Taloustutkimuksen kysely: valtaosa toivoo kaupungilla olevan toimiva neuvotteluyhteys Ailangantunturin pumppuvoimahankkeen kanssa
Taloustutkimus toteutti toimeksiannostamme kemijärveläistä aikuisväestöä edustavan asukaskyselyn. Tavoitteena oli saada ajantasaista tietoa paikallisten suhtautumisesta Ailangantunturinpumppuvoimalahankkeeseen. Vastaajista 84 % toivoi, että Kemijärven kaupungilla on neuvotteluyhteys hankkeen kanssa. Kemijärveläisten mielipiteet pumppuvoimalaa kohtaan jakautuvat: hieman yli puolet vastaajista ei kannata hanketta, ja vajaa puolet suhtautuu hankkeeseen joko positiivisesti tai neutraalisti.
84 % kemijärveläisistä ajattelee, että Kemijärven kaupungilla tulisi olla toimiva neuvotteluyhteys hankkeen kanssa, käy ilmi Taloustutkimuksen Kemijärven asukkaille toteuttamassa kyselyssä. Vastaukset ovat lähes yhtenevät huolimatta vastaajan suhtautumisesta pumppuvoimaan.
Kaiken kaikkiaan asukaskyselyssä korostuvat ajantasaiseen tietoon liittyvät kysymykset: harvempi kuin joka toinen vastaaja (41 %) kokee tietävänsä hankkeesta riittävästi. Tietoa kaivataan sekä pumppuvoimalan negatiivista (63 %) että positiivisista vaikutuksista (57 %). Vastaajat ovat saaneet tietoa useimmin uutis- ja ajankohtaismedioista (83 %), tuttavien ja lähipiirin kanssa käydyistä keskusteluista (65 %) sekä sosiaalisesta mediasta (49 %). Kemijoki Oy:n verkkosivustolta tietoa on saanut vajaa viidennes vastaajista (19 %).
Keskustelu koetaan kärjistyneeksi
Valtaosa (59 %) kyselyn vastaajista kokee pumppuvoimakeskustelun liian kärjistyneeksi. Kokemus korostuu erityisesti hankkeeseen myönteisesti suhtautuvissa, joista peräti 98 % kokee keskustelun liian kärjistyneeksi. Kielteisesti hankkeeseen suhtautuvista näin ajattelee sitä vastoin reilu kolmannes (37 %). Kemijärveläinen aikuisväestö toivookin erityisesti asiallista keskustelua (61 %), jossa eri näkökulmat ovat esillä (58 %).
Tutkimuksen perusteella kokemus keskustelun kärjistyneisyydestä voi kytkeytyä myös siihen, mistä ja miten tietoa hankkeesta saadaan. Sosiaalinen media hankkeen tiedonlähteenä korostuu erityisesti nuoremmassa aikuisväestössä. Useampi kuin neljä viidestä (82 %) 27–49‑vuotiaista vastaajista kertoo saaneensa tietoa hankkeesta sosiaalisesta mediasta.
”Kun tieto välittyy epävirallisten keskustelujen ja sosiaalisen median kautta, se voi osaltaan vahvistaa kokemusta keskustelun kärjistyneisyydestä. Kärjekkäät tulkinnat leviävät nopeasti”, Taloustutkimuksen kyselystä vastannut tutkimuspäällikkö Timo Myllymäki kertoo.
Osallistumista pumppuvoimakeskusteluun epäröidään
Useampi kuin joka kolmas vastaaja (39 %) kertoo haluavansa ottaa pumppuvoimakeskusteluun kantaa, mutta kokee sen vaikeaksi. Kannanotto keskusteluun on ollut yleisintä hankkeeseen erittäin kielteisesti suhtautuvien keskuudessa. Pumppuvoimakeskusteluun kantaa ottaneista vastaajista 67 % suhtautuu hankkeeseen erittäin kielteisesti.
”Aiheesta käytävään keskusteluun kantaa ottaneista lähes kolme neljästä (72 %) suhtautuu hankkeeseen kielteisesti, viidennes (19 %) myönteisesti ja vajaa kymmenesosa (8 %) neutraalisti. Sen sijaan kantaa ottamattomissa neutraalisti suhtautuvien osuus on suurempi (30 %). Asukaskyselyjen vahvuus on siinä, että ne tuovat esiin myös ne näkemykset, jotka eivät näy äänekkäimmin julkisessa keskustelussa”,toteaa Myllymäki.
Tutkimuksen mukaan vastaajista 53 % suhtautuu Ailangantunturin pumppuvoimalaan negatiivisesti. Loput ovat joko positiivisella (22 %) tai neutraalilla kannalla (22 %) – tai eivät osaa vielä sanoa (3 %).
Tutkimuksesta
Taloustutkimus toteutti Kemijoki Oy:n toimeksiannosta Kemijärvellä asukaskyselyn Ailangantunturin pumppuvoimahankkeesta helmi–maaliskuussa 2026. Tiedonkeruumenetelmänä olivat satunnaisotantana toteutetut puhelinhaastattelut. Haastatteluja tehtiin 200 kappaletta 24.2.–6.3.2026 välisenä aikana. Vastaajat olivat iältään 27–89-vuotiaita, ja aineisto painotettiin iän ja sukupuolen mukaan vastaamaan Kemijärven aikuisväestöä.
Puhelinhaastattelumenetelmä on nopea tapa kerätä tietoa, mutta nuorempien vastaajien tavoittaminen väestöä edustavasti pienemmillä paikkakunnilla puhelimitse on yleensä haasteellista, koska heille ei ole saatavilla riittävästi puhelinnumeroita, eivätkä he soitettaessa vastaa puhelimeen yhtä aktiivisesti kuin vanhemmat. Myös nuoremmille kemijärveläisille soitettiin, mutta otoksen painopiste puhelinhaastattelussa oli aikuisväestössä.
Median tiedustelut:
Heikki Hepoaho
Viestintäpäällikkö, Kemijoki Oy
heikki.hepoaho@kemijoki.fi
020 703 4435
