Työ vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Lieksanjoella jatkuu
Pankakosken voimalaitoksellemme otettiin viime kesänä käyttöön Suomen ensimmäinen vaelluspoikasten alasvaelluksen mahdollistava kiinniottolaite. Kuluneen kevään aikana olemme kehittäneet kiinniottolaitetta viime vuoden koekäyttöjaksosta saatujen kokemusten sekä käyttäjien palautteen perusteella. Kevään ja kesän aikana voimalaitoksella, sen ympäristössä ja ylempänä Lieksanjoen kutualueilla tehdään kehitys- ja tutkimustyötä vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.
Pankakosken vaelluspoikasten kiinniottolaitteen kehittämiseen liittyvä uuden nielurakenteen rakentaminen on edennyt kevään aikana ja työt valmistuivat loppukeväästä. Viime syksyn aikana tehtyjen yläkanavan virtaamakenttien mittaus- ja mallinnustulosten perusteella päätettiin suunnitella ja rakentaa kokonaan uusi nielu vanhan nielun modifioinnin sijaan. Kiinniottolaitteen nielu on muotoiltu uudelleen ja nielun korkeuden säätö on automatisoitu. Päivitysten avulla nielun sijainti muuttuu vedenpinnan muutosten mukaisesti, mikä taas pitää nielun virtaaman optimaalisena ja houkuttelee kaloja mahdollisimman hyvin.
”Nielurakenteen uusimisen lisäksi kiinniottolaitteen pumpun poistoputkea muutettiin siten, että se purkaa veden pohjan läheisyyteen. Pumpattavan veden määrä on enimmillään 1000 l/s. Viime vuonna kerättyjen havaintojen ja asiantuntijanäkemyksen perusteella aiempi sijainti on voinut häiritä kiinniottolaitetta lähestyviä kaloja”, kertoo Kemijoki Oy:n Lieksan aluepäällikkö Kari Pehkonen.
Lieksanjoen vaellushuippu ajoittuu kesäkuun alkupuolelle ja kiinniottolaitteen käyttö on parasta aikaa meneillään.
Alasvaellusratkaisuun tehtyjen päivitysten tavoitteena on tehostaa kiinniottolaitteen toimintaa ja houkutella aiempaa enemmän vaelluskaloja kulkemaan nieluun. Työt ovat osa NOUSU-ohjelmaa.
Katso dronekuvaa Pankakosken voimalaitoksen kiinniottolaitteesta:
Smolttiallas ylävirran puolelta
Kesän aikana teemme myös voimalaitoksen 3D-mallinnus voimalaitoksen yläaltaan virtaamista. Aiempaan 2D-mallinnuksen verrattuna saamme laajempaa tietoa alueen virtaamista ja voimme arvioida miten virtaamat vaikuttavat kalojen liikkeisiin.
Telemetria- ja pit-merkkiseurannalla tietoa kalojen liikkeistä
Pankakosken voimalaitoksen padon yläpuolisella alueella käynnistyi loppukevään ja kesän taitteessa seurantatutkimushanke, jossa voimalaitoksen yläkanavalle laskettiin järvilohia, joiden liikkeitä seurataan radiotelemetriavastaanottimilla. Tutkimusta toteuttava Kala- ja vesitutkimus Oy on asentanut voimalaitoksen yläpuolelle ja yläkanavan varteen telemetriaseurantaa varten laitteita, joiden avulla merkittyjen kalojen liikkeitä voidaan seurata. Seurannan tavoitteena on saada käsitys, miten yläkanavaan lasketut kalat liikkuvat voimalaitoksen yläpuolella. Tutkimuksen rahoituksesta on vastannut Kemijoki Oy.
Samassa yhteydessä alueella toteutetaan pit-merkkiseurantaa, jossa Pankakosken voimalaitoksen yläaltaaseen sekä yläpuolisille Ruunaan ja Naarajoen koskialueille on istutettu pit-merkittyjä järvilohia. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa kuinka paljon koskialueella kuoriutuvista ja smolttiutuvista kaloista päätyy Pankakosken voimalaitokselle ja siitä alaspäin kohti Lieksankosken voimalaitosta.
Kiinniottolaitteella saatu rasvaeväleikattu taimenen poikanen. Kuvaaja Jukka Turunen.
Hanketta on toteuttamassa Luonnonvarakeskus, Future Missions Oy sekä Pielisen-Karjalan kalatalousalue, joka hankki istutetut kalat tutkimusta varten. Tutkimuskokonaisuus on jatkoa vuonna 2016 käynnistyneelle Maa- ja metsätalousministeriön Vaelluskalat-kärkihankkeelle ja viimevuotiselle NOUSU-ohjelmalle.
”Kiinniottolaitteen käyttö sekä telemetria- ja PIT-merkkiseuranta muodostavat tutkimuskokonaisuuden, jonka avulla pyrimme saamaan monipuolisesti tietoa jokialueen tapahtumista ja kalojen liikkeistä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää aiempaa paremmin järvilohen poikastuotantoa ja smolttien vaellusta Lieksanjoella”, kertoo Future Missions Oy:n Niilo Valkonen.
Seurantatyötä jatketaan arviolta juhannukseen asti, jolloin järvilohen vaellus päättyy Lieksanjoella. Tämän jälkeen kiinniottolaitteesta ja seurannoista saatu data käydään läpi ja käytetään seuraavien vaiheiden suunnittelun tukena.
”Järvilohikannan elvyttämiseksi on tehty jo pitkään töitä, mutta laji on edelleen kriittisessä tilassa. Yhteistyö alueen toimijoiden kanssa on ollut sujuvaa ja yhteistyöllä on päästy eteenpäin,” Valkonen jatkaa. Alueella tehtävät tutkimukset ja toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä tulevien toimenpiteiden suunnittelun kannalta.
Tutkimushankkeen lisäksi jokialueella jatketaan aiempien vuosien tapaan myös muita toimenpiteitä, kuten jokialueen kunnostuksia, emokalojen ylisiirtoja ja sähkökoekalastuksia.
Lisätietoja
Kari Pehkonen
Lieksan- ja Kymijoen aluepäällikkö
Kemijoki Oy
Sähköposti kari.pehkonen@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4450