Usein kysyttyä

Usein kysyttyä

Miksi Kemijoki haluaa rakentaa voimalaitoksen Sierilään?
Sierilä täydentäisi Lokan ja Porttipahdan tekojärviltä lähtevän voimalaitosketjun yhtenäiseksi siten, että se mahdollistaa koko pääuoman laitosten tehokkaan vesivoiman tuotannon ja säätökäytön. Sierilän voimalaitos kattaisi vuodessa noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuisen sähköntarpeen. Hankkeen hyödyt on arvioitu huomattaviksi sen aiheuttamiin menetyksiin verrattuina.

Lisäksi Sierilä tuottaisi kotimaista, päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa. Hanke tukisi osaltaan Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista. Vesivoimaa tarvitaan myös Suomen kasvavien tuuli- ja aurinkoenergiamuotojen tueksi silloin, kun ei tuule tai aurinko ei paista.

Mitä vesitalouslupa tarkoittaa minulle kiinteistönomistajana? Mitä minun tulee tehdä?
Vesilupapäätöksen mukaisesti Kemijoki Oy suorittaa noin 400 tilalle oikeuden määrittelemät korvaukset. Olemme lähettäneet kaikille korvauksiin oikeutetuille kirjeen. Pyydämme jokaista kirjeen saanutta tutustumaan siihen huolellisesti ja toimimaan ohjeiden mukaisesti. Korvausten maksuun tarvitaan korvaustensaajien hyväksyntä joko allekirjoituksella tai kirjallisella valtakirjalla. Ne tulee toimittaa Kemijoki Oy:lle 15.6. mennessä. Osa korvauksista on talletettu lupaehtojen määräysten mukaisesti Lapin Aluehallintovirastoon. Aluehallintovirastosta korvaukset ovat nostettavissa ohjeiden mukaisesti.

Miten korvaukset on määrätty? Mistä saan tarkkaa tietoa oman korvaukseni määrittymisestä?
Korvaussummat ovat lupaprosessin aikana viranomaisten määrittämiä. Lupaviranomainen on määrittänyt korvaukset suhteessa vaikutuksiin. Vesioikeuden päätökseen on kirjattu korvausten perustelut. Korvauspäätökset ovat lopullisia, joten niistä ei ole mahdollista valittaa.

Miten Sierilän voimalaitos vaikuttaisi alueen luontoon ja eläimiin?
Teemme pitkäjänteistä työtä Sierilän alueen luonnon ja eliölajien hyväksi. Haluamme osaltamme vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Rakentamisen vaikutuksia vähennämme korvaavien elinympäristöjen rakentamisella ja kunnostuksilla, töiden ajoittamisella soveliaimpaan ajankohtaan sekä rantojensuojaus-, maisemointi- ja vihertöillä.

Miksi Kemijoki uhkaa äärimmäisen uhanalaisen apilakirjokääriäisen ainoaa tunnettua elinaluetta Suomessa? Miksei yhtiö voi jättää harvinaistuneen laaksoarhon esiintymispaikkoja rauhaan?
Laaksoarho sekä apilakirjokääriäinen ovat esimerkkejä lajeista, joita uhkaa rantaniittyjen umpeen kasvaminen. Suomessa harvinainen ja rauhoitettu laaksoarho on kohokkikasvi, jota tavataan lähes ainoastaan Pohjois-Suomesta. Apilakirjokääriäinen on Sierilän voimalaitoksen vaikutusalueella sijaitsevalla pienellä niityllä elävä erittäin uhanalainen perhoslaji. Voimalaitoshankkeesta riippumatta apilakirjokääriäisen kanta on erittäin heikko. Kesän 2016 seurannoissa niityllä havaittiin vain muutamia yksilöitä. Molempien lajien kannalta Sierilän alueella jokivarren kunnossapitäminen esimerkiksi niittotöillä on tärkeää.

Haluamme osaltamme varmistaa, että alueen elinolosuhteet säilyvät jatkossakin suotuisina. Perhosta varten olemme myös sitoutuneet rakentamaan suojapadon, jotta perhosen elinolosuhteet alueella säilyvät. Lisäksi perhosta on jo siirtoistutettu uusiin elinympäristöihin ja seuraamme kantojen kehittymistä. Edesautamme laaksoarhon säilymistä siirtämällä padotusrajan alapuolelle jäävää kasvillisuutta ja siemeniä uusille alueille.

Eikö Kemijoki tiedä tai välitä, että Sierilän alueen välittömässä läheisyydessä on tehty havaintoja EU:n luontodirektiivin suojelemista kirjojokikorennosta ja saukosta?
Sierilän alueella on kirjojokikorennon potentiaalisia elinympäristöjä, mutta kartoituksista huolimatta tiedossa ei ole esiintymiä, joihin voimalaitoshankkeella olisi vaikutuksia. Sierilän mahdollisella vaikutusalueella ei ole myöskään saukon lisääntymis- tai levähdyspaikkoja.

Eikö olekin niin, että Sierilän voimalaitos tuhoaa alueen kalaston ja virtavesiluonnon lopullisesti?
Kalalajeista alueella esiintyy luontaisesti muun muassa haukea, harjusta, ahventa sekä vaellussiikaa. Lisäksi voimayhtiöiden lupavelvoiteistutuksina alueelle tuodaan taimenta, siikaa, kirjolohta ja harjusta. Olemme jo vuosien ajan tehneet vapaaehtoista työtä kalakantojen elvyttämiseksi. Kemijoen vesistöalueella olemme muun muassa istuttaneet meritaimenen ja -lohen pienpoikasia sekä mätimunia jokialueelle leimautuneen kalakannan luomiseksi.

Kalastus tulisi jatkossa painottumaan vetouisteluun ja seisovien pyydysten käyttöön heitto- ja perhokalastuksen sijaan.

Onko Sierilän voimalaitos kuolinisku alueen uhanalaisille kalakannoille, kuten taimen ja vaellussiika?
Sierilän voimalaitos vaikuttaisi padon yläpuolella oleviin virta-alueisiin. Alueella tehtyjen selvitysten mukaan saaliiksi saadut taimenet ovat kuitenkin istutuksista peräisin. Uhanalaisella vaellussiialla tarkoitetaan yleensä meressä syönnöstävää ja jokiin kudulle nousevaa siikaa, josta ei Sierilän tapauksessa ole kysymys.

Onko totta, että Kemijoki ei halua rakentaa Sierilän voimalaitoksen yhteyteen kalatietä?
Säännöstelypadon yhteyteen suunnittelemamme Mukkaojan luonnonmukainen ohitusuoma mahdollistaisi kalojen vaellukset padon yli sekä tarjoaisi virtavesikaloille korvaavaa elinympäristöä. Voimalaitoksen rakenteiden suunnittelussa varaudutaan kalatien rakentamiseen.

Sierilän voimalaitoksen yhteyteen rakennettava kalatie ei ole ajankohtainen ennen kuin Ala-Kemijoen voimalaitoksilla on kalatiet. Kemijoki Oy:n selkeä tavoite on vaelluskalakantojen vahvistaminen.

Miten Sierilän voimalaitos vaikuttaisi alueen asukkaisiin?
Sierilän voimalaitoksen rakentamisen myötä jokimaisema muuttuisi järvimäisemmäksi ja padot, voimala ja sähkölinjat vaikuttaisivat lähimaisemaan. Sierilän voimalaitoksen rakentaminen nostaisi nykyistä vesipintaa heti padon yläpuolella noin 8 metriä. Vedennoston seurauksena uutta vesialuetta syntyy yhteensä 3,6 km2 noin 30 kilometrin matkalla. Yläpuolisen voimalaitoksen (Vanttauskosken) ja Sierilän välinen vedenpinnan vaihtelu vähenisi rakentamisen jälkeen.

Sierilän voimalaitoksen alapuolella, Oikaraisen kylän kohdalla, vedenpinnan vaihtelu on ollut nykyisin enimmillään noin puoli metriä vuorokaudessa ja se lisääntyisi enimmillään yhteen metriin. Olkkakosken yläosassa vuorokausivaihtelu olisi jatkossa enimmillään 0,6 metriä. Rovaniemen kaupungin kohdalla nykyinen vedenpinnan vaihtelu ei havaittavasti enää muuttuisi.

Yhteistyössä rannanomistajien kanssa on valmisteltu ympäristötyöohjelma, jolla parannetaan rantojen ja jokialueen virkistyskäyttöä. Kemijoki Oy on osallistunut Oikaraisen uuden sillan suunnittelutyöhön ja yhtiö korvaa Lapin ELY-keskukselle merkittävän osan sillan rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista, mikäli voimalaitos rakennetaan. Keskustelemme asukkaiden kanssa ja kuuntelemme heitä aktiivisesti koko hankkeen ajan.

Mitä hankkeessa on jo tapahtunut?
Hanke on ollut suunnitteluvaiheessa vuodesta 1996 lähtien. Hankkeelle on tehty ympäristövaikutuksen arviointi (YVA). Aluehallintoviraston (AVI) myöntämän vesitalousluvan saimme vuonna 2011. Vaasan hallinto-oikeus pysytti AVI:n myöntämän luvan vuonna 2015. Korkein hallinto-oikeus vahvisti Sierilän voimalaitoshankkeen vesitalousluvan toukokuussa 2017.

Sierilä-hankkeelle on myös myönnetty sen toteuttamisen kannalta tarpeelliset luonnonsuojelulain mukaiset poikkeamisluvat. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden joulukuussa 2016 tekemän päätöksen mukaan Sierilän voimalaitoshankkeen toteuttaminen edellyttää poikkeuslupaa perhoslaji apilakirjokääriäisen suojelemiseksi. Päätös on saanut lainvoiman.

Onko totta, että Sierilä-hakkeen ympäristövaikutusten arviointi on 20 vuoden takaa?
Sierilän voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tehtiin vuosina 1996–2000. Sitä varten tehtiin selvityksiä Kemijoki Oy:ssä, tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja konsulttitoimistoissa.

Maanomistajia, vaikutusalueen asukkaita ja muita sidosryhmiä on informoitu ja kuultu aktiivisesti hankkeen edetessä. Lupaprosessin kuluessa on selvitetty kattavasti vaikutukset alueen luontoon ja ihmisiin. Kemijoki Oy on aktiivisesti päivittänyt tietämystä muun muassa Sierilän luontoarvoista.

On esitetty, että vanhan vesilain soveltaminen Sierilän lupaprosessin yhteydessä on Kemijoen etujen mukaista. Onko näin?
Vanhan vesilain soveltaminen ei ole tuonut Kemijoki Oy:lle etua. Uusi vesilaki teki hyöty-haittavertailun pakolliseksi. Vanhan vesilain mukaan lupa voitiin evätä ilman, että hankkeesta tehtiin hyöty-haittavertailu. Sierilän hyödyt ja haitat on arvioitu lupaprosessissa viranomaisten toimesta. Lupapäätöksessä onkin todettu, että hankkeen hyödyt ylittävät huomattavasti syntyvät haitat.

Milloin Sierilän voimalaitoksen rakentaminen alkaa?
Voimalaitoshanke on tällä hetkellä aktiivisessa valmisteluvaiheessa eikä rakennuspäätöstä ole vielä tehty. Tavoitteemme on tehdä vuoden 2017 aikana hankkeesta omistajille esitys, jonka pohjalta he harkitsevat rakentamispäätöstä.

Paljonko Sierilän rakentaminen toisi työpaikkoja ja tuloja Lappiin?
Rakentamisen työllisyysvaikutus olisi paikallisesti merkittävä. Valmistuessaan Sierilä tuottaisi kiinteistöveroa Rovaniemen kaupungille yli miljoona euroa vuodessa.