Taivalkosken Kalasydämen kehitystyössä uusia askeleita
Taivalkosken voimalaitoksella on ollut kesäisin käytössä rovaniemeläislähtöisen Kalasydän Oy:n kehittämä hydraulinen Kalasydän-kalatieratkaisu. Vuoden 2021 aikana järjestelmän kehitystyö jatkui ja testasimme muun muassa uudelle satelliittisuuaukolle parhainta sijoituspaikkaa Smolttisydämen avulla. Kalatie on ollut käytössä Taivalkosken voimalaitoksella vuodesta 2019 lähtien ja jatkamme järjestelmän käyttöä sekä sen parhaan mahdollisen potentiaalin kartoittamista.
Kemijoki Oy on ollut mukana kehittämässä ja käyttämässä Kalasydäntä useamman vuoden ajan. Kalatieratkaisuna se on nopea toteuttaa, lupaprosessi on kevyt ja se on osoittautunut toimivaksi vaellusyhteydeksi. Järjestelmän avulla olemme saaneet tutkimustietoa vaelluskalojen käyttäytymisestä. Kalasydän edustaa pitkään kaivattua innovatiivisuutta vaelluskalatyössä.
Vuonna 2021 Kalasydän oli käytössä heinäkuusta noin lokakuun puoleenväliin asti. Järjestelmässä olevan laskurin ja kuvien perusteella sen läpi Taivalkosken padon yli kulki yhteensä 1772 kalaa, joista vajaat 300 oli lohikaloja. Kemijoki Oy:n verkkosivuilta löytyy laskuri, josta voit seurata Kalasydäntä käyttävien kalojen määrää tulevan vuoden aikana. Sivulle päivittyy myös valokuvia järjestelmää käyttävistä kaloista. Sivulle pääset täältä.
Kemijoki Oy:n tavoitteena on palauttaa vaelluskalakantaa Kemi- ja Ounasjokeen, vaiheittain edeten ja seurantatuloksiin perustuen. Jätimme tammikuussa Taivalkosken vesivoimalaitoksen yhteyteen suunnitellun kalauoman lupahakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Jatkamme luvitusvaiheen ajan luonnonmukaisista ja teknisistä osuuksista koostuvan kalauomaprojektin valmistelua.
Kehitystyön pohjalta uusia ominaisuuksia Kalasydämeen
Kartoitimme kesän aikana Kalasydämen uudelle satelliittisuuaukolle eli Satelliittisydämelle, parhaiten sopivia sijoituspaikkoja. Satelliittisuuaukko on samaa Kalasydän-järjestelmää käyttävä vapaasti sijoitettava kelluva yksikkö, jossa on vaelluskaloja varten pääjärjestelmään nähden rinnakkainen suuaukko. Satelliittisuuaukon kautta kalat uivat putkistoa pitkin pääyksikköön ja sieltä voimalaitoksen yläpuolelle. Kartoituksessa hyödynsimme läpimenoratkaisuna Smolttisydäntä, jonka avulla testasimme valikoituja kohteita.
”Tavoitteenamme oli löytää parhaat mahdolliset sijoituspaikat kokonaan uudelle satelliittisuuaukolle, jonka testaaminen alkaa tulevana kesänä. Satelliittisuuaukon avulla pyritään nostamaan kalatietä käyttävien kalojen määrää ja nopeuttamaan läpimenoa. Kalasydän Oy:n tavoitteena on päästä lohikalojen läpimenoprosenteissa mahdollisimman hyviin tuloksiin. Testit sujuivat hyvin ja löysimme kaksi sijoituspaikkaa ensi kesän testausta varten”, kertoo Kalasydän Oy:n Mika Sohlberg.
Satelliittisuuaukkoratkaisua voidaan hyödyntää myös huonosti toimivissa teknisissä kalateissä lisäsuuaukkona.
”Viime kesä sujui Kalasydämen käytön kannalta erinomaisesti. Kesän aikana ei ilmentynyt ongelmia ja järjestelmä toimi hyvin myös erilaisilla voimalaitoksen turbiinien virtaamilla”, Sohlberg jatkaa.
Tutkimus- ja näytepyyntiä Taivalkosken ja Isohaaran voimalaitoksilla
Vuonna 2021 Isohaaran ja Taivalkosken voimalaitosten alueilla toteutettiin tutkimus- ja näytepyyntiä. Pyyntiseurannan tulosten avulla pyritään arvioimaan Isohaaran kalateiden läpi uineiden lohien ja taimenten määrää ja sitä, ovatko kalat alkuperältään istukkaita vai luonnossa syntyneitä.
Taivalkosken voimalaitoksella on tehty näytekalapyyntiä vuodesta 2018 alkaen. Vuonna 2021 pyynti toteutettiin syyskuun loppupuolella ja siinä hyödynnettiin myös voimalaitoksella käytössä ollutta Kalasydän-kalatieratkaisua. Näytekaloja Kalasydämestä otettiin yhteensä 24 kappaletta, joista 19 lohta ja 5 taimenta. Lohista kuusi oli rasvaevällistä ja ne luokiteltiin villeiksi.
Tämän lisäksi Taivalkosken alapuolella pyydettiin näytekaloja verkoilla. Verkkokalastuksessa saatiin näytekaloiksi yhteensä 15 lohta, joista viljelyperäisiä oli 93 %. Näytepyyntiä toteutettiin myös Isohaaran voimalaitoksella rysäpyyntinä. Isohaaran alapuolella rysäpyynnistä näytekaloiksi saatiin yhteensä 76 lohta, joista 96 % oli viljelyperäisiä.
”Taivalkosken voimalaitoksen alapuolella saatujen lohien lukumäärään verraten vuosien 2020 ja 2021 yksikkösaalis laski kymmenesosaan vuoden 2018 saalistasoon nähden. Saalismäärän laskuun eri vuosina ovat todennäköisesti vaikuttaneet useat tekijät, kuten lohien myöhäisempi nousu pitkän kevättulvan jälkeen, kalaportaiden avaamisaikataulu, lohien vähäisempi määrä, myöhemmin tehty näytepyynti ja veden korkea lämpötila pitkälle syksyyn sekä pyynninaikainen syystulva”, Kemijoki Oy:n Jyrki Autti summaa johtopäätöksiä.
Kaloista mitattiin pituus ja paino, tarkistettiin, oliko kalan rasvaevä leikattu, määritettiin sukupuoli ja otettiin suomunäyte ikämääritystä varten. Rasvaevällisistä lohista otettiin lisäksi kuulokivi eli otoliitti, josta määritettiin mahdollisen istutusperäisyyden osoittava alitsariinimerkki.
Taivalkosken alapuolella verkkosaaliin näytelohista viljelyperäisiä oli 93 %, kun taas Kalasydämestä otetuista näytelohista 68 % oli viljelyperäisiä. Isohaaran alapuolella 98 % näytelohista oli viljelyperäisiä. Vuosien 2018–2021 näytepyyntien ja kirjanpitokalastuksen lohisaaliissa keskimäärin 94,0 % on ollut viljelyperäisiä lohia.
Näytepyyntien ja muiden selvitysten perusteella voidaan arvioida, että Taivalkosken alapuolella esiintyy viljeltyjä ja villejä lohia kutakuinkin samassa suhteessa kuin niitä esiintyy Isohaaran alapuolella.
Tutustu Kemijoen Isohaaran ja Taivalkosken tutkimus- ja näytepyynti vuonna 2021-raporttiin täällä.
Lisätietoja
Ismo Heikkilä
Johtaja, toimintaedellytykset ja omaisuuden hallinta
Kemijoki Oy
Sähköposti ismo.heikkila@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4415