Sierilä-hankkeesta on esitetty väitteitä, jotka saattavat sisältää harhaanjohtavaa tai väärää tietoa. Alle olemme koonneet vastauksia meille esitettyihin kysymyksiin ja väitteisiin. Mikäli et löydä vastausta kysymykseesi tai haluat antaa palautetta, niin voit olla yhteydessä meihin tai laittaa viestiä oheisen palautelinkin kautta tästä
Lisätietoja:
Timo Torvinen
Projektijohtaja
timo.torvinen@kemijoki.fi, puh. 020 703 4411
Hanke ja sen eteneminen
Miksi Kemijoki haluaa rakentaa voimalaitoksen Sierilään?
Sierilä tuottaisi kotimaista, päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa. Hanke tukee Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035. Sähköntuotannossa siirtyminen uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan edellyttää lisää joustavaa sähköntuotantoa. Vesivoimaa tarvitaan kasvavien tuuli- ja aurinkoenergiamuotojen tueksi silloin, kun ei tuule tai aurinko ei paista. Vesivoima on paras tapa jouston tuottamiseen. Sierilä-hanke parantaa koko Kemijoen pääuoman kykyä tuottaa joustavaa vesivoimaa. Hankkeen työllisyysvaikutus on merkittävä, noin 800 henkilötyövuotta. Lisäksi hanke tuo kiinteistöverotuloja Rovaniemen kaupungille yli miljoona euroa vuodessa.
Sierilän voimalaitos kattaisi vuodessa noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuisen sähköntarpeen. Hankkeen hyödyt on arvioitu huomattaviksi sen aiheuttamiin menetyksiin verrattuina.
Mitä hankkeessa on jo tapahtunut?
Hanke on ollut suunnitteluvaiheessa vuodesta 1996 lähtien. Hankkeelle on tehty ympäristövaikutuksen arviointi (YVA). Aluehallintoviraston (AVI) myöntämän vesitalousluvan saimme vuonna 2011. Vaasan hallinto-oikeus pysytti AVI:n myöntämän luvan vuonna 2015. Korkein hallinto-oikeus vahvisti Sierilän voimalaitoshankkeen vesitalousluvan toukokuussa 2017.
Vesitalouslupa mahdollistaa voimalaitoshankkeen toteuttamisen. Hankkeeseen kuuluville koneasemalle ja luukkuaseman rakennukselle tarvitaan lisäksi erillinen Rovaniemen kaupungin rakennuslupa. Rakennuslupa myönnettiin maaliskuussa 2018. Luvasta kuitenkin valitettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, joka kumosi maaliskuussa 2019 rakennusluvan kaavoitukseen liittyvien yksityiskohtien perusteella.
Rovaniemen kaupunki myönsi uudelleen rakennusluvan voimalaitoksen koneasemalle ja luukkuaseman rakennukselle 23.9.2020. Lupa myönnettiin vuonna 2019 myönnetyn poikkeusluvan perusteella.
Kemijoki Oy:llä on lainvoimaiset poikkeamisluvat apilakirjokääriäisen (perhonen) ja laaksoarhon (kasvi) osalta. Lapinleinikki-kasvin osalta lupahakemus on valmistelussa. Lapinleinikin viimeaikainen kehitys on vakaa eikä siihen kohdistu merkittäviä uhkatekijöitä.
Onko totta, että Sierilä-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on 20 vuoden takaa?
Sierilän voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tehtiin vuosina 1996–2000. Sitä varten tehtiin selvityksiä Kemijoki Oy:ssä, tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja konsulttitoimistoissa.
Maanomistajia, vaikutusalueen asukkaita ja muita sidosryhmiä on informoitu ja kuultu aktiivisesti hankkeen edetessä.
Pitkän, yli 12 vuotta kestäneen, lupaprosessin aikana on selvitetty kattavasti vaikutukset alueen luontoon ja ihmisiin. Hankkeen aikana olemme aktiivisesti päivittänyt tietämystä muun muassa Sierilän luontoarvoista.
Milloin Sierilän voimalaitoksen rakentaminen alkaa?
Voimalaitoshanke on tällä hetkellä aktiivisessa valmisteluvaiheessa eikä rakennuspäätöstä ole vielä tehty. Kemijoki Oy jatkaa Sierilä-hankkeen valmistelua yhteistyössä eri osapuolten kanssa.
Vähäpäästöinen energiamurros ei perustu uusiin vesivoimahankkeisiin. Muissa länsimaissa puretaan patoja, rakennetaan luonnonmukaisia kalateitä ja panostetaan muuhun uusiutuvaan energiaan.
Suomi on asettanut kunnianhimoisen hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2035. Suomen tie vähähiilisyyteen perustuu pitkälti puhtaaseen energiaan. Päästötön sähkö ja yhteiskunnan lisääntyvä sähköistyminen ovat tehokkaimpia tapoja vähentää päästöjä. Teollisuuden päästöt saadaan nopeimmin laskuun muuttamalla prosesseja toimimaan sähköllä. Sähköistyminen tulee lisääntymään myös lämmityksessä ja liikenteessä. Suomen sähkönkulutuksen on arvioitu lisääntyvän jopa 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Yhteiskunnan riippuvuus toimintavarmasta sähköjärjestelmästä kasvaa entisestään. Joustavan vesivoiman rooli on keskeinen sähköjärjestelmän toimintavarmuuden kannalta.
Vuonna 2015 vesivoimalla tuotettiin reilut 16 % koko maailman sähköstä. Maailman uusiutuvasta sähköntuotannosta n. 70 % tuotetaan vesivoimalla. Vesivoiman määrän odotetaan kasvavan seuraavan 25 vuoden aikana vuosittain noin kolmen prosentin vuosivauhtia. (Lähde: Renewables 2016 Global Status Report).
Euroopassa suunnitteilla olevia vesivoimahankkeita oli vuonna 2017 käynnissä noin 11 000 MW:n edestä. Luku vastaa koko Suomen nykyistä sähköntuotantokykyä. (Lähde: Data base VGB, state: 9/2017)
Kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisen yhteisön (ENTSO-E) tutkimuksen mukaan Suomen tehovaje on yksi Euroopan suurimmista. Tehovaje tarkoittaa, että sähköä ei ole saatavilla kulutusta vastaavasti joka hetki. Tämä ei ole kestävä suunta, sähkön riittävyys ja sähköjärjestelmän toiminta on turvattava. Siinä vesivoimalla on keskeinen rooli.
Myös Suomen sähköjärjestelmästä vastaava Fingrid pitää vesivoiman roolia sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa tärkeänä: ”Vesivoiman osuus taajuudensäädössä on nykyisellään niin merkittävä, että sitä ei käytännössä voi korvata muilla keinoilla. Ilman vesivoimaa kansallisen tehotasapainon ylläpito muodostuisi hyvin vaikeaksi ja siten myös kalliimmaksi sähkönkäyttäjille.”
Eikö Sierilän hanke ole ristiriidassa hiilineutraaliin Suomeen tähtäävän hallitusohjelman sekä valtioneuvoston omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen kanssa?
Suomen hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 on erittäin hyvä ja kannatettava myös vesivoiman ja Kemijoki Oy:n näkökulmasta. Hiilineutraalius ja yhteiskunnan sähköistyminen edellyttävät päästöttömän ja uusiutuvan sähköntuotannon merkittävää lisäämistä. Samalla on huolehdittava, että sähkön tuotanto vastaa kulutusta joka hetki. Sierilän voimalaitos parantaa koko Kemijoen säätökäyttöä ja tuo merkittävän lisän sähköjärjestelmän tarvitsemaan joustoon mahdollistaen näin myös tuuli- ja aurinkovoiman osuuden kasvattamisen Suomen sähköjärjestelmässä. Näin Sierilän voimalaitos tukee Suomen hiilineutraaliustavoitteita.
EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmässä vesivoiman tuotanto on määritelty ilmastonmuutosta hillitseväksi toiminnaksi silloin, kun elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 grammaa CO2-ekvivalenttia per tuotettu kilowattitunti sähköä (gCO2-ekv/kWh). Standardin mukaan tehdyn elinkaarianalyysin perusteella Sierilän kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin 11 gCO2ekv/kWh. Tämä on samaa luokkaa tai jopa alhaisempi kuin tuulivoimalaitoksen aiheuttamat elinkaaren aikaiset päästöt. Asiasta lisää täältä.
Sierilän voimalaitoksen rakentamisen ja käytön paikalliset ympäristövaikutukset on tarkasti arvioitu ja huomioitu suunnitelmissa, joiden mukaisesti mm. elinympäristöjä kunnostetaan, töitä ajoitetaan soveliaimpaan ajankohtaan, rantoja suojataan ja maisemoidaan sekä rakennetaan korvaavia elinympäristöjä.
Sierilän säännöstelypadon yhteyteen Kemijoki Oy on suunnitellut Mukkaojan luonnonmukaisen ohitusuoman, joka mahdollistaisi kalojen vaellukset padon ohi sekä tarjoaisi virtavesikaloille korvaavaa elinympäristöä. Lisäksi Sierilän suunnittelussa on varauduttu erillisen kalatien rakentamiseen.
Voimalaitoshankkeesta ei ole kerrottu riittävästi
Voimalaitoksen yleissuunnittelu käynnistyi jo 1990-luvulla. Edistimme hanketta tiiviisti yhteistyössä vaikutusalueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi tehtiin vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa. YVA-vaiheen aikana pidettyihin yleisötilaisuuksiin osallistui satoja henkilöitä.
Hankkeen edetessä olemme pitäneet yhteyttä paikallisten ihmisten kanssa lupaprosessin eri vaiheissa sekä lupapäätösten jälkeen.
Toukokuussa 2017 saadun lupapäätöksen jälkeen pidimme hankkeesta tiedotustilaisuuden Oikaraisen koululla. Tilaisuudessa sana oli vapaa ja jokainen sai kysyä hankkeesta itseään askarruttavista asioista. Tilaisuuteen osallistui runsas määrä paikallisia asukkaita ja maanomistajia.Kesän aikana olemme olleet yhteydessä satoihin vaikutusalueen maanomistajiin korvauksiin liittyvissä yksityiskohdissa.
Syksyllä 2017 osallistuimme Oikaraisen kyläyhdistyksen kokoukseen, jossa kerroimme hankkeen etenemisestä sekä alueen maanottolupiin liittyvistä yksityiskohdista. Lokakuun aikana tapasimme myös keskeiset ympäristöjärjestöt. Järjestöjen edustajien kanssa keskustelimme hankkeeseen liittyvistä yksityiskohdista.
Hankkeen edetessä olemme sitoutuneet jatkamaan vuorovaikutteista toimintaa kaikkien sidosryhmiemme kanssa.
Onko totta, että Kemijoki ei halua rakentaa Sierilän voimalaitoksen yhteyteen kalatietä?
Säännöstelypadon yhteyteen suunnittelemamme Mukkaojan luonnonmukainen ohitusuoma mahdollistaisi kalojen vaellukset padon ohi sekä tarjoaisi virtavesikaloille korvaavaa elinympäristöä.
Voimalaitoksen rakenteiden suunnittelussa on varauduttu kalatien rakentamiseen. Rakentamisen yhteydessä luodaan valmiudet kalatien toteuttamiseksi tulevaisuudessa. Kalatien rakentaminen tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun ala-Kemijoen voimalaitoksilla on toimivat kalatiet ja merellisillä vaelluskaloilla on vaellusyhteys Sierilään. Myös ala-Kemijoella saadut opit kalateiden toimivuudesta voidaan ottaa tuolloin parhaiten käyttöön Sierilässä ja rakentaa kalatiet käyttäen parasta saatavilla olevaa tekniikkaa hyödyntäen.
Kemijoki Oy:n selkeä tavoite on vaelluskalakantojen vahvistaminen.
Voimalaitos ei juuri toisi tuloja Lappiin
Sierilän voimalaitoksen rakentamisaikaiset työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä. Sierilän voimalaitoksen kotimaisuusaste olisi arviolta yli 70 %. Kiinteistöveroa laitos maksaisi Rovaniemen kaupungille noin 1,5 miljoonaa euroa vuosittain, joka on tuntuva vahvistus kuntatalouteen. Lisäksi on hyvä huomioida, että merkittävän osan Kemijoki Oy:stä omistavat paikalliset sähköyhtiöt. Sierilän voimalaitos hyödyttäisi näin Suomea ja Lappia sekä verojen että tuotetun sähkön muodossa.
Miten Sierilän voimalaitos vaikuttaisi alueen asukkaisiin?
Sierilän voimalaitoksen rakentamisen myötä jokimaisema muuttuisi järvimäisemmäksi ja padot, voimala ja sähkölinjat vaikuttaisivat lähimaisemaan. Voimalaitoksen rakentaminen nostaisi nykyistä vesipintaa heti padon yläpuolella noin 7 metriä ja jokialue muuttuisi leveämmäksi noin 5 kilometrin matkalta. Veden alle jäävä alue on kokonaisuudessaan noin 3,6 km². Pääasiassa veden alle jäävät alueet ovat kuivahkoja maa-alueita. Siitä ylävirtaan padotus rajautuu pääosin nykyisen rantatörmän korkeudelle. Yläpuolisen voimalaitoksen (Vanttauskosken) ja Sierilän välinen vedenpinnan vaihtelu vähenisi merkittävästi rakentamisen jälkeen.
Sierilän voimalaitoksen alapuolella, Oikaraisen kylän kohdalla, vedenpinnan vaihtelu on ollut nykyisin enimmillään noin puoli metriä vuorokaudessa ja se lisääntyisi enimmillään yhteen metriin. Olkkakosken yläosassa vuorokausivaihtelu olisi jatkossa enimmillään 0,6 metriä. Rovaniemen kaupungin kohdalla nykyinen vedenpinnan vaihtelu ei havaittavasti enää muuttuisi nykyisestä.
Yhteistyössä rannanomistajien kanssa on valmisteltu ympäristötyöohjelma, jolla parannetaan rantojen ja jokialueen virkistyskäyttöä. Kemijoki Oy on osallistunut Oikaraisen uuden sillan suunnittelutyöhön ja yhtiö korvaa Lapin ELY-keskukselle merkittävän osan sillan rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista, mikäli voimalaitos rakennetaan.
Keskustelemme asukkaiden kanssa ja kuuntelemme heitä aktiivisesti koko hankkeen ajan.
Sierilän patoaltaan veden alle jäisi maatiloja, asuntoja, mökkejä sekä hiekkarantoja, niittyjä ja karikoita – ihmisten koteja ja uhanalaisten lajien elinympäristöjä
Voimalaitoksen myötä ylävirran jokialue muuttuu leveämmäksi noin 5 kilometrin matkalta. Siitä ylävirtaan padotus rajautuu pääosin nykyisen rantatörmän korkeudelle. Veden alle jäävä alue on kokonaisuudessaan noin 3,6 km2. Pääasiassa veden alle jäävät alueet ovat kuivahkoja maa-alueita.
Rakentamiseen tarvittava maa-alue on Kemijoki Oy:n omistuksessa tai hallinnassa. Korvaukset on maksettu lupapäätöksen mukaisesti. Vaikutusalueella toimiville neljälle maatilalle tehdään korvausten lisäksi toimenpiteitä, joilla hankkeen vaikutuksia kompensoidaan. Jokaisella tilalla säilyy edellytykset jatkaa maatilatoimintaa.
Kemijoki Oy omistaa veden alle jäävän alueen asuinrakennukset kolmea lukuun ottamatta. Näidenkin kiinteistöjen osalta korvaukset sisältyvät lupapäätökseen.
Alue on paliskuntien poroille mieluisaa ja rauhallista laidunmaata. Laidunmaiden pirstoituminen aiheuttaa ongelmia alueen poronhoidolle
Hankkeen vaikutusalueella sijaitsee Vanttauksen, Poikajärven, Narkauksen ja Niemelän paliskuntien alueita. Paliskuntien alueiden kokonaispinta-ala on yhteensä 6 678 km2. Porojen talvilaitumia jää veden alle Vanttauksen paliskunnassa 101 ha ja Narkauksen paliskunnassa 5 ha.
Vanttauksen paliskunnan talvilaitumiksi soveltuvien kangasmaiden kokonaispinta-ala on 23 630 ha ja Narkauksen paliskunnan 64 960 ha. Veden alle jäävien talvilaidunten osuus on hyvin vähäinen osa talvilaidunten kokonaismäärästä (Vanttauksen osalta 0,4 % ja Narkauksen osalta 0,008 %). Paliskunnat eivät joudu alueiden menettämisen seurauksena vähentämään porolukuaan.
Aiheutuvat menetykset on jo korvattu paliskunnille.
Miten veneellä liikkuminen onnistuu jatkossa?
Voimalaitoksen ylä- ja alapuolelle rakennetaan tai kunnostetaan useita veneenlaskupaikkoja, jotka mahdollistavat veneiden laskemisen jokeen.
Onko Sierilän voimalaitos riippuvainen vesivoiman tuesta?
Vesivoima tukee merkittävästi ympäröivää yhteiskuntaa mm. kiinteistöveron muodossa. Sierilän voimalaitos maksaisi Rovaniemen kaupungille kiinteistöveroa noin 1,5 miljoonaa euroa vuosittain, joka on tuntuva vahvistus kuntatalouteen. Hankkeen suunnittelun aikana on kiinteistöveron osuus yli kaksinkertaistunut. Kiinteistövero onkin ylivoimaisesti suurin vuotuinen käyttökustannus ja sillä on merkittävä vaikutus myös hankkeen kannattavuuteen.
Uusiutuvan energian investoinnit kilpailevat samoilla markkinoilla, eikä mitään tuotantomuotoa voida enää nykyisin pitää itsestään selvyytenä. Sähkömarkkinoiden toiminnan kannalta on tärkeää varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet uusiutuvan energian eri tuotantomuodoille. Vesivoima tukee mahdollisuuksia lisätä muita uusiutuvia ja mahdollistaa näin parhaiten siirtymisen kohti uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköjärjestelmää.
Vesivoimaa ei hyväksytty ns. teknologianeutraaleihin uusiutuviin energiamuotoihin, joille mahdollistettiin osallistuminen tukijärjestelmään. Meidän mielestä ei ollut perusteltua periaatteellisista syistä sulkea vesivoimaa pois uusiutuvien tukijärjestelmästä. Sierilä hankkeen valmistelua jatketaan ilman yhteiskunnan tukea. Hanke myös suunnitellaan toteutettavaksi ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta saatavalla rahoituksella.
Miten Sierilän voimalaitos vaikuttaa Rovaniemen alueen jäätilanteeseen? On mm. esitetty, että virtaamien muuttuessa Kemijoen jäälle ei talvisin olisi enää asiaa.
Sierilän ja Vanttauskosken välillä jääolosuhteet paranevat merkittävästi nykyisestä. Sen sijaan Sierilän alapuolella Oikaraisen ja Olkkakosken välillä jääkansi olisi nykyistä epävakaampi. Sierilän vaikutus vaimenee kuitenkin Olkkakoskeen ja jääolot Rovaniemen kaupungin kohdalla pysyvät samantapaisena kuin nykyisin.
Talvet ovat erilaisia. Syksy 2020 esimerkiksi oli poikkeuksellisen sateinen ja virtaamat suuria kaikissa vesistöissä. Lauhan alkutalven ja suurten virtaamien takia petollisia jäitä on syntynyt kaikkiin vesistöihin. Pakkasten kiristyttyä lumi suojasi jäitä, eikä paksuja jääkansia päässyt muodostumaan.
Hanke ja luonto
Miten Sierilän voimalaitos vaikuttaisi alueen luontoon ja eläimiin?
Teemme pitkäjänteistä työtä Sierilän alueen luonnon ja eliölajien hyväksi. Haluamme osaltamme vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Rakentamisen vaikutuksia vähennämme korvaavien elinympäristöjen rakentamisella ja kunnostuksilla, töiden ajoittamisella soveliaimpaan ajankohtaan sekä rantojensuojaus-, maisemointi- ja vihertöillä.
Kemijoen viimeinen luonnontilainen jokiosuus on uhattuna Sierilässä
Sierilän alue sijoittuu kahden voimalaitoksen väliselle osuudelle. Alueeseen vaikuttaa merkittävästi jo nykyisellään alueen asutus sekä voimatalouskäyttö. Jokiosuus on rakentamaton, mutta ei luonnontilainen.
Viranomainen ei ole ottanut lupapäätöksessä huomioon alueelta löytyneitä lukuisia uhanalaisia lajeja
Alueen luontoarvoja on kartoitettu laajasti YVA-prosessin sekä sen jälkeisen pitkän vesilupaprosessin aikana useissa eri selvityksissä. Viranomainen on ottanut kaikki tiedossa olevat direktiivilajit ja rauhoitetut lajit huomioon voimalaitoksen lupaprosessissa.
Kemijoki Oy:llä on lainvoimaiset poikkeamisluvat apilakirjokääriäisen ja laaksoarhon osalta. Lapinleinikki-kasvin osalta lupahakemus on valmistelussa. Lapinleinikin viimeaikainen kehitys on vakaa eikä siihen kohdistu merkittäviä uhkatekijöitä.
Esimerkiksi apilakirjokääriäisen (perhonen) suojaamiseksi on tehty toimenpidesuunnitelma, jonka avulla perhosen elinympäristö säilytetään ennallaan. Perhosta varten olemme sitoutuneet rakentamaan niityn ympärille suojapadon, jotta elinympäristö alueella säilyy. Lisäksi perhosta on jo siirtoistutettu uusiin elinympäristöihin ja seuraamme kantojen kehittymistä.
Kemijoki Oy noudattaa kaikessa Sierilään liittyvässä viranomaisten ohjeita ja lupien ehtoja. Lajihavaintojen osalta viranomaiset selvittävät aina ensin havainnon paikkansa pitävyyden. Sen jälkeen he antavat meille toimintaohjeita, mikäli siihen on aihetta.
Miksi Kemijoki uhkaa äärimmäisen uhanalaisen apilakirjokääriäisen ainoaa tunnettua elinaluetta Suomessa? Miksei yhtiö voi jättää harvinaistuneen laaksoarhon esiintymispaikkoja rauhaan?
Laaksoarho sekä apilakirjokääriäinen ovat esimerkkejä lajeista, joita uhkaa rantaniittyjen umpeen kasvaminen. Suomessa harvinainen ja rauhoitettu laaksoarho on kohokkikasvi, jota tavataan lähes ainoastaan Pohjois-Suomesta. Apilakirjokääriäinen on Sierilän voimalaitoksen vaikutusalueella sijaitsevalla pienellä niityllä elävä erittäin uhanalainen perhoslaji. Voimalaitoshankkeesta riippumatta apilakirjokääriäisen kanta on erittäin heikko. Kesän 2016 seurannoissa niityllä havaittiin vain muutamia yksilöitä. Molempien lajien kannalta Sierilän alueella jokivarren kunnossapitäminen esimerkiksi niittotöillä on tärkeää. Olemmekin tehneet alueella elinympäristö kunnostuksia ja voidaan sanoa, että ilman Sierilä hanketta apilakirjokääriäinen tuskin esiintyisi enää alueella.
Haluamme osaltamme varmistaa, että alueen elinolosuhteet säilyvät jatkossakin suotuisina. Perhosta varten olemme myös sitoutuneet rakentamaan suojapadon, jotta perhosen elinolosuhteet alueella säilyvät. Lisäksi perhosta on jo siirtoistutettu uusiin elinympäristöihin ja seuraamme kantojen kehittymistä. Edesautamme laaksoarhon säilymistä siirtämällä padotusrajan alapuolelle jäävää kasvillisuutta ja siemeniä uusille alueille.
Eikö Kemijoki tiedä tai välitä, että Sierilän alueen välittömässä läheisyydessä on tehty havaintoja EU:n luontodirektiivin suojelemista kirjojokikorennosta ja saukosta?
Sierilän alueella on kirjojokikorennon potentiaalisia elinympäristöjä, mutta kartoituksista huolimatta tiedossa ei ole esiintymiä, joihin voimalaitoshankkeella olisi vaikutuksia. Sierilän mahdollisella vaikutusalueella ei ole tiedossa myöskään saukon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joihin voimalaitoshankkeella olisi negatiivisia vaikutuksia.
Parhaat perhokalastuspaikat Rovaniemen lähellä, kalastusmatkailun tulot ja matkailun tulevaisuuden mahdollisuudet menetettäisiin. Voimalaitoksen myötä katoaisi myös toive Kemijoen palautumisesta kalateiden avulla lohijoeksi
Sierilään rakennettava pato vaikuttaisi sekä kalastajien että kalojen liikkumiseen joella. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja kompensoidaan mm. kalaistutuksin. Kalastusoikeuden omistajat saavat myös tuntuvia rahakorvauksia.
Olemme varautuneet täydentämään rakentamissuunnitelmaa kalatien toteuttamiseksi voimalaitoksen yhteyteen. Lisäksi säännöstelypadon yhteyteen suunniteltu Mukkaojan luonnonmukainen ohitusuoma mahdollistaisi kalojen vaellukset padon ohi.
Eikö olekin niin, että Sierilän voimalaitos tuhoaa alueen kalaston ja virtavesiluonnon lopullisesti?
Kalalajeista alueella esiintyy luontaisesti muun muassa haukea, harjusta, ahventa sekä vaellussiikaa. Lisäksi voimayhtiöiden velvoiteistutuksina alueelle tuodaan taimenta, siikaa, kirjolohta ja harjusta. Olemme jo vuosien ajan tehneet vapaaehtoista työtä kalakantojen elvyttämiseksi. Kemijoen vesistöalueella olemme muun muassa istuttaneet meritaimenen ja -lohen pienpoikasia sekä mätimunia jokialueelle leimautuneen kalakannan luomiseksi.
Voimalaitoksen alapuolisella jokiosuudella heitto- ja perhokalastuksen osalta edellytykset säilyvät nykyisenlaisina jatkossakin. Voimalaitoksen yläpuolella mahdollisuudet vetouisteluun ja seisovien pyydysten käyttöön paranevat. Perhokalastuksen osalta virtapaikkojen väheneminen vaikuttaisi merkittävimmin harjuksen lisääntymiseen.
Alueen osakaskunnille on maksettu korvauksia kalastolle ja kalastukselle aiheutuvista vaikutuksista lähes miljoona euroa. Lisäksi maksetaan vuotuista kalatalousmaksua käytettäväksi alueen kalastonhoitoon.
Onko Sierilän voimalaitos kuolinisku alueen uhanalaisille kalakannoille, kuten taimen ja vaellussiika?
Sierilän voimalaitos vaikuttaisi padon yläpuolella oleviin virta-alueisiin. Alueella tehtyjen selvitysten mukaan saaliiksi saadut taimenet ovat kuitenkin istutuksista peräisin. Uhanalaisella vaellussiialla tarkoitetaan yleensä meressä syönnöstävää ja jokiin kudulle nousevaa siikaa, josta ei Sierilän tapauksessa ole kysymys.
Aiheutuuko Sierilän voimalaitoksesta merkittäviä metaanipäästöjä?
Sierilän ilmastovaikutus muodostuu rakennusaikaisista päästöistä sekä patoaltaalta vedennoston jälkeen tapahtuvista kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusaikaiset päästöt syntyvät lähinnä betonin valmistuksen, maansiirtotöiden ym. kuljetusten yhteydessä.
Patoaltaalla vedennoston jälkeen tapahtuva kasvihuonekaasupäästö liittyy orgaanisen aineen hajoamiseen. Sierilässä uutta vesialuetta syntyy n. 3,6 km2. Sierilän osalta ominaispäästöt ovat suhteellisen karusta maaperästä johtuen vähäiset. Lisäksi Sierilän osalta vesi vaihtuu nopeasti eikä altaaseen tule muodostumaan hapettomia pohja-alueita, missä metaanin tuotantoa voisi tapahtua.
Sierilällä vältetään merkittävät päästöt ilmastoon verrattuna siihen, että vastaava sähkömäärä tuotettaisiin esim. polttamalla.
Yleisesti ottaen pohjoismaisen vesivoiman elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat vesivoimassa alhaisemmat tuotettua energiaa kohden kuin esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimalla.
Kemijoesta on löydetty jokihelmisimpukoita. Miten Sierilän voimalaitos vaikuttaisi simpukoihin?
Syksyn 2017 aikana noin 30 kilometrin päästä suunnitellun Sierilän voimalaitoksen yläpuolelta löydettiin sukellustutkimuksissa kaksi yksittäistä jokihelmisimpukkaa eli raakkua. Molemmilla sukelluskerroilla raakku löytyi lähes samasta paikasta. Raakut löytyivät läheltä Vanttauskosken voimalaitosta alueelta, missä vedenkorkeuden ja virtaaman vuorokautinen vaihtelu on suurinta koko Kemijoen pääuomassa. Sierilän voimalaitoksen rakentamisen jälkeenkin tämä alue säilyisi hyvin jokimaisena. Sukelluskartoituksia tehtiin myös muissa potentiaalisissa Sierilän vaikutusalueen kohteissa. Näistä kohteista raakkuja ei löytynyt.
Kesän 2018 aikana laadimme virtausmallinnuksen alueesta. Mallinnuksella selvitetään, miten virtaamaolosuhteet alueella muuttuisivat ja miten muutokset vaikuttaisivat raakkujen elinolosuhteisiin.
Lisäksi teetimme edelliskertoja laajemmat tutkimukset noin kuuden kilometrin matkalla Vanttauskosken alapuolisella alueella. Ennen sukelluksia joen pohjaa kiikaroitiin ja videokuvattiin, jotta sukellukset voitiin kohdistaa raakulle otollisimmille esiintymisalueille. Myös Kemijokeen laskeva Koluoja tutkittiin. Näissä tutkimuksissa ei löytynyt yhtään raakkua.
Sukellustutkimukset teki Alleco Oy, joka on erikoistunut vesiluontoselvitysten tekemiseen. Alleco Oy:n laatima tutkimusraportti on toimitettu Lapin ELY-keskukselle. Voit ladata raportin tästä.
Asiassa laaditaan vielä yhteenveto tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä sekä pyydetään lausunto ulkopuoliselta asiantuntijalta. Tällä varmistetaan, että tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella voidaan johtopäätökset tehdä riittävällä varmuudella.
Hanke ja luvat
On esitetty, että vanhan vesilain soveltaminen Sierilän lupaprosessin yhteydessä on Kemijoen etujen mukaista. Onko näin?
Vanhan vesilain soveltaminen ei ole tuonut Kemijoki Oy:lle etua. Uusi vesilaki teki hyöty-haittavertailun pakolliseksi. Vanhan vesilain mukaan lupa voitiin evätä ilman, että hankkeesta tehtiin hyöty-haittavertailu. Sierilän hyödyt ja haitat on arvioitu lupaprosessissa viranomaisten toimesta. Lupapäätöksessä on todettu, että hankkeen hyödyt ylittävät huomattavasti syntyvät haitat.
Mitä vesitalouslupa tarkoittaa minulle kiinteistönomistajana? Mitä minun tulee tehdä?
Vesilupapäätöksen mukaisesti Kemijoki Oy suorittaa noin 400 tilalle oikeuden määrittelemät korvaukset. Olemme lähettäneet kaikille korvauksiin oikeutetuille kirjeen. Osa korvauksista on talletettu lupaehtojen määräysten mukaisesti Lapin Aluehallintovirastoon. Aluehallintovirastosta korvaukset ovat nostettavissa ohjeiden mukaisesti.
Miten korvaukset on määrätty? Mistä saan tarkkaa tietoa oman korvaukseni määrittymisestä?
Korvaussummat ovat lupaprosessin aikana viranomaisten määrittämiä. Lupaviranomainen on määrittänyt korvaukset suhteessa vaikutuksiin. Vesioikeuden päätökseen on kirjattu korvausten perustelut. Korvauspäätökset ovat lopullisia, joten niistä ei ole mahdollista valittaa.
Minkälaisia selvityksiä hankkeen suunnittelun ja lupaprosessin aikana on tehty?
Alueen luontoarvoja on kartoitettu laajasti YVA-prosessin sekä sen jälkeisen pitkän vesilupaprosessin aikana useissa eri selvityksissä. Vesilupaprosessi kesti kokonaisuudessaan lähes 12 vuotta. Viranomainen on ottanut kaikki tiedossa olevat direktiivilajit ja rauhoitetut lajit huomioon voimalaitoksen lupaprosessissa.
Lue tarkemmin tehdyistä lupaprosessin aikana tehdyistä selvityksistä Tutustu hankkeeseen -osiosta.
Hanke ja maanotto
Minkälaisia maanottotöitä Sierilän voimalaitos edellyttäisi?
Ensisijaisena tavoitteenamme on käyttää mahdollisimman paljon voimalaitosalueelta kaivettavaa ja tarkoitukseen soveltuvaa maamateriaalia tarvittaviin patorakenteisiin. Voimalaitosalueen materiaali ei kuitenkaan kaikilta osin sovellu patorakenteisiin. Tämän takia maa-ainesta tarvitsee ottaa myös lähialueelta. Olemme varautuneet, että maata otettaisiin yhteensä noin 480 000 kuutiota hieman alle 14 hehtaarin alueelta Oikaraisen Pikkuvaarassa, Karivaarassa ja Permantokoskella.
Uhkaavatko kaivannot pohjavettä tai arvokasta luontoa?
Mikään kohteista ei sijaitse pohjavesialueella, eikä niiden läheisyydessä ole muinaismuistokohteita tai suojelualueita. Pikkuvaaran läheisyydessä on pohjavesialue, mutta maaperätutkimuksissa pohjavettä ei ole havaittu.
Maan ottamistoiminnassa noudatetaan Lapin ELY-keskuksen ohjeita ja määräyksiä. Ottaminen suoritetaan niin, että vaikutus luontoon ja maisemakuvaan on mahdollisimman vähäinen. Kaikki maa-aineksen ottokohteet maisemoidaan töiden päättymisen jälkeen.
Minkälaista haittaa kuljetuksista aiheutuu?
On selvää, että maa-aineksen otto lisää tilapäisesti alueiden liikennettä. Tavoitteena on, että kuljetusmatkat olisivat mahdollisimman lyhyitä ja että kuljetuksista aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Kuljetushaittojen minimoimisen ja optimaalisten kuljetusetäisyyksien kannalta on tärkeää, että ottopaikat ovat mahdollisimman lähelle tarvittavia käyttökohteita. Tämän takia ottopaikkoja on suunniteltu molemmin puolin jokea ja lähelle käyttökohteita.
Materiaalin kuljetuksiin käytettäisiin mahdollisuuksien mukaan nykyisiä tieyhteyksiä. Lisäksi kuorma-autojen kuljetusreitit suunniteltaisiin siten, että kuljetuksista aiheutuisi kyläläisille mahdollisimman vähän haittaa.
Kuinka kauan kuljetukset kestävät, ja milloin missäkin ajetaan?
Kuljetusten määrä ja ajoreitit tarkentuvat sen jälkeen kun käsittelyssä olevien lupien päätökset on saatu. Tiedotamme tilanteesta paikallisille asukkaille sekä verkkosivuillamme.
Miten maanottoalueilla liikkuvien ihmisten turvallisuus varmistetaan töiden aikana?
Toimenpiteiden turvallisuus varmistetaan monin keinoin. Ottoalueet merkitään maastoon paaluin riittävän tiheästi sekä korkeat ottorintamat merkitään lippusiimoin maastoon. Materiaalin kuljetuksiin käytetään mahdollisuuksien mukaan nykyisiä tieyhteyksiä. Kuorma-autojen kuljetusreitit suunnitellaan siten, että kuljetuksista aiheutuu kyläläisille mahdollisimman vähän haittaa.