Vapaaehtoinen työmme vaelluskalojen palauttamiseksi jatkuu
Kemijoki Oy:n tavoitteena on palauttaa osittain luonnonvarainen vaelluskalakanta Kemi- ja Ounasjokeen, kalojen ehdoilla ja vaiheittain edeten. Kalatalousvelvoitteidemme lisäksi olemme jo pitkään toteuttaneet vaelluskalakantojen luonnonlisääntymistä edistäviä vapaaehtoisia toimenpiteitä Kemi-Ounasjoen ja Lieksanjoen alueella – yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
Kesäkaudella 2020 jatkamme vapaaehtoista vaelluskalatyötämme tekemällä muun muassa mäti- ja pienpoikasistutusten seurantaa, tutkimusta ja elinympäristökunnostuksia sekä edistämällä padon ohitusratkaisun toteutusta Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen.
Taivalkosken padon ohitusratkaisu
Kerroimme vuoden 2019 alussa, että suunnittelemme ja toteutamme vaelluskaloille padon ohitusratkaisun Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Keminmaassa Isohaaran voimalaitoksen ylävirran puolella sijaitseva Taivalkosken voimalaitos on yksi Suomen suurimmista vesivoimalaitoksista. Voimalaitoksen altaaseen laskee useita sivujokia, joissa on potentiaalia meritaimenen lisääntymiseen.
Otimme Taivalkoskella kesällä 2019 koekäyttöön rovaniemeläisen Kalasydän Oy:n kehittämän järjestelmän, joka kuljettaa vaelluskalat putkistoa pitkin vaellusesteiden yli. Jatkamme Kalasydämen käyttöä tänäkin kesänä, ja järjestelmä asennetaan paikalleen heti, kun tulva on ohi.
Etenemme ohitusratkaisun kanssa myös toista polkua ja jatkamme luonnonmukaisista ja teknisistä osuuksista koostuvan kalauoman teknistä suunnittelua. Tavoitteemme on käynnistää kalauoman luvitusprosessi vuoden loppuun mennessä.
Lisätietoa Taivalkosken vaelluskalaratkaisun etenemisestä löytyy täältä.
Lohien telemetriaseuranta Isohaaran altaalla
Toteutamme Taivalkosken voimalaitokseen rajoittuvalla Isohaaran voimalaitosaltaalla vaelluskalojen telemetriaseurantahankkeen, jossa tarkkailemme kesän ja alkusyksyn ajan noin 100 lohen liikkeitä. Keräämme hankkeen avulla tietoa kalojen liikkumisesta ja käyttäytymisestä alueella.
Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaavat Voimalohi Oy ja Luonnonvarakeskus. Lohien merkintä tehdään kesä-elokuussa ja dataa kalojen liikkumisesta kerätään syksyyn saakka.
Lohien telemetriaseurannasta saa tarkempaa tietoa täältä.
Smolttipyyntipilotti Vähäjoella
Teemme Ossauskosken yläpuolella Kemijokeen laskevalla Vähäjoella lohen ja meritaimenen vaelluspoikasten pyyntiä smolttirysällä. Vähäjoen rysäpyynnin tavoitteena on kerätä tietoa vaelluspoikasten käyttäytymisestä Kemijoen vesistössä sekä vahvistus siitä, että istutuksin tai emokalojen ylisiirroin olisi saatu aikaan lohen ja meritaimenen lisääntymistä. Jokeen on istutettu meritaimenta useana vuonna ja sinne on ylisiirretty emokaloja.
Toteutamme rysäpyynnin yhteistyössä Voimalohi Oy:n ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Metsätalousinsinööriopiskelijat saavat arvokasta kokemusta kalavesien hoidosta ja käytännön kalastustöistä opintojensa tueksi.
Smolttipyyntipilotista kerromme lisää täällä.
Vaelluskalojen elinympäristökunnostukset
Vaelluskalat tarvitsevat padon ohitusmahdollisuuden lisäksi myös lisääntymiseen sopivia alueita. Päässemme toteuttamaan meritaimenen kutu- ja poikastuotantoalueiden kunnostusta kesän 2020 aikana Taivalkosken voimalaitosaltaaseen laskevalla Runkausjoella, yhdessä Kalasydän Oy:n kanssa. Töiden aloittaminen odottaa luvan käsittelyä.
Elokuussa 2019 käynnistyneen kolmevuotisen Interreg Nordin EMRA-hankkeen tavoitteena taas on luonnon monimuotoisuuden lisääminen sekä elinympäristöjen kunnostaminen rakennetuissa vesistöissä. Teemme yhteistyötä Norrbottenin lääninhallituksen, Lapin ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Metsähallituksen sekä Vattenfallin kanssa.
Osana EMRA-hanketta osallistumme Ala-Kemijoen ja sen sivujokien vaellusesteiden kartoitukseen ja elinympäristökunnostusten suunnitteluun. Teemme myös ruotsalaisten hankekumppaneiden kanssa sähkökoekalastusta veneellä, jollaista Suomessa ei ole käytössä.
Suomalais-ruotsalaisesta EMRA-hankkeesta ja yhteistyöstä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi löydät lisää tietoa täältä.
Mäti- ja pienpoikasistutukset
Toteutimme vuoden 2020 mäti- ja pienpoikasistutukset viime vuoden tulosten perusteella valikoituneisiin kohteisiin, ja panostimme tänä vuonna aiempaa enemmän pienpoikasiin.
Istutimme maalis- ja huhtikuun taitteessa 50 litraa meritaimenen ja 130 litraa merilohen mätiä. Myöhemmin keväällä laskimme yksivuotisia pienpoikasia pääuomiin sekä Marras-, Aakenus- ja Kapsajokiin. Laskimme liikkeelle 270 000 merilohen ja 44 000 meritaimenen poikasta. Seuraamme istutuksen tuloksellisuutta syyskesän sähkökalastusten avulla.
Vuoden 2020 mäti- ja pienpoikasistutuksista kerromme lisää täällä.
Uskomme, että vaelluskalakantojen palauttamisessa rakennettuihin vesistöihin tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä, monipuolinen valikoima samansuuntaisia toimenpiteitä sopivassa järjestyksessä, ja pitkäjänteistä työtä. Näistä toimenpiteistä kerromme säännöllisesti muun muassa Kemijoki Oy:n uutisissa.
Lisätietoja
Ympäristöpäällikkö Erkki Huttula
Kemijoki Oy
Sähköposti erkki.huttula@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4431