Veden voimalla -blogi: Uskon asioita?
Onko kahvin juonti terveellistä, entä mitkä ovat punaviinin terveyttä edistävät vaikutukset? Olisiko nyt hyvä aika sijoittaa osakkeisiin vai kannattaako vielä odottaa pörssikurssien notkahdusta? Kaikki nämä ovat kysymyksiä, joiden vastaukset riippuvat keneltä kysytään.
Tätä kysymysten listaa voimme jatkaa kysymyksellä: onko lohen palauttaminen Kemijokeen uskon asia?
Julkisuudessa, erityisesti sosiaalisen median kuplissa, vaelluskaloihin liittyvä keskustelu on aika ajoin aktiivista. Tekemisemme voimayhtiönä ovat olleet erityistarkkailun alla ja meitä on vaadittu tilille milloin mistäkin. Saamme myös paljon neuvoja ja ohjeistusta, joskin keskenään hyvinkin ristiriitaista ja toisinaan tunnettuihin ja koeteltuihin vaelluskalaratkaisuihin peilattuna epärealistisia. Vaelluskalakysymyksiin liittyen Kemijoki Oy:tä on parjattu vapaamatkustajaksi, ympäristörikolliseksi ja vaikka miksi.
Sanan säilän lentäessä hämärtyy usein se tosiasia, että olemme toimineet niin vaelluskala-asioissa kuin muissakin ympäristöasioissa aina voimassaolevan lainsäädännön sekä lupamääräysten mukaisesti.
Kansakunnan muisti on lyhyt
Ei tarvitse mennä ajassa kauas taaksepäin, kun kalateiden rakentamista pidettiin turhanaikaisena ja viranomainen muutti kalatievelvoitteita kalatalousmaksuiksi. Kalojen istuttamisen on arvioitu olevan ensisijainen ja tehokkain hoitotoimenpide, ja siksi kalatalousvelvoitteet on määrätty vesivoimayhtiöille tyypillisesti istutusvelvoitteena.
Moni varmasti muistaa vielä ajan, kun rakentamattoman Tornionjoen lohikanta oli lähes sukupuuton partaalla 1990-luvun puoliväliin saakka. Saalismäärät alkoivat kasvaa nykytasolle vasta 2010-luvulla. Kun rakentamattoman joen lohikanta oli hyvin heikko, edellytyksiä luontaisesti lisääntyvän lohikannan palauttamiseksi rakennettuun Kemijokeen ei tuolloin olisi ollut olemassa. Vielä tänä päivänäkin se vaatii pitkäjänteistä työtä.
Pää pilvissä vai jalat maassa?
Näkemyksemme mukaan Lapin ELY:n hakemus velvoitteiden muuttamisesta on vaatimuksiltaan epärealistinen ja ristiriitainen. Hakemuksen keskeisimpiä ongelmakohtia ovat oletettu poikastuotantopotentiaali ja niin sanottu smolttikerroin, joka kuvaa villien ja viljeltyjen lohen vaelluspoikasten menestymiseroa. Kemijoen nykyvelvoitteessa sovellettiin smolttikerrointa 1,6 ja hakemuksessa tämä esitetään nostettavaksi 2,5:een. Korotusta perustellaan esimerkiksi suurta vaihtelua sisältävin ja 2000-luvun alkupuolen jälkeen epäluotettavin Carlin-merkintätuloksin. Itämeren lohikantamallinnuksen uusin tieto osoittaa, että nykyvelvoitteen smolttikerroin on ennemmin yli- kuin aliarvio. Myös poikastuotantoarvioissa on tutkimusten mukaan tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna Lapin ELY:n hakemuksessa vaadittuun.
Muutoshakemuksessa vaaditaan myös kalateiltä epärealistisen korkeaa toimivuutta, jota on nykytiedon mukaan mahdotonta toteuttaa. Hakemuksessa edellytetään rakennettavaksi vaadittujen kalateiden toiminnan varmistamista siten, että 90 % Isohaaran padon alapuolelle tulevista lohista nousee padon yläpuolelle. Näistä vähintään 75 % edellytetään nousevan Kemijoki Oy:n omistamien neljän seuraavan voimalaitoksen kalatien kautta Valajaskosken padon yläpuolelle. Omistamiemme voimalaitosten osalta voimalaitosallas mukaan lukien tämä tarkoittaisi noin 93 % läpäisytehokkuutta. Vastaavasti alasvaelluksen osalta edellytetään 60 % kokonaisselviytymistä, mikä tarkoittaa, että voimalaitoskohtaisen selviytymisen voimalaitosallas mukaan lukien tulee olla 90 %.
Kylmä tosiasia kuitenkin on, että maailmalta ei löydy näyttöä, että Kemijoen kaltaisissa olosuhteissa olisi mahdollista saavuttaa pelkästään luonnonkiertoon perustuva, itseään ylläpitävä vaelluskalakanta.
Hakemuksessa vaadittujen toimenpiteiden hintalappu olisi arviolta ‒ ihokarvat pystyyn nostattava ‒ 800 miljoonaa euroa 25 vuoden aikana.
Taloustietoon erikoistunut tutkimusyritys Compass Lexecon laati selvityksen ELY:n hakemuksesta Kemijoki Oy:n vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteiden osalta. Vaaditut velvoitemuutokset heikentäisivät merkittävästi Kemijoki Oy:n vesivoimantuotantoa. Tämä vaikuttaisi negatiivisesti Suomen mahdollisuuksiin saavuttaa ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteensa, kansallisen sähköjärjestelmän toimintaan ja toimintavarmuuteen sekä energiaomavaraisuuteen.
Me kaikki haluamme, että vaelluskaloilla on edellytykset elää Kemijoessa. Tavoite on mahdollista saavuttaa vesilain asettamien raamien puitteissa nykyistä kalatalousvelvoitetta tarkistamalla. Onnistuaksemme tarvitsemme kaikkien toimijoiden, osapuolten ja sidosryhmien hyväksyntää tiukkoja kalastusrajoituksia unohtamatta. Mielestä on vastuutonta esittää, että vaelluskalojen palauttaminen mahdollistaisi kalastuksen, joka toisi pilvin pimein matkailijoita Kemijoelle.
Paljon on tehty vapaaehtoisesti hyvässä yhteistyössä
Olen kuullut väitettävän, että emme ole tehneet mitään vaelluskalojen eteen 70 vuoden aikana.
Suomen suurimmat istutusvelvoitteemme kattavat vuosittain yli 6 miljoonan kalanpoikasen ja pyyntikokoisen kalan istutuksia Kemijokeen ja sen merelliselle vaikutusalueelle.
Vaelluskalatyömme on kuitenkin huomattavasti velvoitteita laajempaa. Vapaaehtoiset toimenpiteet kattavat esimerkiksi mäti- ja pienpoikasistutuksia, tutkimusta, elinympäristökunnostuksia, ylisiirtoja, vaellusreittien ja parhaiden ratkaisujen etsimistä sekä tukemista nousuhalukkaan vaelluskalakannan luomiseksi.
Kemi- ja Ounasjokien vesistöalueen vapaaehtoisia vaelluskalahankkeita toteutamme Lapin liiton vaelluskalatyöryhmän kautta. Työryhmällä on kattava toimenpidesuunnitelma, jonka toteutus on käynnissä.
Hyvä esimerkki luonnonvaraisen vaelluskalakannan palauttamisesta kalojen ehdoilla ja vaiheittain edeten, on käynnissä oleva padon ohitusratkaisun suunnittelu Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Kesällä 2019 Taivalkoskella otettiin koekäyttöön hydraulinen Kalasydän-kalatie, jonka avulla vaelluskalat pääsevät nousemaan voimalaitoksen yli.
Etenemme Taivalkosken ohitusratkaisun kanssa myös toista polkua ja jatkamme luonnonmukaisista ja teknisistä osuuksista koostuvan kalauoman jatkotyöstöä teknisen suunnittelun valmistuttua. Taivalkosken voimalaitokseen rajoittuvalla Isohaaran voimalaitosaltaalla selvitämme myös vaelluskalojen liikkeitä telemetriaseurannan avulla.
Käynnissä on myös tutkimustyötä ja elinympäristökunnostuksia elokuussa 2019 käynnistyneen kolmevuotisen Interreg Nordin EMRA-hankkeen merkeissä.
Yhteistyössä piilee onnistumisen avain luonnonvaraisten vaelluskalakantojen osittaiseen palauttamiseen ja vahvistamiseen.
Erinomainen esimerkki tuloksellisuudesta löytyy maamme itärajan tuntumasta Lieksanjoelta. Alueella uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvyttämistä tukevat toimenpiteet kattavat muun muassa vaelluspoikasten kiinniottolaitteen suunnittelun, kalastuksen valvonnan kehittämisen salakalastuksen estämiseksi, helikopterisoraistukset lisääntymisalueiden kunnostamiseksi, tuki-istutukset ja emokalojen ylisiirrot sekä alasvaellukseen ja radiotelemetriseurantaan liittyvän tutkimuksen.
Hyvien käytäntöjen ja tulosten vuoksi alun perin kolmevuotista hanketta jatketaan hankekumppaneidemme kanssa.
Rohkenen siis sanoa, että paljon on jo tehty ja hyvin tuloksin.
Kirjoittaja Erkki Huttula on Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö, joka uskoo vaelluskalojen ja vesivoiman intressien olevan järkevästi yhteensovitettavissa.