Luonto

Luonto

Sierilän voimalaitoksen vaikutusalue edustaa nykytilassaan maisemaltaan ja kasvillisuudeltaan Kemijoen alkuperäistä pääuomaa, johon oman leimansa antaa asutus ja muu ihmisen toiminta. Jokialue on pääosin luonnonuomaa, johon vaikuttaa Kemijoen voimalaitoskäyttö, etenkin Vanttauskosken voimalaitoksen juoksutus ja sen vuorokautinen vaihtelu.

Sierilän voimalaitoksen rakentamisen myötä jokimaisema muuttuisi järvimäisemmäksi. Padot, voimalaitos ja sähkölinjat vaikuttaisivat lähimaisemaan. Rakentamisen ja kaivuutöiden aikana veden laatu heikkenisi tilapäisesti sameuden ja kiintoainespitoisuuden kohotessa, mutta voimalaitoksen käytöllä ei olisi pysyviä vaikutuksia veden laatuun.

Rakentamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia vähennämme korvaavien elinympäristöjen rakentamisella ja kunnostuksilla, töiden ajoittamisella soveliaimpaan ajankohtaan sekä rantojensuojaus-, maisemointi- ja vihertöillä. Arvokkaiden luontokohteiden läheisyydessä tapahtuvat raivaus-, rakennus- ja maisemointityöt pyritään ajoittamaan lisääntymiskauden ulkopuolelle.

Kalasto
Kalalajeista alueella esiintyy luontaisesti mm. haukea, harjusta, ahventa sekä vaellussiikaa. Lisäksi voimayhtiöiden velvoiteistutuksina alueelle tuodaan taimenta, siikaa, kirjolohta ja harjusta.

Petokaloista erityisesti hauen elohopeapitoisuudet kohoaisivat voimalaitosaltaan alueella tilapäisesti.

Säännöstelypadon yhteyteen suunnittelemamme Mukkaojan luonnonmukainen ohitusuoma mahdollistaisi kalojen vaellukset padon yli. Lisäksi voimalaitoksen rakenteiden suunnittelussa varaudutaan kalatien rakentamiseen.

Luonnon monimuotoisuus
Voimalaitoksen rakentaminen muuttaisi jokivarren elinympäristöjä ja vaikuttaisi joidenkin eliöiden elinolosuhteisiin. Rakentamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia vähennämme korvaavien elinympäristöjen rakentamisella ja kunnostuksilla, töiden ajoittamisella soveliaimpaan ajankohtaan sekä rantojensuojaus-, maisemointi- ja vihertöillä. Osa alueen perinnemaisemasta on vaarassa kasvaa umpeen ilman ihmisen apua. Umpeen kasvaminen vähentää alueen eliöstön monimuotoisuutta ja osa eliöstöstä on vaarassa kadota alueilta ilman tekemiämme niittotöitä ja siirtoistutuksia.

Voimalaitoksen vaikutusalueella olevalla pienellä niityllä esiintyy erittäin uhanalainen perhoslaji apilakirjokääriäinen. Esiintymän suojaamiseksi on tehty toimenpidesuunnitelma, jonka avulla perhosen elinympäristö säilytetään ennallaan. Perhosen luonnollinen kanta on voimalaitoshankkeesta riippumatta heikko. Perhosta varten olemme sitoutuneet rakentamaan niityn ympärille suojapadon, jotta elinympäristö alueella säilyy. Lisäksi perhosta on jo siirtoistutettu uusiin elinympäristöihin ja seuraamme kantojen kehittymistä.

Edesautamme rauhoitetun laaksoarhon säilymistä siirtämällä padotusrajan alapuolelle jäävät esiintymät uusille alueille. Laaksoarho on niittykasvi, jonka säilymisen uhkana on alueen umpeen kasvaminen. Olemme poikkeusluvan lupaehtojen mukaisesti sitoutuneet hoitamaan olemassa olevia sekä siirrettäviä laaksoarhoesiintymiä pitkälle tulevaisuuteen.

Laaksoarhon kannalta poikkeuslupa ei haittaa lajin suotuisan suojelutason säilymistä sen luontaisella levinneisyysalueella. Sierilän voimalaitoksen vaikutusalueella on 14 laaksoarhoesiintymää.