Veden voimalla -blogi: ”Haetaan sitten vettä purosta!”

Viimeisten viikkojen ja kuukausien aikana olemme Jennin, Heikin, Jyrkin, Erkin ja Marian kanssa tehneet mittavaa kierrosta meille tärkeiden sidosryhmien luona. Monta hienoa keskustelua ja huomiota on matkan varrella kertynyt. Ja entisestään on vahvistunut näkemys siitä, että suomalaiset ovat valveutunutta ja aikaansa seuraavaa kansaa.

Mistä kaikki alkoi ja miten tähän päädyttiin?

Vuosi sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tämän seurauksena Euroopassa puhkesi energiakriisi. Energiakriisin on jokainen suomalainen tuntenut nahoissaan. Erityisesti sähkölaskua maksaessa ja autoa tankatessa.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid totesi viime kesänä, että energiakriisi voi johtaa talvella sähköpulaan Suomessa. Käynnistyi laajamittainen valmistautuminen. Muitten rinnalla ryhdyimme Kemijoki Oy:ssä miettimään, miten osaltamme varmistamme, että valtakunnassa pysyy valot päällä.

Keskusteluja ja pohdintoja käytiin laajasti niin alan sisällä kuin valtiohallinnon ja viranomaisten kanssa. Oli todellinen yhteen hiileen puhaltamisen meininki. Käänsimme kaikki kivet löytääksemme ratkaisuja ja keinoja, joilla voisimme taata riittävän sähkön saannin kaikissa tilanteissa. Laaja työkalupakki saatiinkin aikaan.

Yhtenä osana työkalupakkia totesimme, että on tarpeen käydä myös laaja sidosryhmäkierros toiminta-alueellamme. Halusimme kertoa sidosryhmillemme siitä, millaisia paikallisia vaikutuksia työkalupakkiin valikoituneilla toimenpiteillä voi olla niitä käytettäessä. Samalla kerroimme siitä, mitä ei tapahdu tai mitkä ilmiöt ovat säännöstelystä riippumattomia. Ja osaltamme halusimme lisätä yleistä tietoisuutta mahdollisten sähköpulatilanteiden syistä ja seurauksista.

Välitilinpäätös

Talven selkä on taittunut, kevät lähestyy ja sääolosuhteista johtuva mahdollisuus valtakunnalliseen sähköpulaan pienentyy kaiken aikaa. Nyt on mahdollista tehdä pieni välitilinpäätös.

Pahimmat pelot eivät toteutuneet. Sähköä riitti kaikille. Energiahinnat ovat jo siedettävämmällä tasolla. Ja vaikka hieman kipeää teki, onnistui Eurooppa irtautumaan venäläisestä fossiilisesta energiasta. Huikea suoritus. Tosin seuraava talvi on tulossa alle vuoden päästä vastaan.

Keskeisiä tekijöitä hyvin sujuneelle talvelle oli lauhan sään lisäksi toteutunut energiansäästö. Arvioiden mukaan sähköenergiaa säästettiin talven aikana lähes Olkiluoto kolmosen tuotantotehon verran.

Lappilaisella pysyy pää kylmänä

Erilaisia tapaamisia ja keskusteluja aiheen tiimoilta kertyi meille plakkariin useita kymmeniä. Ne ovat olleet lämminhenkisiä, positiivisia ja vuorovaikutteisia. Ja niin mukaansa tempaavia keskusteluja, ettei niistä kaikin ajoin tahtonut tulla loppua.

Henkilökohtaisesti minulle jäi vahva mielikuva siitä, että suomalaiset ovat hyvin aikaansa seuraavia ja valveutuneita. Heräsi vahva luottamus siitä, että kriisitilanteessakin suomalainen pitää päänsä kylmänä ja selviää. Ja erityisesti lappilainen.

Tästä muutama esimerkki.

Energiansäästöstä ja tavoista toteuttaa sitä puhuttiin paljon. Tuntui siltä, että kaikki olivat pohtineet taloutensa sähkönkäyttöä ja tehneet säästötoimia. Riippumatta siitä, onko taloudessa halpa kiinteähintainen tai sitten pörssihintainen sähkösopimus. Yhteisiin talkoisiin on osallistuttu. Hatunnosto!

Monilla on kotona tulisija tai useampi ja puutakin omasta takaa. Sitä useammalla, mitä kauempana keskustaajamista oltiin. Ja niitä myös käytetään. Huoltovarmuutta parhaimmillaan!

Parin tunnin sähkökatko ei tuntunut olevan kynnyskysymys. Elämä ei mene sekaisin, kunhan ei toistu liian usein. Kaivetaan taskulamppu esille ja kynttiläillallista väsäämään. Tai käydään nurkan takana nykäisemässä aggregaatti päälle.

Ja jos tulee pidempi katko, niin kannetaan pakastimen sisältö eläimiltä suojattuna hankeen ja jatketaan kuin ei mitään olisi tapahtunut. Tässä tuntui vahva lappilainen perinne taustalla. Omavaraisuus on monilla hyvällä tolalla. Pakasteissa on marjoja, kalaa ja riistaa. Ja kellareissa perunaa ja vihanneksia.

Vedestäkin puhuttiin. Juomavettä olisi hyvä olla aina varastossa, jotta jano ei pääse yllättämään sähkökatkon aikana. Monet tosin arvelivat, ettei hätä ole tämän näköinen talvella. Lunta on omasta takaa. Ja Lokassa kommentoitiin otsikon mukaisesti, että sitten vain haetaan tunturivettä purosta.

Mitä opin itse?

Paljon. Näissä tapaamisessa oli usein mukana esimerkiksi energian- ja vedenjakelusta vastaavia yrityksiä sekä viranomaisten, kuntien ja kaupunkien edustajia. Keskustelujen perusteella varautuminen on todella kokonaisvaltaista ja perusteellista. Heräsi syvä luottamus suomalaisen yhteiskunnan kykyyn selviytyä.

Kevyempi, mutta silti tärkeä käytännön oppi sähköinsinöörille oli se, että sähkökatkon aikana ei kannata vetää vessaa. Eikä sähköjen palattua kannata heti rynnätä vessaan viemäreiden tulvimisvaaran vuoksi. Jos siis ollaan kunnallisen viemäröinnin piirissä.

Suuret kiitokset teille näissä tapaamisissa mukana olleille. Ne ovat olleet hienoja kokemuksia ja kohtaamisia. Pidetään yhteyttä!

Kirjoittaja Ismo Heikkilä on Kemijoki Oy:n aluetoiminnasta ja yritysvastuusta vastaava johtaja, jonka juuret Kemijoen törmillä ulottuvat kirkonkirjojen toiselle puolelle.