Taivalkosken kalauoman luvitus menee eteenpäin

Jätimme hakemuksen aluehallintovirastolle alkuvuodesta 2022. Lupaviranomaiset kävivät tutustumassa uoman maasto-olosuhteisiin, jonka jälkeen täydensimme aluehallintoviraston pyynnöstä hakemustamme.

Olemme jatkaneet luvitusvaiheen aikana kalauomaprojektin suunnittelua. Olemme jatkaneet myös toimenpiteitä, joilla vahvistetaan poikastuotantoalueille leimautuvien vaelluskalojen kantoja. Teemme muun muassa elinympäristökunnostuksia, mäti- ja pienpoikasistutuksia, tutkimusta, tuloksellisuuden seurantaa sekä parhaiden ratkaisujen etsimistä ja tukemista. Taivalkoskella on myös jo useamman vuoden ajan ollut käytössä Kalasydän-kalatieratkaisu, joka on osoittautunut toimintavarmaksi ja tulokset rohkaiseviksi.

”Kemijoki Oy on sitoutunut kala-asioiden pitkäjänteiseen kehittämiseen. Hakemuksemme kuulutus on yksi askel eteenpäin Taivalkosken kalauoman toteutuksessa sekä luonnon monimuotoisuusohjelmamme tavoitteessa luoda vaelluskalojen vaellusyhteydet Ounasjoelle”, kertoo Kemijoki Oy:n aluetoiminnasta ja yritysvastuusta vastaava johtaja Ismo Heikkilä.

Etenemme yhteistyössä jokivarren yhteisöjen kanssa

Olemme tavanneet kalauomaprojektin eri vaiheissa esimeriksi Kemijoen kalatalousalueita ja osakaskuntia, Taivalkosken voimalaitosalueen naapureita sekä alueen kuntien ja viranomaisten edustajia. Kuuntelemme myös tulevaisuudessa jokivarren asukkaiden ja yhteisöjen näkemyksiä kalauoman toteutuksesta ja vaelluskala-asioista.

Olemme perustaneet Taivalkosken kalauoman seurantaryhmän, jonka tarkoituksena on kirittää kalauoman suunnittelua ja toteutusta. Vuodesta 2022 toiminut seurantaryhmä tiivistää yhteistyötä, varmistaa aidon vuorovaikutuksen ja toimii osaltaan kalauomaa koskevien näkemysten välittämisen ja palautteenannon kanavana.

Taivalkosken kalauoman seurantaryhmässä on mukana Lapin ELY-keskuksen, Metsähallituksen, Lapin liiton, jokivarren kuntien ja kaupunkien, kalatalousalueiden, Lapin vapaa-ajankalastajien, paikallisen osakaskunnan ja kyläyhdistyksen edustajia sekä asiantuntijajäseninä Luonnonvarakeskuksen ja Voimalohi Oy:n edustajat. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska ja varapuheenjohtajana Keski-Kemijoen kalatalousalueen puheenjohtaja Reijo Saari.

”Monipuolisten ja oikeassa järjestyksessä toteutettujen toimenpiteiden lisäksi vaelluskalakannan palauttaminen Kemi- ja Ounasjokeen vaatii onnistuakseen kaikkien toimijoiden, osapuolten ja sidosryhmien hyvää yhteistyötä ja hyväksyntää. Uskomme vuoropuhelun voimaan. Lupahakemuksen kuulutusvaihe tarjoaa jälleen viranomaisille ja muille asianosaisille mahdollisuuden tuoda Taivalkosken kalauomaan liittyvät näkemykset mukaan keskusteluun”, Ismo Heikkilä sanoo.

Tausta: Taivalkosken vaelluskalaratkaisu

Keräsimme tammikuussa 2019 kaikille avoimella kyselyllä näkemyksiä parhaasta Taivalkosken padon ohitusratkaisusta. Kyselyssä 65 % äänistä meni kalauomalle, 30 % Kalasydämelle ja 5 % kalaportaalle. Kyselyn lopputuloksen myötä käynnistimme selvitystyön kalauoman rakentamiseksi Taivalkosken voimalaitokselle. Valitsimme kalauoman toteutettavuussuunnitteluun Swecon, jolla on kansainvälistä kokemusta vastaavista hankkeista.

Havainnekuvassa Taivalkosken kalauoma ja sen eri osat

Kalauoman suunnittelun tärkein kriteeri oli kalojen käyttäytyminen eli se, miten vaelluskalat pääsevät parhaiten nousemaan Taivalkosken padon yli. Swecon selvitystyössä toteutuskelpoisimmaksi vaihtoehdoksi todettiin alakanavan itärannalle sijoittuva kalauoma, jonka kokonaispituus on lähes 700 metriä, keskimääräinen leveys kolme metriä ja keskikaltevuus kaksi prosenttia. Houkutusvirta-altaan tilavuus on lähes 6 000 kuutiometriä. Tämä video esittelee suunnitelman Taivalkosken kalauomasta.

Otimme Taivalkoskella kesällä 2019 käyttöön rovaniemeläisen Kalasydän Oy:n kehittämän hydraulisen Kalasydän-kalatieratkaisun. Olemme pilotoineet kesästä 2021 lähtien lisäksi Smolttisydän-alasvaellusratkaisua, jonka avulla merelle vaeltavat poikaset ohjataan kulkemaan padon ohi.

Tutkimus, seuranta ja elinympäristökunnostukset ovat keskeinen osa Taivalkosken vaelluskalaratkaisua.

Olemme mukana useissa tutkimushankkeissa. Esimerkiksi ”Ounasjoen istutusten tuloksellisuus” hankkeessa selvitetään merilohen erilaisten istutusmenetelmien, poikasten alkuperän ja kasvatusmenetelmien vaikutusta istutusten tuloksellisuuteen ja kustannustehokkuuteen. Vuosina 2021–2026 toteutettavaa hanketta koordinoi Voimalohi, ja tutkimuksen toteuttaa Luonnonvarakeskus.

Olemme mukana myös ”Lohen vaelluspoikasten selviytyminen Kemijoella – erot voimalaitosten välillä” tutkimushankkeessa, jossa selvitetään radiotelemetriaseurannan avulla vaelluspoikasten selviytymistä Kemijoen viiden alimman voimalaitoksen yhteydessä. Vuonna 2023 toteutettavaa hanketta koordinoi Voimalohi, ja tutkimuksen toteuttaa Luonnonvarakeskus.

Osallistuimme vaelluskalojen lisääntymiseen sopivien alueiden suunnitteluun ja kunnostamiseen EU:n Interreg Pohjoinen -ohjelman hankkeen myötä. Suomen osalta vuonna 2022 päättyneessä hankkeessa keskityttiin erityisesti Ala-Kemijoen sivujokien ja niiden valuma-alueiden inventointiin. Osana hanketta toteutettiin elinympäristöjen kunnostustöitä, jotka kohdistuivat Ropsa-, Silmä-, Runkaus- ja Vaattunkijoen valuma-alueille.

Olimme Lapin Ely-keskuksen sekä Koivukylän osakaskunnan kanssa yhteistyötahoina mukana Runkausjoen elinympäristökunnostuksessa, joiden toteuttaja oli Kalasydän Oy. Kunnostuksen suunnittelusta ja valvonnasta vastasi Apajax Oy. Sittemmin kunnostetuille alueille on istutettu vuosittain 20 litraa merilohen mätiä biohajoavissa mätirasioissa ja tuloksellisuuden seurantaa on tehty sähkökoekalastuksin. Lisäksi tänä keväänä Runkausjokeen istutettiin yli 5 000 vuoden ikäistä lohenpoikasta Kalavapriikki Oy:n järjestämässä Lohitalkoot-tapahtumassa.

Käynnistämme Kemijoen pääuomalla tänä vuonna Tervolan Rötkösensaaren edustan elinympäristökunnostuksen suunnittelun ja luvituksen. Kartoitamme Rötkösensaaren edustan mahdollisuudet lohen poikastuotantoalueeksi, laadimme kunnostussuunnitelman ja käynnistämme luvituksen samojen toimijoiden kanssa kuin Runkausjoen kunnostushankkeessa.

Lisätietoja
Ismo Heikkilä
Johtaja, aluetoiminta ja yritysvastuu
Kemijoki Oy
Sähköposti ismo.heikkila@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4415