Vaasan hallinto-oikeus tutustuu Sierilän maastoon: lupahakemuksen käsittely jatkuu

Pitkäksi venyneestä lupakäsittelystä ja pitkään jatkuneesta taloudellisesta lamasta huolimatta Sierilän voimalaitoshanke on Kemijoki Oy:n kannalta edelleen tärkeä. Sierilä olisi viimeinen Kemijoen pääuomaan rakennettava voimalaitos ja se täydentäisi Lokan tekojärveltä lähtevän voimalaitosketjun yhtenäiseksi tuotantokoneistoksi. Koko pääuoman tuotantokoneisto olisi tällöin mahdollisimman tehokkaassa käytössä.

Sierilän voimalaitoksella olisi merkittävä rooli kotimaisen päästöttömän ja uusiutuvan säätöenergian tuotannossa, ja hanke tukisi Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista.

Sierilän lupaprosessin eteneminen – taustaa

1. Kemijoki Oy teki Sierilän voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin vuosina 1996–2000 ja jätti lupahakemuksen voimalaitoksen rakentamiseen ja käyttöön joulukuussa 2005. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi luvan keväällä 2011 niin sanotun intressivertailun perusteella, eli rahassa arvioituja hyötyjä verrattiin arvioitujen vahinkojen määrään.

Hankkeen tuomat hyödyt olisivat noin 112 miljoonaa ja vahingot noin 8 miljoonaa euroa. Uusiutuvaa sähköä voimalaitos tuottaisi 35 000 kotitalouden kulutuksen verran. Se riittäisi Lappeenrannan kokoiselle kaupungille (asukkaita n. 72 000), jos oletetaan että kotitaloudessa elää keskimäärin kaksi henkilöä (kotitalouden keskikoko 2012: 2,06 /Tilastokeskus). Pelkät kiinteistöverotulot Rovaniemen kaupungille olisivat noin miljoona euroa vuodessa. Hankkeen työllisyysvaikutus olisi 1700 henkilötyövuotta, tästä vajaa puolet suorista työpaikoista.

2. Kesäkuussa 2012 Vaasan hallinto-oikeus kumosi ratkaisullaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen, jolla oli myönnetty Kemijoki Oy:lle lupa Sierilän hankkeen toteuttamiseen. Hallinto-oikeus palautti asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan vesitalouslupa on mahdollisesti myönnettävissä vasta sen jälkeen, kun luvan hakijalla on hankkeen toteuttamisen edellyttämät luonnonsuojelulain nojalla myönnetyt lainvoimaiset poikkeusluvat.

3. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle jättämässään valituksessa Kemijoki Oy vaati, että korkein hallinto-oikeus kumoaa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen ja palauttaa asian hallinto-oikeudelle sille tehtyjen valitusten asianmukaista käsittelyä ja asian lainmukaista ratkaisemista varten.

4. Korkein hallinto-oikeus antoi marraskuussa 2013 päätöksen, joka velvoittaa Vaasan hallinto-oikeuden Kemijoki Oy:n valituksen mukaisesti jatkamaan Sierilän voimalaitoksen vesitalouslupahakemuksen käsittelyä ja ratkaisemaan Kemijoki Oy:n jättämän vesilain mukaisen lupahakemuksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Vaasan hallinto-oikeuden ei olisi tullut kumota Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöstä ja palauttaa asiaa aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi luonnonsuojelulain mukaisiin poikkeamisiin liittyvillä menettelyllisellä perusteella.

5. Ennen rakennustöiden aloittamista Kemijoki Oy:llä tulee olla vesitalousluvan lisäksi luonnonsuojelulain mukaiset poikkeusluvat. Poikkeuslupahakemukset on jätetty keväällä 2013 luonnonsuojeluviranomaiselle. Kemijoki Oy on suunnitellut hyvässä yhteistyössä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa toimenpiteitä, joilla uhanalaisten eliölajien suojelutaso voidaan säilyttää. Useana vuonna, myös kesällä 2014, on tehty apilakirjokääriäisen siirtoistutuksia Paltamoon. Lisäksi Kemijoki Oy on luvannut rakentaa suojapadon esiintymispaikan ympärille. Tällöin apilakirjokääriäisen elinympäristö säilyy.

6. Vaasan hallinto-oikeus jatkaa kesken jäänyttä lupaprosessia aloittamalla 25.8.2014 viikon kestävän maastotarkastuksen. Hallinto-oikeuden tuomarit tutustuvat hankkeen olosuhteisiin ja yksityiskohtiin sekä valituksen tehneisiin kiinteistöihin. Lisäksi he tapaavat Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä valittaneita tahoja ja kuulevat perusteluja valituksille.