Uutta tuulta vaelluskalojen elvytyssuunnitelmaan Lapin liiton tilaisuudesta
Elokuun lopussa Lapin liitto koordinoi ja kutsui Rovaniemelle kokoon avoimen keskustelutilaisuuden Kemi- ja Ounasjokien vaelluskalakantojen elvyttämissuunnitelman kehittämiseksi. Tilaisuuden tavoitteena oli saada samaan tilaan mahdollisimman laajasti jokivarsien sidosryhmiä keskustelemaan näkemyksistään. Lapin liitto järjesti tilaisuuden yhteistyössä jokiyhtiöiden kanssa.
”Kutsuimme tilaisuuteen sidosryhmiä, jotka ovat tavalla tai toisella osallisena jokien ja vesistöjen kehittämistyössä. Tilaisuuteen osallistuikin kiitettävästi jokivarsien ihmisiä ja oli ilahduttavaa nähdä miten aktiivista ajatustenvaihto oli”, tiivistää tunnelmiaan tilaisuudesta Lapin liiton projektipäällikkö Lassi Kontiosalo.
Tilaisuus oli keskustelunavaus tulevaisuudelle
Tilaisuudessa sidosryhmät pääsivät vapaasti kertomaan mielipiteitään vaelluskalakantojen elvyttämissuunnitelmasta. ”Kemijoki Oy:n puolelta toivomme tilaisuuden olleen pelinavaus tulevaisuuden yhteistyölle. Olemme sitoutuneita vaelluskalakantojen elvyttämiseen ja asiassa on tullut aika uusille ideoille. Edessämme on vielä runsaasti haasteita ja avoimia kysymyksiä ratkaistaviksi, ja kannustamme kaikkia katsomaan yli omien yksittäisten intressiensä”, kertoo Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula.
Tilaisuudessa oli puhumassa laajasti erilaisia jokialueiden vaikuttajia. Puhujat esittelivät työtä, jonka olemme toukokuussa aloittaneet vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Kemi- ja Ounasjokien vesistöalueella. Maa- ja metsätalousministeriön edustaja Jouko Tammi esitteli hallituksen kärkihankkeita ja rahoitusta, jota esimerkiksi vaelluskalakantojen elvyttämishankkeisiin haetaan.
”Kaiken kaikkiaan onnistuimme mielestäni saamaan laajasti osallistuneiden sidosryhmien äänen kuuluviin. Kokosimme yhdessä ajatuksia, joista nousi pintaan vanhojen teemojen lisäksi myös runsaasti uusia aiheita”, summaa Kontiosalo tilaisuuden satoa.
Uusia ideoita joilla voi hakea kärkihankerahoitusta
Kalasydän Oy:n esittelemä vaihtoehto perinteiselle kalaportaalle synnytti päivän aktiivisimmat keskustelut: uudenlainen kalatieratkaisu on energiatehokkaampi ja siirrettävissä, eikä vaadi nykyisenkaltaisia raskaita betonivaluja. Tekniikka perustuu veden lapposysteemiin, joten vettä tarvitaan nykyistä vähemmän. Uudenlainen kalatieratkaisu on testattu pienoiskoossa, mutta sitä ei vielä ole päästy toteuttamaan täydessä mittakaavassa. ”Toteutuksen jatkotutkimus ja kehittäminen sai lähes poikkeuksetta kannatusta ja miksei siinä olisi mahdollisuutta jopa lappilaiseksi vientituotteeksi”, Kontiosalo toteaa.
Lapin liiton lohityöryhmän jäsen, torniojokivartinen Janne Juuso toi tilaisuuteen oman näkemyksensä. Hänen mukaansa kalatalousvelvoitteen tarkistaminen oikealle tasolle on ehdottomasti tehtävä, jotta kalatiestrategia ja vaelluskalojen palautus saadaan kunnolla käyntiin: Väärin toteutettuna velvoitteet vaikuttavat Itämeren kalastuksen määrään, pyyntipaine nousee merellä ja kohdistuu luonnon lohikantoihin. ”Kärkirahoitushankkeisiin myönnetty julkinen raha tulisi korvamerkitä kalateiden luonnonmukaisiin ohitusuomiin, kutualueiden kunnostuksiin ja mätirasiaistutuksiin yläjuoksuilla. Näin saataisiin vahvistettua kalakantaa, jolla on aito nousuvietti.”
Kemijoki Oy:n näkemyksen mukaan velvoitteiden kasvattaminen ei voi olla itsetarkoitus, vaan olennaisempaa on keskittyä tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen: ”Velvoitteen muuttaminen oikeusteitse merkitsisi vuosien prosessia jonka lopputuloksesta ei ole varmuutta. Vaelluskalojen palauttamisen kannalta se olisi kaikkein hitain ja kivisin tie”, sanoo Zitting-Huttula.
Juuso haluaa nähdä viisaita päätöksiä ja konkreettisia tekoja: ”Kaiken kaikkiaan on hyvä, että asiasta keskustellaan ja tilaisuuksia järjestetään. Toivon että ymmärrys lisääntyy erityisesti niillä ihmisillä, jotka tekevät vaelluskalaratkaisuihin liittyviä päätöksiä. Meillä on maailman johtavia kala-asiantuntijoita ja kannustaisin ottamaan esimerkiksi yliopistoja mukaan tutkimukseen. Onnistumisia tarvitaan.”
Myös Kemijoki Oy:n Zitting-Huttula korostaa yhteistyön ja avoimen vuoropuhelun merkitystä: ”Meidän näkökulmastamme on tärkeää sopia Lapin liiton, vesivoimayhtiöiden sekä vaikutusalueiden sidosryhmien kanssa yhteisistä askelista ja tavoitteista. Paljon on jo tehty ja ohjausryhmän avulla voimme jatkossakin tiivistää yhteistyötämme ja tehdä asioita entistä läpinäkyvämmin. Olemme tehneet yhteistyötä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa ja tätä tärkeää työtä jatkamme myös tulevaisuudessa.”