Veden voimalla -blogi: Näin huolehdimme 50 patoluukustamme
Kemijoki Oy:n voimalaitokset ovat olennainen osa Suomen sähköjärjestelmää, ja niiden häiriöttömän toiminnan ytimessä ovat patoluukut. Voimalaitoksillamme on yhteensä 50 patoluukkua. Niitä tarvitaan silloin, kun vaadittua vesimäärää ei voida ajaa voimalaitoksen koneiston läpi. Tyypillisesti patoluukkuja käytetään tulva-aikoina ja koneistojen huoltojen aikana, koska joki virtaa aina.
Toimintavarmuus keskiössä: Säännöllinen huolto ja koekäytöt
Vuosina 1922-2001 valmistuneiden patoluukkujemme on toimittava moitteettomasti kaikissa tilanteissa, ja niiden läpi on pystyttävä juoksuttamaan mitoitustulvan mukainen vesimäärä milloin tahansa. Tämän kriittisen toimintavarmuuden takaamiseksi Kemijoki Oy panostaa kattavaan ylläpitoon:
- Säännölliset koekäytöt: Ennen kevättulvaa patoluukut koekäytetään, jotta varmistetaan niiden häiriötön avautuminen. Samalla suoritetaan visuaalinen tarkastus luukkujen rakenteille.
- Ennakkohuolto-ohjelmat: Luukkujen ja niiden käyttökoneistojen sähköiset ja mekaaniset osat tarkastetaan ja huolletaan ennakkohuolto-ohjelmien mukaisesti.
- Kuntoarviot ja peruskorjaukset: Patoluukuille ja niiden käyttökoneistoille tehdään säännöllisesti kuntoarvioita, joiden perusteella suunnitellaan tarvittavat peruskorjaukset.
Patoluukkujen koekäytöistä ja ennakkohuoltojen toteuttamisesta vastaa käynnissä- ja kunnossapitokumppanimme Caverion Suomi Oy.
Korjausvelka kuriin: Kuntoarvioista pitkän tähtäimen suunnitelmiin
Koska Kemijoki Oy:llä on peräti 50 patoluukkua, niiden käyttö- ja kunnossapito vaatii systemaattista lähestymistapaa. Yhden luukun kunnostaminen vuodessa tarkoittaisi noin 50 vuoden korjausväliä, mikä ei ole kestävää. Tavoitteena onkin kunnostaa luukkuja säännöllisesti kuntoarvioiden pohjalta, jotta korjausvelka ei pääse kasvamaan ja käyttövarmuus säilyy.
Mitä kuntoarviossa tarkastellaan? Kuntoarviossa patoluukun kunto määritellään ennakkoon laaditun tarkastussuunnitelman mukaisesti. Huomiota kiinnitetään muun muassa:
- Metallirakenteet ja pintakäsittely: Luukun rungon ja pintojen kunto.
- Sääsuoja ja lämmitysvastukset: Alaveden puolella olevan sääsuojan eristyskyky ja peililevyn lämmitysvastusten toimivuus, jotka estävät jään kiinnittymisen.
- Tiivisteet ja pieliteräkset: Varmistetaan, ettei luukku vuoda suljettuna.
- Kulku- ja huoltotasot: Turvallisuus ja käytettävyys.
- Luukun avautumismekanismi: Toimivuus ja sujuvuus.
Kuntoarvioiden pohjalta laaditaan pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma, joka auttaa ennakoimaan kustannuksia ja työmäärää sekä varmistaa peruskorjausten oikea-aikaisen aloittamisen. Ennen varsinaista peruskorjausta tehdään vielä tarkempi kuntotutkimus.
Patoluukun peruskorjaus askel askeleelta
Tällä hetkellä valmistelemme vuonna 1960 käyttöönotetun Lieksankosken voimalaitoksen säännöstelypadon patoluukun peruskorjausta. Patoluukun toimintavarmuuden vuosiksi eteenpäin varmistava peruskorjaus on monivaiheinen prosessi. Tässä lyhyt katsaus työn kulkuun:
- Settipadon rakentaminen: Työt alkavat kevättulvan jälkeen settipadon rakentamisella luukun yläpuolelle. Tämä mahdollistaa luukun yläveden puoleisten rakenteiden kuivattamisen.
- Mekaanisten rakenteiden ja betonin kunnostus: Seuraavaksi keskitytään luukun mekaanisten osien muutoksiin ja korjauksiin. Samalla kunnostetaan luukun toiminnan kannalta kriittiset betonirakenteet.
- Pintakäsittely: Tämä on ajallisesti pisin vaihe ja vaatii suotuisat sääolosuhteet.
- Varustelu ja sääsuojan asennus: Luukku varustellaan peililevyn lämmityselementeillä, minkä jälkeen alapuolinen sääsuoja asennetaan paikalleen.
- Tiivisteiden asennus ja koekäyttö: Tiivisteiden asennuksen jälkeen niiden pitävyys testataan pumppaamalla vettä suljetun luukun ja settipadon väliin.
- Loppukoekäyttö: Luukku koekäytetään vielä kerran ja settipalkit poistetaan. Tämän jälkeen peruskorjattu patoluukku on valmis käyttöön!
Kirjoittaja Veli-Matti Havela on Kemijoki Oy:n konetekniikan asiantuntija, joka nauttii Lapin kahdeksasta vuodenajasta ja erityisesti talven tarjoamista liikuntamahdollisuuksista.