Vastuu tulvavahingoista siirtyy valtiolta kiinteistönomistajalle

Kemijoen vesistöalueen tulvatyöryhmän puheenjohtajan Hannes Mannisen mielestä tulvasuojelun tulee olla tulevaisuudessakin yhteiskunnan vastuulla. – Emme voi lähteä siitä, että pallo heitetään kiinteistöomistajille ja yksityisille asukkaille, sanoo Manninen.

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut tulvaryhmiä selvittämään tulvasuojelun keinoja tulvariskialueille. Maakunnan liittojen kokoamien työryhmien on tehtävä tulvasuojelua koskevat ehdotukset vuoden 2015 loppuun mennessä maa- ja metsätalousministeriölle, joka vahvistaa tulvasuojelusuunnitelmat tulvariskialueilla.

– Tulvasuojelun tavoitteena on vahinkojen ennaltaehkäisy tulvariskien hallinnan eräänä keinona. Suomen olosuhteissa tärkeä keino on tulvavesien pidättäminen valuma-alueella, sanoo vesihallintojohtaja Kai Kaatra maa- ja metsätalousministeriöstä.

– Kemijoen vesistöalueen tulvatyöryhmän työn lähtökohtana on, että millään yksittäisellä keinolla ei tätä tulvasuojelun ongelmaa ratkaista, muistuttaa Manninen. Mutta vastaavasti emme voi sulkea etukäteen myöskään mitään keinoa tai vaihtoehtoa tarkastelun ulkopuolelle.

Ilmastomuutos lisää tulvariskiä

Ilmastomuutoksen arvioidaan vaikuttavan talvien lämpenemiseen ja Pohjois-Suomessa seuraavien vuosikymmenien aikana tulvien lisääntymiseen. Suomen ympäristökeskuksessa laadittujen arvioiden mukaan Kemijoen kevättulvat aikaistuvat, syystulvat lisääntyvät ja taajamatulvien todennäköisyys kasvaa ja voimistuu, mistä on saatu jo viime vuosina esimerkkejä.

– Tulvien lukumäärä tulee lisääntymään, arvioi johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta. Lämpenemisen alussa sateisuuden lisäys johtaa lumimäärän ja myös kevättulvien suuruuden kasvuun. Vesistöjen jäiden arvioidaan ohenevan ja sen myötä jääpatoriskien vaihtuvan suppo-ongelmien lisääntymisen.

Vehviläisen mukaan tulevaisuudessa on syytä varautua myös suuriin tulviin. – Kyseeseen tulee tulvavesien varastointi vesistöalueelle, penkereiden rakentaminen ja pysyvien pumppujen asentaminen sekä rakentamisen rajoittaminen, kuvailee Vehviläinen tulvatorjunnan keinoja.

Tulvasuojelusta jopa sadan miljoonan euron kustannukset

Kemijoen vesistön tulvatyöryhmän tavoitteena on sen puheenjohtajan Hannes Mannisen mukaan pyrkimys saada mahdollisimman yksimielinen esitys Kemijoen vesistön tulvasuojelusta ministeriölle.

– On otettava kantaa tulvasuojelun keinoihin, mutta myös määriteltävä, miten paljon pyritään suojelemaan. Riittääkö, että puolet vahingoista säästyy ja millä perusteella jätetään suojelematta alue, jolle viranomaisten toimesta on myönnetty aiemmin rakennuslupa, ottaa Manninen esimerkin.

Mannisen mukaan myös erittäin harvoin esiintyvät suurtulvatkin on otettava suunnitelmissa huomioon, koska silloin tulva uhkaa vanhusten palvelutaloja, kaukolämpölaitoksia, sähkömuuntajia ja merkittäviä liikenneyhteyksiä katkeaa. Pahimpien tulvien on todettu syntyneen tilanteissa, joissa lumen vesiarvot ovat olleet korkeat ja kevään tulo on viivästynyt.

Tulvatyöryhmä joutuu pohtimaan erilaisten tulvasuojelun teknisten vaihtoehtojen lisäksi myös tulvasuojelun rahoitusta. Teknisinä vaihtoehtoina on esillä pidetty allasvaihtoehdon lisäksi jokiuoman ruoppausta ja jokivarren pengerrystä. Rovaniemen kaupungin kohdalla suojelun kustannukset nousevat sen tasosta riippuen jopa sataan miljoonan euroon.

Lapin liiton lähtökohtana on tehtyjen selvitysten perusteella ratkaista Rovaniemen kaupungin tulvasuojelu varastoimalla vettä altaisiin, joita voidaan hyödyntää myös energiakäyttöön. Monitoimialtaan rakentamisen tulee hyödyntää monipuolisesti Itä-Lappia huomioimalla matkailun, kalastuksen, virkistyskäytön ja ympäristösuojelun tarpeet.

– Allasvaihtoehtojen selvittäminen on haastavaa, kun suunnittelun lähtökohdaksi otetaan aiemmat oikeudelliset ja poliittiset päätökset sekä alueen merkittävät luontoarvot, muistuttaa Kemijoki Oy:n lakiasiainjohtaja Kaj Hellsten.

On arvioitu, että parhaimmillaan tulva-altailla voitaisiin leikata Rovaniemen korkeudella tulvista pois puolentoista metrin verran. Tämä säästäisi Rovaniemen ja Kemijärven seudut tulvavahingoilta.

– Kaikki tulvasuojelun keinot ovat yhteiskunnalle ja yksityisille kalliita vaihtoehtoja, kun tulvat näyttävät säämuutosten myötä lisääntyvän. Mikäli sade- ja tulvavesiä voitaisiin varastoida, sillä voitaisiin torjua kertaratkaisulla mahdolliset tulvien aiheuttamat vahingot ja käyttää vettä sähkön tuotantoon. Esimerkiksi Kitisen ja Luiron vesistössä tulvahaitat on voitu ehkäistä vesistöön rakennettujen tekoaltaiden säätelyllä, tähdentää Hellsten.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:

Kai Kaatra, vesihallintojohtaja, 029 5162106, kai.kaatra@mmm.fi

Bertel Vehviläinen, johtava hydrologi, 040 561 5533, bertel.vehvilainen@ymparisto.fi

Hannes Manninen, puheenjohtaja, 050 511 3070, hannesmanninen@hotmail.fi

Kaj Hellsten, lakiasiainjohtaja, 040 7482211, kaj.hellsten@kemijoki.fi

AP