Veden voimalla -blogi: Tarvitsemme erilaisia sähköntuotantomuotoja nyt ja tulevaisuudessa
”Suomi – EU:n paras paikka lisätä puhtaan ja edullisen sähkön tuotantoa?” Näin kysyi kantaverkkoyhtiö Fingridin Mikko Heikkilä Fingrid Current -tilaisuudessa marraskuussa 2022. Suomeen rakennettava tuulivoima ja kasvava aurinkovoima ovat kilpailukykyisimpiä tuotantomuotoja EU:n alueella.
Suomi voisi olla merkittävässä roolissa, kun Eurooppa luopuu venäläisestä energiasta. Tuulivoiman liittymiskyselyiden määrä Suomessa on jo yli 200 000 megawatin (MW) ja aurinkovoiman liittymiskyselyt ovat ylittäneet 30 000 MW:n rajan. Vertailun vuoksi Suomen tämänhetkinen sähköntuotantokapasiteetti on 12 900 MW:a.
Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta on ratkaisevan tärkeää, että fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiankäyttö korvataan päästöttömillä energialähteillä. Yhtä tärkeää on varmistaa sähköjärjestelmän tasapaino ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus.
Vesivoimalla on tässä keskeinen rooli, samoin kuin muilla nykyisillä ratkaisuilla eli ydinvoimalla, teollisuuden yhteistuotannolla ja pääosin Ruotsista saatavalla tuontisähköllä. Vety voi olla osa ratkaisua silloin, kun iso määrä tuulivoimaa edellyttää joustavaa kulutusta.
Vedyssä on potentiaalia
Vedylle on asetettu suuria odotuksia sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Suunnitteilla on edulliseen tuulivoimaan perustuvaa puhtaan vedyn tuotantoa, vetyä hyödyntävää teollisuutta ja useita maita kattavia vedyn siirtoverkkoja. Vedyn merkityksestä tulevaisuuden energiahaasteiden ratkaisijana on kollegani Timo Torvinen kirjoittanut aiemmin erinomaisen blogin.
Pidämme peukkuja, että mahdollisimman moni hanke toteutuu ja toteutuessaan vahvistaa taloutta sekä vauhdittaa siirtymistä puhtaaseen energiajärjestelmään.
Vesivoima on Suomen suurin, jatkuvasti latautuva akku
Kemijoki Oy:n vesivoimalaitokset tuottavat noin 4 500 gigawattituntia (GWh) sähköä vuodessa, noin kolmasosan Suomessa tuotetusta vesivoimasta. Valtaosa vesisähköstämme tehdään Kemijoen alueen voimalaitoksilla.
Vesivoima vastaa yli 70 prosentista vuorokausitasolla keskimäärin tarvittavasta sähköjärjestelmän säädöstä eli sähkönkulutuksen ja -tuotannon tasapainottamisesta. Vesivoima on sähkön kysynnän vähentämisen ohella nopein tapa reagoida akuuttiin sähköntarpeeseen. Maksimituotanto ajoitetaan hetkiin, jolloin sähkön kysyntä on suurimmillaan. Kun sähkön tarve on pientä, voidaan vettä säästää seuraavaa kysyntäpiikkiä varten.
Vesivoiman säätöominaisuuksille ei toistaiseksi löydy korvaavaa vaihtoehtoa muista sähköntuotannon muodoista. Siksi sen merkitys on kriittinen sähkön toimitus- ja huoltovarmuuden turvaamisessa eli sähkön riittävyydessä ja sähköjärjestelmän toimivuudessa.
Poikkeuksellisesta energiatilanteesta johtuen kantaverkkoyhtiö Fingrid on todennut, että tulevana talvena sähköpula on mahdollinen. Sähköpula aiheutuu, jos sähkön kulutus ylittää sähkön tarjonnan, eli tuotetun ja tuodun sähkön määrän. Tällöin sähköverkkoyhtiöt voivat joutua väliaikaisesti katkaisemaan sähköjä, jotta sähköjärjestelmän tasapaino säilyy ja jotta voidaan varmistaa, ettei sähköpula vaikuta yhteiskunnan tärkeimpiin toimintoihin.
Sähköpulan uhan johdosta Kemijoki Oy on häiriöihin varautumisen lisäksi kartoittanut huolellisesti mahdollisuutensa lisätä sähkön- ja säätövoiman tuotantoa. Huolehtimalla mm. siitä, että sähköntuotannon häiriöistä palaudutaan mahdollisimman pian, siirrämme kiireettömiä voimalaitosten huoltoja ensi kesään ja syksyyn ja teemme mahdollisesti Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä tavanomaista enemmän juoksutuksia.
Kirjoittaja Janne Ala on sähkömarkkinoista ja digitalisaatiosta vastaava johtaja Kemijoki Oy:ssa. Työnsä ulkopuolella Janne kantaa kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pyöräilemällä töihin ja kierrättämällä sekä kompostoimalla kotitaloudessa syntyvät jätteet.