Veden voimalla -blogi: ”Miten pystyy katsomaan peiliin? Varmaan hävettää itseäkin.”
Tällaisiakin viestejä olemme saaneet, kun olemme esittäneet oman näkemyksemme Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttamiseen osana oikeudellista hakemusta ja prosessia. Lisäksi some-viesteissä on nostettu vahvasti esiin vastuullisuuskysymykset.
On itsestään selvää, että vastuullisuus on vuonna 2020 keskeinen osa liiketoimintaa. Toimintamme lähtökohtana on noudattaa lakeja ja asetuksia sekä viranomaisten päätöksiä. Näiden lisäksi toimintaamme ohjaavat monet maailmanlaajuiset ja kansalliset sitoumukset ja tavoitteet.
Energia-alalla korostuu yhtäaikaiset ja osittain erisuuntaiset tavoitteet. Voidaan sanoa, että kestävä energiapolitiikka pohjautuu kolmeen keskeiseen tavoitteeseen: toimitusvarmuuteen, hintaan ja ympäristövaikutuksiin. Asiaa voisi kuvata kolmiolla, jonka eri nurkissa tavoitteet sijaitsevat. Vastuullisessa toiminnassa keskeistä on löytää hyvä ja tasapainoinen optimitila eri tavoitteiden suhteen. Tämän takia kuuntelemme herkällä korvalla myös yhteiskunnallista ilmapiiriä.
Hinnaltaan kilpailukykyinen sähkö mahdollistaa osaltaan suomalaisten tuotteiden kilpailukyvyn maailmanmarkkinoilla. Ulkomaan vienti taas on edellytys suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiselle ja kehittämiselle.
Sähkön toimitusvarmuus ja energiaturvallisuus
Töpselistä tulevan sähkön kuluttajahinta ja ilmastoystävällisyys hallitsevat nykyään julkista keskustelua. Sähkön saatavuutta pidetään itsestään selvyytenä ja sujuvan arjen edellytyksenä. Itse kukin meistä voisi pohtia mitä merkitsisi, mikäli sähköä ei olisi aina saatavilla. Suomalaisen hajautetun energiajärjestelmän vahvuutena on monipuolisuus, joka takaa epävarmoinakin aikoina hyvän toimitusvarmuuden ja energiaturvallisuuden.
Hyvä energiaturvallisuus tarkoittaa, että energiaa on jatkuvasti saatavilla kohtuuhintaan ja että emme ole liian riippuvaisia tuonnista ja siten muista valtioista. Energia on merkittävä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa sekä huoltovarmuutta ja asia, jonka merkitys tulee varmasti entisestään korostumaan tulevaisuudessa.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja Suomen hiilineutraalisuustavoite
Suurin ihmistä ja luonnon monimuotoisuutta uhkaava asia on kiistämättä ilmastonmuutos. Suomi on asettanut kunnianhimoisen hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2035. Suomen tie vähähiilisyyteen perustuu pitkälti puhtaaseen energiaan.
Päästötön sähkö ja yhteiskunnan lisääntyvä sähköistyminen ovat tehokkaimpia tapoja vähentää päästöjä. Teollisuuden päästöt saadaan nopeimmin laskuun muuttamalla prosesseja toimimaan sähköllä. Sähköistyminen tulee lisääntymään myös lämmityksessä ja liikenteessä. Suomen sähkönkulutuksen on arvioitu lisääntyvän jopa 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Yhteiskunnan riippuvuus toimintavarmasta sähköjärjestelmästä kasvaa entisestään. Joustavan vesivoiman rooli on keskeinen sähköjärjestelmän toimintavarmuuden kannalta.
Vastuullisuuden voisikin kiteyttää energia-alalla ennen kaikkea siihen, että alan tärkeimpiä tehtäviä on yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen samalla kun tavoitellaan hiilineutraalia tulevaisuutta.
Osittain luonnonvarainen vaelluskalakanta
Miten nämä asiat liittyvät alussa mainitsemaani kalatalousvelvoitteiden muutoshakemukseen? Velvoitemuutoshakemuksessa vesivoimaa tarkastellaan vain yhdestä näkökulmasta. Hakemuksessa meille esitetyt mahdottomat vaatimukset vaelluskalojen itsensä ylläpitävän luontaisen lisääntymisen aikaansaamiseksi heikentäisivät merkittävästi vesivoimalta edellytettyjen muiden tavoitteiden saavuttamista. Ja jopa vaarantaisivat sähköjärjestelmän toimintavarmuutta.
Mielestäni meidän on vastuullisena vesivoiman tuottajana nostettava esille hakemukseen liittyvät asiat, joilla on merkitystä, ei pelkästään Kemijoki Oy:n kannalta, vaan myös koko sähköjärjestelmän ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.
Vastustammeko sitten vaelluskalojen palauttamista Kemijoen vesistöön, vaelluskalojen luontaista lisääntymiskiertoa tai kalateiden rakentamista? Emme, päinvastoin.
Olemme toteuttaneet lukuisan joukon toimenpiteitä, joilla edistetään luontaista lisääntymistä ja joiden tavoitteena on saada aikaan osittain luonnonvarainen tukitoimia vaativa vaelluskalakanta. Mekin ajattelemme, että vaelluskalojen luontainen lisääntyminen on arvo jo sinällään. Ja onnistuessamme näissä toimenpiteissämme voimme tulevaisuudessa esittää, että nykyisiä velvoitteita suunnattaisiin luontaista lisääntymistä tukeviksi. Tämän kaltaiselle muutokselle antaa vesilakikin hyvän mahdollisuuden.
Tuleville sukupolville haluaisin jättää osaltani viestin, että teimme parhaamme ilmastomuutoksen hillitsemiseksi samalla, kun turvasimme osaltamme hyvän elämän edellytyksiä Suomessa.
Niin… ja ei hävetä, päinvastoin.
Kirjoittaja Timo Torvinen on Kemijoki Oy:n varatoimitusjohtaja, jonka vastuulle kuuluu mm. Sierilän vesivoimalan rakennushanke. Timo viihtyy mökin lisäksi golfkentällä, mutta myös Pohjois-Norjan rautuvesillä, josta oheinen kuva tältä kesältä.