Veden voimalla -blogi: Koronan kestävät padot

Keskustelussamme suurimman painoarvon sai vastuullisuus. Minulle ei jäänyt epäselväksi, että vastuullisuus- ja turvallisuusnäkökulmat ajavat kaikissa tilanteissa ohituskaistaa pitkin.

Monin tavoin poikkeuksellinen kevät

Vastuullisuusajattelu konkretisoitui uudesta perspektiivistä kevään 2020 aikana. Käynnistimme suunnitelmallisen varautumisen koronaepidemian tummilla sävyillä maalamaan tulevaisuuteen, tai oikeastaan tätä kirjoittaessani nykyisyyteen. Ensimmäisessä vaiheessa huomio kohdistui kriittisimpiin toimintoihin. Nopeasti valmistautuminen levittäytyi koko organisaatioon.

Kuluva kevät on koko Suomen ja myös yhtiömme kannalta poikkeuksellisten olosuhteiden leimaama. Varaudumme mahdollisesti jopa suurtulvaan. Saman aikaan työskentelemme poikkeusjärjestelyin säilyttääksemme toimintakykymme koronaepidemiasta huolimatta.

Itselleni tulvatilanteisiin ja pandemioihin varautuminen ovat tuttuja ELY-keskusvuosiltani. Nyt toimintaympäristö on maantieteellisesti, organisatorisesti sekä henkilökohtaisten vastuiden osalta minulle uusi.

Patoturvallisuus ennen kaikkea

Pato-onnettomuuden todennäköisyys on erittäin pieni, mutta sen tapahtuessa vahingot ovat suuria ja laaja-alaisia. Patoturvallisuuden ylläpitämisessä onnistuminen on ainoa vaihtoehto.

Merkittävä osa padoilla tapahtuvista häiriö- ja onnettomuustilanteista aiheutuu rakenteen mitoitukseen nähden liian korkeasta vedenkorkeudesta. Kemijoen vesistöalueella lunta on nyt ennätyksellisen paljon. Lumikerroksesta sulavan vesikerroksen paksuutta kuvaava lumen vesiarvo on suurempi kuin koskaan aikaisemmin vastaavana ajankohtana 1940-luvulla alkaneen seurantajakson aikana.

Säännöstelytoimenpiteillä vähennetään tulvista aiheutuvia vahinkoja säännöstelyn alapuolisessa vesistössä patoturvallisuuden määrittelemien reunaehtojen puitteissa. Konkreettisesti tulvaan valmistautuminen näkyy vesistöissä siten, että tulovirtaamien kasvuun valmistaudutaan tekemällä säännösteltyihin järviin ja tekoaltaisiin tilaa sulamisvesille. Tämän tilavuuden avulla leikataan tulvahuippua sekä vaikutetaan sen ajoittumiseen vesistöalueen eri osissa.

Vaikka säännöstelykeinot otetaan käyttöön täysimääräisinä, vaarana on, että suuret virtaamat nostavat vedenpintoja esimerkiksi Rovaniemen seudulla aina tulvavahinkorajan tasolle tai jopa sen yli. Patojen takana vedenkorkeus pidetään patorakenteiden kannalta turvallisella tasolla.

Ennakointia ja varautumista

Vesistösäännöstelyjen toteuttaminen on keskeinen osa patoturvallisuuden hallintaa. Kevättulvaan valmistautuminen on aloitettu alkuvuonna yhteistyössä viranomaisten kanssa. Säännöstelysuunnitelmia tarkennetaan kaiken aikaa olosuhteiden tarkentuessa.

Osa turvallisuusriskien hallintaa on tiedostaa, että Suomessa käytössä olevat kehittyneet vesistömallit sisältävät lukuisia yleistyksiä ja epävarmuustekijöitä. Viime kädessä vesistömallit ovat yhtä hyviä ja luotettavia kuin mallissa käytettävät sääennusteet. Tulvahuipun lopulliseen suuruuteen kun vaikuttavat lumen vesiarvon ohella sulamisjakson lämpötilat, pituus sekä sateisuus.

Vesistömallien luotettavuuden lisäämiseksi seuraamme vesistöalueen hydrologisen tilanteen kehittymistä. Teemme esimerkiksi täydentäviä lumen vesiarvomittauksia sekä tulvalentoja. Maastosta kerätty täsmätieto tukee tulvan hallintaan liittyvää päätöksentekoa.

Patoturvallisuustarkkailun merkitys korostuu tulvaolosuhteissa, sillä tulvatilanne aiheuttaa padolle ja siihen liittyville rakenteille merkittäviä rasituksia. Kevään edetessä padoilla tehtäviä tarkastus- ja mittauskäyntejä tihennetään. Jokaisella voimalaitoksella varaudutaan kasvaviin tulovirtaamiin muun muassa tarkastamalla tulvaluukkujen toiminta.

Entä jos korona jatkaa voittokulkuaan?

Toimintaprosessit ja laitokset ovat valmiita ottamaan vastaan tulvan aiheuttamat rasitukset. Selvitäänkö tulvakeväästä kunnialla, mikäli korona harventaa työkuntoisten asiantuntijoiden rivejä kriittisillä hetkillä?

Olemme tehneet toimintakyvyn säilyttämiseksi parhaamme etupainotteisesti. Siirryimme työskentelemään hajautetusti hyvissä ajoin. Toimintamme perustuu kumppaniverkostoon. Kumppanuusmallissa henkilöriski on hajautettu leveämmille harteille, mikä parantaa toimintavalmiutta esimerkiksi epidemiatilanteiden kaltaisissa häiriötilanteissa. Myös kumppaneidemme toimintavalmius on varmistettu.

Tulvakevääseen on siis varauduttu vastuullisesti toimintaperiaatteidemme mukaisesti. Enkä epäile hetkeäkään, etteikö tästä selvittäisi patoturvallisuuden puolesta kuivin jaloin.

Kirjoittaja, vanhempi asiantuntija, DI Kari Pehkonen työskentelee Kemijoki Oy:ssä omaisuuden hallintaan liittyvissä tehtävissä

Tietoa kevättulvan etenemisestä löytyy Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) sivulta Vesitilanne ja ennusteet