteiskunnan häiriötöntä arkea.

    Jatkamme pumppuvoimalaitoksen alustavaa esisuunnittelua Kemijärven Ailangantunturilla. Teemme Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen rakentamisen ja käytön aikaisten vaikutusten huolellista mallinnusta ja arviointia osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

    Lue lisää

  • Ossauskosken voimalaitoksen koneiston 1 vauriokorjaus ja peruskunnostus

    Kemijoen varrella Tervolan kunnassa sijaitsevan Ossauskosken vesivoimalaitoksen koneiston 1 vauriokorjaus ja peruskunnostus käynnistyi heinäkuussa 2023. Hankkeen suunnittelutyö aloitettiin tammikuussa 2022 ja kunnostus valmistuu maaliskuussa 2024.

    Vauriokorjauksessa ja peruskunnostuksessa korjataan koneiston 1 turbiinissa tapahtunut vaurio sekä suoritetaan samalla myös muita koneiston ylläpito- ja huoltotoimenpiteitä. Korjaus- ja kunnostustyöllä palautetaan koneisto normaaliin tuotantokykyyn ja pidennetään sen käyttöikää. Projektin pääurakoitsijana toimii Voith Hydro AB.

    Koneiston 1 vaurio tapahtui joulukuussa 2021. Vaurion aiheutti juoksupyörän säätöluistin kiinnileikkautuminen. Vian myötä koneiston tuotantokyky oli tavanomaista matalampi.

    Ossauskosken koneistolle 1 suoritettiin laaja kuntotutkimus kesällä 2022. Tutkimme koneiston pääosat tarkasti ja teimme erilaisia mittauksia. Vuonna 2023 toteutimme vastaavan kuntotutkimuksen neljälle koneistolle eri voimalaitoksissa. Kuntotutkimukset antoivat arvokasta tietoa koneistojen peruskunnostusten ajoittamista ja suunnittelua varten.

Valmistuneet hankkeet

  • Kurkiaskan voimalaitoksen peruskorjaus

    Sodankylän kunnassa sijaitseva Kurkiaskan voimalaitos peruskorjattiin vuonna 2022 Kemijoki Oy:n investointiohjelman mukaisesti. Peruskorjaustyöt käynnistyivät kesällä 2022 ja työ valmistui vuoden 2022 lopussa.

    Vuonna 1992 valmistuneen Kurkiaskan peruskorjauksessa keskityttiin tuotantovarmuuden sekä ympäristöturvallisuuden varmistamiseen. Peruskorjauksessa voimalaitoksen juoksupyörä uusittiin uudella vesinapaisella juoksupyörällä, jolla parannetaan voimalaitoksen ympäristöturvallisuutta ja turbiinin hyötysuhdetta. Peruskorjaukseen sisältyi lisäksi muun muassa voimalaitoksen sähkö- ja automaatiojärjestelmien uusiminen, johtopyörän kunnostaminen, vesiteiden teräs- ja betonirakenteiden korroosiovaurioiden korjaaminen, voimalaitoksen päämuuntajan huolto ja apulaitteiden uusiminen sekä generaattorin puhdistaminen.

    Peruskorjauksessa kehitettiin myös voimalaitoksen digitalisaatiota. Korjaustöiden yhteydessä voimalaitokseen liitettiin uusia kunnossapitojärjestelmiä ja tiedonkeruujärjestelmiä, joiden avulla laitoksesta saadaan kerättyä entistä enemmän tietoa muun muassa kunnonvalvonnan parantamiseksi.

    Kurkiaskan voimalaitoksen peruskorjaus oli osa Kitisen voimalaitosten peruskorjausten sarjaa, joka alkoi vuonna 2020 Porttipahdan voimalaitoksen peruskorjauksella.

  • Inkeroisten voimalaitoksen patojen peruskorjaus

    Kymijoen varrella Kouvolan Anjalankoskella sijaitsevan Inkeroisten vesivoimalaitoksen patojen peruskorjaus käynnistyi toukokuussa 2021, ja työ valmistui etuajassa vuoden 2022 joulukuussa. Hankkeen tavoitteena oli varmistaa voimalaitoksen patoturvallisuus sekä vuoden 2022 syksyllä 100 vuotta täyttäneen padon ja siihen liittyvien rakenteiden tehokas ja turvallinen käyttö pitkälle tulevaisuuteen.

    Vuonna 1922 valmistuneen voimalaitoksen peruskorjaustyöt kohdistuivat patorakenteisiin. Kunnostimme esimerkiksi patorakenteiden kiviverhouksia, korjasimme betonipatorakenteita ja paransimme pato- ja kalliorakenteiden vesitiiveyttä.

    Kilpailutimme peruskorjauksen projektinjohtourakan vuonna 2020. Pääurakoitsijaksi valikoitui Louhintahiekka Oy. Rakennuttajakonsulttina toimi Welado Oy ja kivisaumausurakoitsijana UWR Oy. Peruskorjauksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi ERAT arkkitehdit Oy ja rakennesuunnittelusta AFRY Oy.

    Inkeroisten vesivoimalaitoksen alue on Museoviraston määrittämä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Toteutimme peruskorjauksen voimalaitosympäristön statusta, arvoja ja erityispiirteitä kunnioittaen. Esittelimme hankesuunnitelman Museovirastolle syksyllä 2020, ja kävimme korjaustöiden suunnittelun aikana Museoviraston kanssa aktiivista vuoropuhelua rakennusperintöarvon huomioimisesta.

  • Kokkosnivan voimalaitoksen peruskorjaus

    Pelkosenniemen kunnassa sijaitsevan Kokkosnivan voimalaitoksen peruskorjaustyöt käynnistyivät kesällä 2021. Työt Kemijoki Oy:n investointiohjelman mukaisessa hankkeessa valmistuivat tammikuussa 2022.

    Vuonna 1990 valmistuneen Kokkosnivan peruskorjauksessa keskityttiin tuotantovarmuuden sekä ympäristöturvallisuuden varmistamiseen. Peruskorjauksessa uusittiin voimalaitoksen juoksupyörä uudella, vesinapaisella juoksupyörällä, joka parantaa voimalaitoksen ympäristöturvallisuutta ja turbiinin hyötysuhdetta. Peruskorjaukseen sisältyi lisäksi muun muassa laitoksen sähkö- ja automaatiojärjestelmien uusiminen, johtopyörän kunnostaminen, vesiteiden teräs- ja betonirakenteiden korroosiovaurioiden korjaaminen, voimalaitoksen päämuuntajan huolto- ja apulaitteiden uusiminen sekä generaattorin puhdistaminen.

    Voimalaitoksen koneiston uusimisesta vastasi Andritz Hydro Oy. Päämuuntajan huollosta vastasi ABB Power Grids Finland Oy, ja sähkö- ja automaatiojärjestelmän uusimisesta ABB Oy.

    Peruskorjauksessa edistettiin myös voimalaitoksen digitalisaatiota. Korjaustöiden yhteydessä voimalaitokseen liitettiin uusia kunnossapitojärjestelmiä ja tiedonkeruujärjestelmiä, joiden avulla laitoksesta saadaan kerättyä entistä enemmän tietoa muun muassa kunnonvalvonnan parantamiseksi. Peruskorjauksen suunnittelussa hyödynnettiin lisäksi Kokkosnivan voimalaitoksen sisä- ja ulkotiloista sekä koneistosta tuotettua tarkkaa tietomallinnusta.

    Kokkosnivan voimalaitoksen peruskorjaus oli osa Kitisen voimalaitosten peruskorjausten sarjaa, joka alkoi vuonna 2020 Porttipahdan voimalaitoksen peruskorjauksella.

  • Porttipahdan voimalaitoksen peruskorjaus

    Sodankylän kunnassa sijaitseva Porttipahdan vesivoimalaitos peruskorjattiin Kemijoki Oy:n investointiohjelman mukaisesti. Voimalaitoksen peruskorjauksen yksityiskohtainen suunnittelu alkoi vuonna 2018. Porttipahdan koneisto pysäytettiin keväällä 2020 ja työt valmistuivat syksyllä.

    Koneiston modernisoinnin myötä vuonna 1981 valmistuneen Porttipahdan teho nousi 35 megawatista 40, 4 megawattiin. Kemijoki Oy:n ennakoivan ja tarpeeseen perustuvan huoltotoiminnan tavoitteena on ylläpitää voimalaitosten korkeaa käytettävyyttä sekä taata tuotantojärjestelmän työ- ja ympäristöturvallisuus. Porttipahdan voimalaitoksen peruskorjaus ja modernisointi vastasi osaltaan uusiutuvan sähkön kasvavaan tarpeeseen sekä paransi sähköjärjestelmän tasapainon kannalta tärkeää säätövoiman tuotantoa.

    Porttipahdan peruskorjaus sisälsi muun muassa turbiinin peruskunnostuksen ja juoksupyörän uusinnan, generaattorin ja päämuuntajan huollon, 10,5 kV:n kytkinlaitoksen sekä sähkö- ja automaatiojärjestelmien uusinnan ja vesi- ja voitelujärjestelmien peruskunnostuksen. Peruskorjauksen pääurakoitsija on Andritz Hydro Oy.

  • Taivalkosken voimalaitoksen peruskorjaus

    Taivalkosken voimalaitoksemme peruskorjaus alkoi heinäkuussa 2018 ja koneisto 2:n peruskorjaus valmistui marraskuun lopussa muutaman päivän etuajassa. Työt aloitettiin koneiston purulla, jonka jälkeen tehtiin laitteiden kunnostukset.

    Suurimmat uusittavat kohteet olivat juoksupyörä sekä juoksupyörän akseli ja automaatio- sekä sähköjärjestelmät. Myös generaattorin roottorille tehtiin iso peruskorjaus. Peruskorjauksen päätoteuttaja on Andritz Hydro Oy, joka toimitti uuden juoksupyörän ja akselin sekä huolehti muiden turpiinin osien kunnostuksesta.

    Ennen koneiston tuotantokäyttöönottamista toteuttaja teki viikon häiriöttömän koekäytön, jossa varmistettiin koneiston toiminta.

    Peruskorjauksen myötä voimalaitoksen jokaisessa koneistossa on vesinapainen turbiini, mikä vähentää öljyvahingon riskiä. Peruskorjauksen myötä voimalaitoksen hyötysuhteen lisäksi paranivat myös laitoksen ympäristöystävällisyys, turvallisuus ja luotettavuus.

  • Pankakosken voimalaitoksen peruskorjaus

    Lieksanjoella sijaitsevat Pankakosken voimalaitoksemme koneiston 1 peruskorjaus aloitettiin  marraskuussa 2017. Töiden ensimmäinen vaihe oli koneiston purku ja se tehtiin joulukuun aikana. Peruskorjauksessa huollettiin ja osittain uusittiin koneiston generaattori. Myös turbiinin juoksupyörä, akseli, solukkeet ja hydrauliikkajärjestelmä sekä koko koneiston suojaus- ja automaatiojärjestelmät uusittiin.

    Koneiston vanha staattori purettiin ja se korvattiin uudella sekä roottorin navat uudelleeneristettiin. Juoksupyörän navan voiteluöljy korvattiin vedellä, mikä lisää ympäristöystävällisyyttä ja vähentää öljyvahinkoriskiä. Peruskorjauksen päätoteuttajana toimi Andritz Hydro Oy, joka toimittaa laitoksen turbiinin.

    Työt kestivät huhtikuun puoliväliin 2018 asti, jolloin koneisto otettiin tuotantokäyttöön.

    Pankakosken voimalaitoksella on kaksi koneistoa, joista ensimmäinen peruskorjattiin vuonna 2014. Toteutettu koneiston peruskorjaus päätti voimalaitoksen peruskorjausten sarjan.

  • Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus

    Lieksanjoen varressa sijaitsevalla Lieksankosken voimalaitoksella tehtiin korjaustöitä vuoden 2018 aikana Kemijoki Oy:n investointiohjelman mukaisesti. Julkisivun peruskorjaus aloitettiin toukokuun alkupuolella ja projekti valmistui marraskuun aikana. Jo vuonna 2017 teimme kuntotarkastuksen Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy:n johdolla, jolloin tarkastelimme voimalaitoksen rakennusfysikaalisia ominaisuuksia ja eri korjausvaihtoehtoja.

    Arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman rakennuksen ilme kunnostettiin alkuperäiseen asuunsa siten, että voimalaitoksen rakennustaiteelliset arvot säilyivät ja rakennuksen tekninen kunto parani. Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus suunniteltiin yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa. Projektin pääsuunnittelija oli ERAT Arkkitehdit.

    Kemijoki Oy toteutti, yhdessä suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa, Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjauksen kuin kyseessä olisi ollut suojeltu kohde. Kunnioitimme näin Alvar Aallon perintöä rakennuksessa, joka on edelleen alkuperäisessä vesivoiman tuotantoon suunnitellussa käytössä.

    Voimalaitoksen julkisivu ennallistettiin alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti esimerkiksi pintakäsittelyn ja värimaailman osalta. Pintarappauksen uurteet vedettiin eli slammattiin ristiin ja sokkeliin palautettiin vanha harmaa betonin väri. Teetimme suunnittelun pohjaksi laserkeilauksen ja 3D-tietomallin, joita hyödynnettiin Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa pidetyissä katselmuksissa.

Sierilän voimalaitoshanke

Kemijoki Oy on 2000-luvun aikana suunnitellut uutta vesivoimalaitosta Oikaraisen kylään Sieriniemeen. Sierilä olisi tehnyt Kemijoen pääuomasta yhtenäisen voimalaitosketjun ja mahdollistanut joen joustavamman käyttämisen tukemaan Suomen sähköjärjestelmän toimintaa erityisesti muuttuvissa tilanteissa.

Tammikuussa 2024 Kemijoki Oy päätti kuitenkin luopua Sierilän voimalaitoshankkeesta, koska Sierilän voimalaitoksen rakentaminen ei olisi enää mahdollista ilman merkittäviä hankeriskejä. Sierilän voimalaitokselle myönnetty vesitalouslupa olisi vanhentunut toukokuussa 2024. Lisäksi hankkeen kustannukset ovat moninkertaistuneet lähes 20 vuotta kestäneen lupaprosessin aikana.

Sierilän hankkeen päättymiseen liittyy useita avoimia, muun muassa korvauksiin ja maankäyttöön liittyviä kysymyksiä, joita Kemijoki Oy selvittää suoraan asianosaisten kanssa.


Katso myös