Tulviin varautuminen edellyttää monien keinojen yhteensovittamista – jätimme näkemyksemme Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta

Jätimme 5.5.2021 Lapin ELY-keskukselle lausuntomme Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta vuosille 2022–2027.

Lausunto liittyy ELY-keskuksen Kemijoen tulvaryhmän kanssa valmistelemaan Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotukseen, jonka kuulemisaika päättyy 14.5.2021.

Suunnitelmissa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tulvariskien hallinnan tavoitteita ovat muun muassa tulvariskien vähentäminen, tulvista aiheutuvien vahingollisten seurausten ehkäisy ja lieventäminen sekä tulviin varautumisen edistäminen.

Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmissa tavoitteet on jaoteltu ensisijaisiin ja toissijaisiin eli lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä saavutettaviin tavoitteisiin. Merkittävillä tulvariskialueilla pyritään ensisijaisesti suojaamaan kohteet kerran 100 vuodessa toistuvilta tulvilta. Toissijainen tavoite on kohteiden suojaaminen kerran 250 vuodessa toistuvilta tulvilta. Merkittävien tulvariskialueiden ulkopuolella ensisijainen tavoitetaso on kerran 50 vuodessa toistuva tulva ja toissijainen tavoitetaso kerran 100 vuodessa toistuva tulva.

Pidämme ensiarvoisen tärkeänä viranomaisten johdolla tapahtuvaa tulviin varautumisen kehittämistä ja erilaisten keinojen selvittämistä vahinkojen torjumiseksi. On myös tärkeää hyödyntää suurtulvista saatuja kokemuksia.

”Vuoden 2020 tulvasta saatujen kokemusten perusteella korostamme viranomaisten johdolla kerättävien olosuhdetietojen merkitystä. Lumen vesiarvotiedot, satelliittikuvat sekä maastossa laajemmin tehtävät mittaukset ovat oleellinen osa oikean tulvatilannekuvan muodostamisessa ja varautumisessa”, sanoo Kemijoki Oy:n lupa-asioista vastaava päällikkö Sakari Pyhäjärvi.

Kemijoen säännöstely auttaa tulvien torjunnassa

Rakennettujen vesistöjen säännöstely auttaa merkittävästi tulvien torjunnassa. Rakennetuissa vesistöissä myös jääpatojen riski on huomattavasti pienempi kuin rakentamattomissa vesistöissä.

Suomen ympäristökeskus mallinsi jälkiarviointina, minkälainen kevään 2020 suurtulva olisi ollut ilman Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärven säännöstelyä. Vesistömallijärjestelmällä toteutetun simulaation mukaan Kemijoen vedenpinta olisi ilman säännöstelyä noussut Rovaniemellä 80‒90 senttimetriä toteutunutta korkeammalle. Vaikka SYKE:n vesistömalliin sisältyy epävarmuuksia, on se paras käytettävissä oleva arviointimenetelmä.

Hyvä yhteistyö ja ennakointi olivat keskeisessä roolissa kevään 2020 ennätysmäiseksi ennustettuun tulvaan varautumisessa. Teemme tänäkin keväänä tiivistä yhteistyötä tulvaviranomaisten kanssa, lupaehtojemme puitteissa ja viranomaisten ohjeistusten mukaisesti.

”Kuten toimme tulvariskien hallintasuunnitelmasta jätetyssä lausunnossakin esiin, on tulviin varautuminen viime vuosien aikana parantunut oleellisesti. Jatkamme mielellämme viranomaisten kanssa selvitystyötä siitä, onko vesistön säännöstelyä kehittämällä tai muilla toimenpiteillä mahdollista vaikuttaa tulvariskien pienenemiseen”, sanoo Sakari Pyhäjärvi.

Lisätietoja
Sakari Pyhäjärvi
Kemijoki Oy
Sähköposti sakari.pyhajarvi@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4471


Lue lisää