Veden voimalla -blogi: Rakkaudesta järviloheen

Etenkin vuoden alkupuolella kalenteri täyttyi kiinniottolaitteen kehittämis-, suunnittelu- ja rakennuttamistyöstä. Jo alusta lähtien tiesimme, että suunnitteluineen viiden kuukauden toteutusaika on tiivis ja edellytti onnistumista kaikilla hankkeen osa-alueilla.

Projektipäällikön ominaisuudessa lähestyin hanketta alkuun insinöörimäisen etäisesti tarkastellen asiaa puhtaasti teknisenä kysymyksenä. Suhtautumistapani muuttui pikkuhiljaa, tai oikeastaan aika nopeasti. Havaitsin nimittäin, että ympärilläni oli kumppaneistamme koostuva, asialle omistautunut asiantuntijajoukko, joka oli valmis tekemään yhteisen asian eteen pyyteettömästi töitä.

Juuri mukana olleiden asiantuntijoiden innostus sai aikaa imun, joka vei minutkin mukanaan. Yhtäkkiä huomasin olevani itsekin yhtälailla innostunut ja oppivani uutta kokouksesta toiseen. Ja toden totta, kaikki tämä innostuminen tapahtui etäkokouksissa muodostuneen positiivisen ilmapiirin ansiosta.

Tiivis projektiryhmä kokoontui Teams-kokouksiin parhaimmillaan kaksi kertaa viikossa. Projektiryhmän toimintaan osallistuivat maa- ja metsätalousministeriön, Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Pielisen-Karjalan kalatalousalueen, Metsähallituksen, Kemijoki Oy:n, Future Missions Oy:n sekä urakoitsijana toimineen työyhteenliittymä Pankan asiantuntijoita.

Teemoitimme kokoukset kalan ja ihmisen liikkumiseen kiinniottolaitteessa sekä teknisiin rakennekysymyksiin. Näin jokainen pystyi valikoimaan kokousmassasta omaan osaamisalueensa parhaiten sopivat – kaikkien ei siis tarvinnut olla kaikessa mukana. Suunnittelu eteni läpi prosessin mallikkaasti Pankan projektipäällikön jämäkässä ohjauksessa.

Suunnittelusta koekäyttöön

Lieksan talvi ja kevät näyttivät rakentajille kaikki puolensa. Lumitöitä riitti, välillä lämpötila painui -30 asteen alapuolelle ja rakentaminen huipentui toukokuun hellelämpötiloihin. Hanke toteutettiin ST-urakkana (suunnittele ja toteuta) ja työmaa eteni koko ajan käytännössä aikataulussaan. Ainoastaan yhden komponentin toimitus myöhästyi valmistajalla ilmenneiden koronasta aiheutuneiden komponenttien saatavuusongelman vuoksi.

Toukokuussa aloitimme kiinniottolaitteen koekäytön ja laitteen tulevat operoijat eli Pielisen-Karjalan kalatalousalueen aktiiviset toimijat pääsivät turvallisuus- sekä operointiperehdytykseen. Ensimmäisessä perehdyttämistilaisuudessa kiinniottolaite nappasi heti muutaman järvitaimenen smoltin ja kulunutta fraasia lainaten ei ole liioiteltua sanoa, että ”jännitys oli käsinkosketeltavaa”.

Nyt olemme tilanteessa, jossa pääsemme keräämään kokemuksia kiinniottolaitteen toimivuudesta. Todennäköistä on, että monenmoisia pieniä muutostöitä tarvitaan, mutta kehittämisaihio vaikuttaa erinomaiselta. Hankkeen nopean toteuttamisen mahdollisti Pohjois-Savon ELY-keskuksen hankkeelle osoittama maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmarahoitus.

Tämän blogin kirjoittanut Kari Pehkonen rakastui järvilohiin. Kari työskentelee Kemijoki Oy:n palveluksessa vanhempana asiantuntijana.

Tietoa järvilohesta:

• Järvilohi on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi ja järvitaimen pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta erittäin uhanalaiseksi. Kannat ovat tällä hetkellä lähes täysin istutusten varassa.
• Viime vuosina kudulle palaavien järvilohien määrä on kasvanut aikaisemmasta. Emokalamäärä on kuitenkin edelleen niin vähäinen, että täydellisen luonnonmukaisen elinkierron palauttaminen ei ole toistaiseksi mahdollista, mutta osittainen luonnonkierto on mahdollista saavuttaa toteuttamalla sitä tukevia ratkaisuja.
• Lieksanjoen pituus Suomen puolella on 80 km ja sen alajuoksulla on kaksi Kemijoki Oy:n voimalaitoista. Voimalaitosten yläpuolella sijaitsee merkittävä vapaana virtaava koskireitti, jossa on viime vuosina toteutettu laajoja kalataloudellisia kunnostustoimenpiteitä. Lieksanjoki edustaakin nykyisin kaikkein potentiaalisinta järvilohen luontaisen lisääntymisen jokialuetta.