Veden voimalla -blogi: ”Uutta kotia rakentamassa”
Kemijoen pääuoma on aikanaan rakennettu nuoren Suomen tarpeisiin aikana, jolloin valtakunnassa oli toisen maailmansodan jälkeen kipeästi tarvetta sähkölle. Maailma tuolloin on ollut kovin erilainen, eikä luontoarvoja ole osattu ottaa huomioon nykytietämykseen verrattuna riittävästi.
Kemijoen pääuoman seitsemän Kemijoki Oy:n voimalaitosta kuuluvat Suomen 10 suurimman vesivoimalaitoksen joukkoon. Menneen kevään suuret virtaamat osoittivat luonnon valtavan voiman myös rakennetussa jokivesistössä.
Voimalaitokset säännöstelyaltaineen ovat muuttaneet joen virtaamia ja rakenteellisia olosuhteita. Kemijoki onkin nimetty vesienhoitolain mukaan voimakkaasti muutetuksi vesistöksi, jolloin sen tilaa tarkastellaan Euroopan Unionin vesipuitedirektiivin sekä kansallisen lainsäädännön avulla saavutettavissa olevan ekologisen tilan mukaisesti. Tavoitteena on siis tarkastella, miten jokiympäristöä voidaan parantaa aiheuttamatta kohtuutonta haittaa tärkeälle käyttömuodolle eli tässä tapauksessa vesivoimantuotannolle.
Yhteistyötä vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseksi
Rakennettujen jokien osalta vaelluskalojen elinolosuhteiden parantaminen on moniulotteista työtä. Kemijoki Oy on mukana monitahoisessa yhteistyössä Kemi-Ounasjoen vesistöalueen Vaelluskalatyöryhmässä, joka ohjaa Kemi-Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi laaditun toimenpideohjelman mukaista työtä. Tavoitteenamme on antaa Kemijokeen vaeltaville kalakannoille mahdollisuuksia toteuttaa elinkiertoaan. Kemijoen pääuoman osalta ratkaisut keskittyvät oleellisesti voimalaitosten yhteyteen suunniteltaviin vaellusratkaisuihin, joita suunnitellaan sekä kudulleen nousevien että alaspäin merivaellukselleen lähtevien kalojen tarpeita tarkastellen.
Vaellusreittien lisäksi merivaelteiset kalat tarvitsevat lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Näiden alueiden luomiseen ja kunnostamiseen tähtää minulle tärkeä työ elinympäristöjen kunnostamisen parissa. Kohteena elinympäristökunnostuksille ovat pääasiassa rakentamattomat sivujoet, joiden vaikutus lisääntymis- ja poikasalueina on pääuoman kulkureitille ensiarvoisen tärkeä. Kemijoen vesistöalueella sivujokien joukko on monikirjoinen alkaen pienistä puroista ja päättyen Ounasjokeen, jolloin myös eri kalalajeille soveltuvia vesistöjä on paljon.
Kunnostuksilla elinympäristöjä vaelluskalojen elinkierron eri vaiheisiin
Jokien koskialueille kohdistuvat kunnostukset tarvitsevat vesilain mukaisen luvan ja sen hakuprosessi on usein aikaa vievää. Huolellinen valmistautuminen ja yksityiskohtainen suunnittelutyö on elinympäristöjä kunnostettaessa hyvin tärkeää. Jokainen joki ja jokainen koski on ainutlaatuinen kokonaisuus, johon liittyy sekä kalataloudellisia että ekologisia näkökohtia, jotka kaikki nivoutuvat tiiviisti toisiinsa.
Elinympäristöjen kunnostuksen suunnittelussa jalkaudutaan konkreettisesti jokien rannoille ja koskialueille – myös pintaa syvemmältä. Kalojen kutualueet vaativat puhtaan, virtaavan ja happipitoisen veden lisäksi ilmavan sorapohjan, jonka suojissa kehittyvät mätimunat pysyvät terveinä ja kuorituvat pienet poikaset ovat suojassa pedoilta.
Kutusoraikon lisäksi lähistöltä täytyy löytyä pienpoikasille sopivaa kivikkoa, joka tarjoaa niille ruokaa ja suojaa. Lohen ja taimenen poikaset viettävät näillä poikasalueilla ensimmäiset elinvuotensa ennen merivaellukselle lähtöään. Myös emokalat tarvitsevat suojaisia levähdyspaikkoja matkansa varrelle ja tietysti houkuttelevan kutuympäristön vaihtelevine virtoineen.
Kansainvälistä ulottuvuutta ja yhteistyötä rakennetuilla joilla
Olemme mukana Euroopan Unionin rahoittamassa EMRA-hankkeessa (Environmental planning, Measures and Restauration Actions in regulated water systems). Hankkeen tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden lisääminen sekä tärkeiden elinympäristöjen kunnostaminen rakennetuissa vesistöissä sekä Ruotsissa että meillä Suomessa. Osana hanketta arvioimme Ala-Kemijoen sivujokien ekologista tilaa, ihmistoiminnan vaikutusta joen ekologiaan sekä kunnostustarvetta.
Useimmat Ala-Kemijoen sivujoet ovat aikanaan uiton yhteydessä kohdanneet melkoisia mullistuksia, minkä lisäksi maa- ja metsätalouden maankäyttö on aiheuttanut jokipohjien liettymistä. Kartoituksen tulosten perusteella neljälle priorisoidulle sivujoelle laaditaan ekologiset kunnostussuunnitelmat, joiden pohjalta sitten lähdetään rakentamaan uusia koteja vaelluskaloille.
Kansainvälisen yhteistyön lisäksi olemme mukana Kalasydän Oy:n hankkeessa, joka pureutuu Runkausjoen alaosan kunnostukseen uhanalaisen meritaimenen elinympäristöksi.
Elinympäristökunnostukset osa Taivalkosken vaelluskalaratkaisua
Virtavesien elinympäristökunnostukset ovat osa vapaaehtoista vaelluskalatyötämme. Myös jokainen voimalaitosympäristö on omanlaisensa eikä yleispätevää vaellusratkaisua vesivoiman tuotannon ja vaelluskalakantojen elinkierron turvaamisen yhteensovittamiseksi ole olemassa. Askel kerrallaan edeten saamme kuitenkin suunnitelmista ja ratkaisujen toteuttamisesta tarpeellista tietoa ja kokemusta aina seuraavaa askelta varten.
Tavoitteenamme on myös luoda riittävä seurantamenettely elinympäristökunnostusten onnistumisen kartoittamiseksi ja tuloksellisuuden osoittamiseksi. Haluamme toteuttaa toimivia vaellusyhteyksiä ja luoda onnistuneita elinympäristökunnostuksia, sillä maailmalla on jo liiaksikin esimerkkejä toimimattomista ratkaisuista.
Kirjoittaja Maria Pikkupirtti on Kemijoki Oy:n ympäristöasiantuntija, joka viihtyy vesistöjen äärellä sekä töissä että vapaa-ajalla.