Vesitilanne Kemijoen, Lieksanjoen ja Kymijoen valuma-alueilla

Syksy on edennyt valuma-alueillamme hyvin erilaisissa vesitilanteissa. Kemijoen vesistöalueella vettä on ollut paikoin runsaasti, kun taas Lieksanjoen ja erityisesti Kymijoen valuma-alueilla kevään vähäinen tulva näkyy edelleen vesivarastoissa. Syksyn sateet ovat kuitenkin parantaneet tilannetta etenkin Itä- ja Etelä-Suomessa.

Kemijoen valuma-alueella runsasvetinen syksy

Kemijoen valuma-alueella syksy on käynnistynyt runsasvetisenä. Elokuun lopun ja syyskuun sateet nostivat vedenkorkeuksia merkittävästi, minkä seurauksena vesistöissä on jouduttu tekemään myös ohijuoksutuksia. Osa ohijuoksutuksista liittyy samanaikaisesti käynnissä oleviin voimalaitosten peruskorjauksiin, jotka ovat hetkellisesti rajoittaneet tuotantokapasiteetin käyttöä.

Pohjoisen säännöstelyjärvet ovat ajankohtaan nähden keskimääräistä korkeammalla tasolla. Lokan ja Porttipahdanvedenpinnat ovat noin 50 senttimetriä ylärajan alapuolella ja Kemijärvellä noin 20 senttimetriä ylärajan alapuolella. Ennen talvikauden alkua tavoitteena on laskea vedenpintoja, jotta jääpeitteen muodostuminen tapahtuisi mahdollisimman hallituissa olosuhteissa. Riittävä varastotila vähentää jäätymisen aikana syntyviä ranta-alueisiin kohdistuvia vaikutuksia ja parantaa mahdollisuuksia vesistöjen turvalliseen käyttöön talvikaudella.

Viime vuosina syystulvat ovat vaikuttaneet merkittävästi alkutalven jääolosuhteisiin. Runsaat virtaamat pitkälle syksyyn ovat vaikeuttaneet jäädytysjaksoa, joka käynnistyy tyypillisesti marras-joulukuun aikana. Mitä pidemmälle syksyn korkeat virtaamat jatkuvat, sitä suurempi on hyydemuodostuksen riski ja sitä haastavammaksi jääolosuhteiden hallinta muodostuu.

Tulevan talven osalta keskeinen kysymys on, rauhoittuvatko virtaamat riittävän ajoissa ennen pakkaskauden alkamista. Mikäli syystulva taittuu tavanomaiseen aikaan, myös hyydemuodostus jää hallittavammaksi. Kemijoki Oy varautuu tulevaan jäädytyskauteen edellisvuosien tapaan, ja jääolosuhteiden kehittymistä seurataan tiiviisti yhteistyössä viranomaisten kanssa. Jäädytysten etenemisestä sekä mahdollisista käyttöön vaikuttavista rajoituksista raportoidaan säännöllisesti viranomaiselle talvikauden aikana.

Lieksanjoen valuma-alueella vesitilanne kohentunut syksyn sateiden myötä

Lieksanjoen valuma-alueella virtaamat ovat tällä hetkellä lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Alueen vesitilannetta on kuitenkin leimannut koko kesän ajan tavanomaista niukempi vesitilanne, sillä kevättulvan volyymi jäi selvästi edellisvuosia pienemmäksi. Tämän seurauksena valuma-alueen järvien vedenpinnat ovat pysyneet koko kesän ajan keskimääräistä alemmalla tasolla.

Syksyn sateet ovat parantaneet vesitilannetta ja tukeneet järvien vedenpintojen nousua sekä valuma-alueen vesivarastojen täydentymistä. Myönteisestä kehityksestä huolimatta vedenkorkeudet ovat edelleen paikoin selvästi ajankohdan keskiarvoja alempana, mikä kuvastaa kesän aikana kertynyttä vesivajetta.

Loppuvuoden vesitilanteen kannalta keskeistä on, jatkuuko sateinen sääjakso myös syksyn edetessä. Tällä hetkellä kehityssuunta on ollut myönteinen, mutta vedenkorkeudet ovat edelleen paikoin ajankohdan keskiarvojen alapuolella ja vesivarastojen täydentyminen edellyttää syyskauden jatkuvaa valuntaa. Nykyiset virtaamat ja vesivarastot mahdollistavat kuitenkin vesistöjen hallitun käytön ja tukevat vesivoimatuotannon edellytyksiä tulevina kuukausina.

Kymijoen valuma-alueella vesivaje näkyy edelleen

Kymijoen valuma-alueella vesitilanne on edelleen ajankohtaan nähden tavanomaista niukempi. Sekä vedenkorkeudet että virtaamat ovat keskimääräistä alemmalla tasolla, mikä johtuu ennen kaikkea vähäiseksi jääneestä kevättulvasta. Kevään aikana muodostunut vesivaje on ollut merkittävä, ja sen vaikutukset näkyvät edelleen koko vesistöalueella.

Syksyn sateet ovat parantaneet erityisesti pienempien järvien ja sivuvesistöjen tilannetta sekä tukeneet paikallisesti virtaamien kasvua. Vesistöalueen suurimman järven, Päijänteen, vedenpinta on puolestaan pysynyt koko kesän varsin vakaana, mutta edelleen pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Sateiden vaikutukset näkyvät Päijänteessä suuren tilavuuden vuoksi hitaasti, eikä syksyn valunta ole toistaiseksi riittänyt poistamaan keväällä muodostunutta vesivajetta.

Loppuvuoden vesitilanteen kannalta keskeistä on syyssateiden jatkuminen sekä niiden kokonaismäärä. Vaikka pienemmissä vesistöissä on nähty selviä merkkejä tilanteen kohentumisesta, koko valuma-alueen vesitase on edelleen alijäämäinen. Tämän vuoksi sekä vedenkorkeudet että virtaamat ovat paikoin selvästi ajankohdan keskiarvoja alempana. Vesitilanteen kehittymistä seurataan tarkasti, jotta vesivarojen käyttöä voidaan suunnitella pitkäjänteisesti ja vesivoimatuotannon edellytykset turvata myös tulevan talvikauden aikana.

Katse kohti syksyä ja talvikautta

Syksyn sääolosuhteilla on merkittävä vaikutus siihen, millaisista lähtökohdista valuma-alueet siirtyvät talvikauteen. Tällä hetkellä toiveissa ovat vakaat syyssäät ja riittävä sade erityisesti Itä- ja Etelä-Suomen valuma-alueilla, joissa vesitilanne on edelleen ajankohtaan nähden keskimääräistä niukempi. Kemijoen vesistöalueella vesivarastot ovat puolestaan hyvällä tasolla, ja vesitilanne tarjoaa hyvät lähtökohdat talvikauteen valmistautumiselle.

Kemijoki Oy seuraa vesitilanteen kehittymistä aktiivisesti kaikilla toiminta-alueillaan ja valmistautuu samalla tulevaan talvikauteen. Vesitilanteen seuranta, säännöstelyn suunnittelu ja jääolosuhteiden ennakointi ovat keskeinen osa syksyn ja alkutalven toimintaa.

Syksyn aikana osallistumme useisiin alueellisiin tapahtumiin ja kohtaamme sidosryhmiämme eri puolilla toiminta-aluettamme. Tervetuloa tapaamaan meitä ja keskustelemaan vesistöalueidemme ajankohtaisista asioista. Seuraamme vesitilanteen kehittymistä aktiivisesti ja kerromme sen vaikutuksista niin vesistöjen käyttöön kuin vesivoimatuotantoon myös tulevien kuukausien aikana.

Elina Toimela
Johtaja, Tuotanto – Kymijoki ja Lieksanjoki

Kemijoki Oy

Janne Ala
Johtaja, Tuotanto – Kemijoki ja Kitinen
Kemijoki Oy


Lue lisää