Säännöstelemme Lokan ja Porttipahdan varastoaltaita sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Tavoitteenamme on, että joen käyttäjät ovat tyytyväisiä vesiolosuhteisiin varastoaltaissa, järvissä ja joella.
Joen virtaama on suurimmillaan keväällä tulva-aikaan. Keväällä sulavan lumen sisältämää vettä sekä kesän ja syksyn sadevettä varastoidaan varastoaltaisiin ja järviin seuraavaa talvea varten.
Myöhään syksyllä veden juoksutusta tasataan niin sanotun jäädytysjuoksutuksen aikana. Jäädytysjuoksutusten oikealla ajoituksella saadaan tasaiset jäät koko vesistöalueelle ja sähköntuotantomahdollisuus säilyy korkeana koko talven ajan.
Talvella virtaamat ovat pienempiä, sillä luontainen valuma vesistöön vähenee pakkasten myötä.
Voimalaitosten yläpuolisilla voimalaitosaltailla vastataan erityisesti vuorokauden sisäisiin kulutuksen vaihteluihin. Tyypillisesti voimalaitosaltaiden vedenpinta on korkeimmillaan varhain aamulla ja matalimmillaan alkuillasta. Vettä juoksutetaan voimalaitoksella erityisesti aamupäivisin, kun kodeissa ja työpaikoilla käytetään eniten sähköä. Tällöin voimalaitosaltaan pinta laskee ja samaan aikaan vedenkorkeus voimalaitoksen alapuolella nousee.
Voimalaitosaltaiden päivittäinen pinnankorkeusvaihtelu pyritään pitämään noin 20–50 senttimetrissä. Vaihtelu pienenee, mitä kauemmas voimalaitokselta mennään. Vaihtelun suuruus riippuu myös voimalaitosaltaan koosta ja maantieteellisestä sijainnista voimalaitosketjussa.
Järvien veden pinta nousee korkeimmilleen keväällä tulva-aikaan. Varastoaltaiden pinta nousee kesällä tavallisesti 25–30 senttimetriä kuukaudessa. Syyssateiden myötä veden pinta varastoaltaissa nousee puolikin metriä kuukaudessa, ja näin vesivarastot täydentyvät talvea varten.
Järvien ja varastoaltaiden vesivarastoja käytetään erityisesti talvisin, jolloin niiden pinta laskee eniten. Myös kesän hellejaksojen aiheuttamina vähäsateisina jaksoina vettä otetaan tarvittaessa varastoaltaista.
Vesitilanne ja viranomaisennusteet: ympäristö.fi/vesitilanne
Kemijoen valuma-alue Suomen ympäristökeskuksen sivuilta: Mittaustietoja Kemijoen vesistöstä, mm. vedenkorkeus.
Vesiaiheista tutkittua tietoa: vesi.fi. Tietosisällön sivustolle tuottavat Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos ja Tulvakeskus yhteistyössä vesialan asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.