Virkistyskäyttö ja kalastus

Kemijoen virkistyskäyttö

Kemijoen säännöstelty jokijakso alkaa Porttipahdan voimalaitokselta ja päättyy Isohaaran voimalaitokselle. Alue tekojärvineen tarjoaa monia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kesäisin jokialueelle suuntaavat veneilijät, kalastajat, uimarit ja muut luonnossa liikkujat. Jokialue on myös turistien suosima retkeilykohde. Talvisin joella liikkuvat hiihtäjät, moottorikelkkailijat, pilkkijät ja muut ulkoilijat.

Teemme yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa esimerkiksi joella järjestettävien tapahtumien aikaan. Lisäksi olemme rakentaneet jokivarteen useita satoja veneenlaskupaikkoja, venevalkamia ja uimapaikkoja sekä maisemoineet rantoja.

Esimerkkejä Kemijoen virkistyskäytöstä

  • Suoritamme esimerkiksi kesäaikaisia juoksutuksia Sodankylän Porttikoskella kahdesti viikossa.
  • Esimerkiksi uistelu- ja avantouintikisojen aikaan Kemijoki Oy on tasoittanut veden juoksutusta pinnankorkeuden ja virtaaman vaihtelun vähentämiseksi.

Jäätiet ja jäällä liikkuminen

Alueilla liikkuvien on aina syytä huomioida paikalliset jääolosuhteet ja seurattava viranomaisten tiedotuksia jääolosuhteista.
Kemijoki Oy:n kumppani Mitta Oy huolehtii Kemijoki Oy:n vastuulla olevien jääteiden ylläpidosta. Jäätiet ovat pääosin moottorikelkkailijoiden käytössä. Pirttikoskella jääteitä on kolme ja mittaa reiteillä yhteensä noin 800 metriä.

Jääteiden jäädytys alkaa, kun sääolosuhteet sallivat. Moottorikelkan paino edellyttää noin 20 senttimetrin paksuisen teräsjään vahvuuden. Jäätiet suljetaan, kun jään kantavuus alkaa heiketä.

Kalastus Kemijoen vesistössä

Kemijoen vesistössä saa kalastaa lähes kaikkialla. Kemijoen vesistö tarjoaa poikkeuksellisen monipuolisia kalastusmahdollisuuksia aina suurista säännöstelyjärvistä ja lähes luonnontilaisista suurjoista pieniin tammukkapuroihin asti.

Kalastus Kemijoessa on pääasiassa vapavälinein ja verkoilla tapahtuvaa kotitarve- ja virkistyskalastusta. Merialueella, Kemijärvellä sekä Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä harjoitetaan myös kaupallista kalastusta.

Saalis vaihtelee eri alueilla vesistön ominaispiirteiden mukaisesti. Ounasjoella ja Ylä-Kemijoella tärkeimpiä saalislajeja ovat hauki, harjus ja taimen. Voimalaitosaltailla hauki ja kirjolohi käsittävät puolet saaliista. Istutettujen kalalajien saalisosuus on kaikilla alueilla merkittävä.

  • Hyvä tietää kalastuksesta Kemijoen alueella

    • Voimalaitospatojen ala- ja yläpuolella kalastus on kielletty 100 metrin matkalla.
    • Kemijoki ja suurelta osin myös Kitinen on määritelty kalastuslaissa vaelluskalavesistöksi, joten Sodankylän, Keski- ja Ala-Kemijoen kalastusalueet ovat hakeneet poikkeuksia kalastukseen, jotka koskevat kalastuslakia.
    • Kemijoen pääuomalla välillä Isohaara-Seitakorva sekä Kitisen pääuoman voimalaitosaltailla onkiminen ja pilkkiminen on kielletty koski- ja virta-alueilla. Verkkokalastus on sallittu Kemijoen pääuomassa välillä Isohaara-Seitakorva 15.8.-30.11. välisenä aikana.
    • Taimenella ei ole syysrauhoitusta Kemijoen pääuomassa välillä Valajaskoski-Seitakorva tai Kitisen pääuoman voimalaitosaltailla.
    • Kemijoen pääuomassa välillä Isohaara-Seitakorva taimenen alamitta on 50 cm.
    • Kitisen pääuoman voimalaitosaltailla Porttipahdan voimalaitokselle saakka rasvaevättömän taimenen alamitta on 40 cm.
  • Kalastusluvat Kemijoen alueella

    • Kalastuslupa tulee hankkia ennen kalastamista. Onkiminen, pilkkiminen ja silakan litkaus ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia, joihin ei tarvita kalastuslupaa.
    • 18–64-vuotiaiden tulee lunastaa muuhun kalastukseen kalastonhoitomaksu.
      Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan Ahvenanmaalla, vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla. Kalastuskieltoalueet löydät osoitteesta Kalastusrajoitus.fi.
    • Muuhun kalastukseen, kuten useammalla vavalla kalastukseen, pyydyskalastukseen ja ravustukseen, tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi aina vesialueen omistajan myöntämä kalastuslupa. Lisätietoja osoitteessa Ahven.net.
    • Kalastuskohteista ja lupien myynnistä saa tietoa esimerkiksi kalatalousalueiden kotisivuilta ja Metsähallituksen Eräluvat.fi-sivuilta. Kaikkien kalavesien osakaskunnat eivät ole yhtenäislupien piirissä, eikä lupiin liittyvistä asioista ole välttämättä tiedotettu erikseen. Esimerkiksi veneenlaskupaikoilla on usein kylttejä lupa-asioista. Myös muilta kalastajilta/kyläläisiltä kannattaa kysellä, keneltä lupia voi ostaa.

Katso myös