Veden voimalla -blogi: Vesivoiman merkitys korostuu sähköistyvässä Suomessa
Suomen sähköjärjestelmä on murroksessa. Sähköistymisen kiihtyessä on entistä tärkeämpää ymmärtää, miten varmistamme vakaan ja luotettavan energiansaannin. Mutta miksi juuri vesivoima on niin tärkeää? Sukelletaanpa syvemmälle.

Vesivoima sähköjärjestelmän tukipilarina: Tuore raportti vahvistaa
Vesi- ja säätövoiman merkitys sekä tarve kasvattaa säädettävän sähköntuotannon volyymia ymmärretään nyt jo paremmin. Tästä tuore esimerkki on toukokuussa julkaistu hallitusohjelman kirjaukseen perustuva maa- ja metsätalousministeriön Rambollilta tilaama raportti: ”Vesivoiman vaikutus Suomen sähköjärjestelmään ja merkittävimpien vesivoimakohteiden tunnistaminen yhteiskunnallisten intressien yhteensovittamiseksi”.
Säätökyky, luotettavuus ja inertia: Vesivoiman kolme vahvuutta
Raportin mukaan vesivoiman merkitys perustuu kolmeen ominaisuuteen: säätökykyyn, luotettavaan sähköntuotantoon ja inertiaan.
- Korkea säätökyky, mikä viittaa kykyyn mukauttaa sähkön tuotanto vastaamaan kulutusta nopeasti ja tarkasti, mahdollistaa vesivoiman toiminnan sähköjärjestelmän tasapainottavana elementtinä.
- Vesivoiman luotettava sähköntuotanto viittaa kykyyn tuottaa jatkuvasti verkkoon kotimaista sähköä kuluttajien tarpeisiin. Luotettavuutta lisäävät voimaloiden suuret energiavarastot, voimalaitosten suuri määrä ja hajautuneisuus, ja vesivoiman matala riippuvuus ulkoisista logistiikkaketjuista.
- Inertialla tarkoitetaan sähköjärjestelmän luonnollista kykyä vastustaa yllättäviä muutoksia. Suomen suuri vesivoimalaitosmassa tuottaa yhdessä verkkoon merkittävästi inertiaa parantaen järjestelmän vakautta.
Nähtävissä oleva sääriippuvan tuotannon huomattava lisääntyminen tekee raportin mukaan vesivoiman merkityksen korostumisesta todennäköistä. ”Verkon inertian vähentyessä ja sääriippuvan tuotantokapasiteetin lisääntyessä reservien ja luonnollisen inertian tärkeys järjestelmän vakauden ylläpidossa kasvaa. Vesivoima on jo pitkään ylläpitänyt suurta reservikapasiteettia suhteellisen edullisesti, mistä on hyötyä järjestelmän ylläpidossa myös tulevaisuudessa”, raportti toteaa.
Huoltovarmuuden takaaja: Vesivoiman rooli poikkeus- ja kriisitilanteissa
Raportin mukaan kansallisen huoltovarmuuden näkökulmasta vesivoiman merkitys perustuu vesivoimalaitosten osallistumiseen kantaverkon ylläpito- ja palautustoimenpiteisiin tilanteissa, joissa normaalit toimenpiteet eivät ole riittäviä. Vesivoiman luotettava sähköntuotanto mahdollistaa jännitteen tehokkaan palauttamisen suurhäiriötilanteessa, ja korkea säätökyky mahdollistaa verkon jatkuvan vakauden palautuksen edetessä kohti normaalitilaa.
Myös paikallisen huoltovarmuuden näkökulmasta vesivoiman vaikutus on olennainen. Vesivoiman luotettava sähköntuotantokyky yhdessä sen maantieteellisen kattavuuden kanssa tekee vesivoimalaitoksista otollisen vaihtoehdon kriittisen infrastruktuurin varavoiman tarjoamiseen. Häiriötilanteissa sähköntuonti muualta Suomesta voi olla rajoitettua tai jopa mahdotonta, jolloin paikallinen jakeluverkko toimii erillisenä sähköjärjestelmänä eli saarekkeena. Näin ollen myös pienemmät vesivoimalaitokset ovat hyvin tärkeitä erityisesti alueellisen huoltovarmuuden näkökulmasta.
Kemijoki keskiössä: Merkittävin vesivoima-alue Suomessa
Raportissa myös luokiteltiin vesivoimalaitokset sekä vesistöalueet niiden merkittävyyden mukaan. Vesistöalueiden tarkastelussa merkittävimmäksi nousi Kemijoki. Kahdestakymmenestä merkittävimmästä vesivoimalaitoksesta vajaa puolet ovat Kemijoki Oy:n voimalaitoksia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tämä raportti alleviivaa vesivoiman ja Kemijoki Oy:n kriittistä roolia Suomen energiahuollossa ja syvenny aiheeseen tarkemmin.
Tulevaisuuden ratkaisuja etsimässä: Pumppuvoima Pohjois-Suomessa
Käytännössä vesivoiman tarjoamille säätö- ja muille ominaisuuksille ei ole realistista vaihtoehtoa näköpiirissä. Raportissa todetaankin selvästi, että ei ole olemassa muuta vesivoimaa korvaavaa teknologiaa, joka toisi vastaavia hyötyjä sähköjärjestelmälle.
Mekin Kemijoki Oy:ssä selvitämme uutta mahdollisuutta sähkönvarastointiin pumppuvoiman avulla. Kemijärven Ailangantunturille sijoittuvan 550 MW:n suuruisen hankkeemme ympäristövaikutusten arviointimenettely on tarkoitus saada päätökseen syksyllä 2025.
Kirjoittaja Markus Katara on Kemijoki Oy:n varatoimitusjohtaja. Vapaa-ajallaan Markus viettää aikaa Kustavissa mökkeillen ja veneillen sekä nauttii Pohjois-Suomen tarjoamista metsästysmahdollisuuksista.
Blogikirjoitus on julkaistu aiemmin Energiateollisuus ry:n Vieraskynä-palstalla.