Suuri virtaama nostaa pinnankorkeutta ahtaiden paikkojen yläpuolella
Tulvat ovat luontainen osa vesistöjen – sekä luonnontilaisten että rakennettujen jokien – toimintaa. Kemijoen virtaamat ja pinnankorkeudet nousisivat enemmän ilman vesistön säännöstelyä. Vaikka rakennettujen vesistöjen säännöstely auttaa tulvien torjunnassa, luonnonvoimille emme voi mitään.
Kemijoki Oy tekee viranomaisten kanssa parhaansa joka kevät, jotta tulvan aiheuttamat vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi. Voimme kuitenkin varautua tulvaan vain olemassa olevan säännöstelykapasiteetin puitteissa. Teimme jo talvella tekojärviin tilaa sulamisvesille, tyhjensimme Olkkajärven alarajalle ja laskimme Kemijärven vedenpinnan niin alas kuin säännöstelyehdot sallivat.
Tulvaa torjutaan tehokkaasti Lokan ja Porttipahdan sekä säännösteltävien järvien varastointikapasiteetin avulla. Sen sijaan Kemijoen jokivoimalaitosten varastointikapasiteetti on tulva-ajan vesimassoihin verrattuna mitätön. Siksi jokivoimalaitosten läpi juoksutetaan tulva-aikana vettä saman verran kuin sitä laitokselle tulee.
Valajaskosken tulvaluukuilla ei voida laskea pinnankorkeutta Rovaniemellä, kun tulva on korkeimmillaan
Normaalitilanteen virtaamalla Rovaniemen Lainaan ja Valajaskosken välinen ero on kymmeniä senttimetrejä. Tällöin myös Valajaskosken juoksutuksilla voidaan vaikuttaa Rovaniemen pintaan. Tulva-aikana tilanne on toinen.
Lainaan ja Valajaskosken välisessä jokiuomassa on joen virtaamaa ahdistavia kohtia kuten Ounaskoski, Rovaniemen kaupungin sillat ja Pahtaja. Kapeikot ja ahtaumat nostavat joen pintaa niiden yläpuolella, ja ne ovat osa Kemi- ja Ounasjoen jokiluontoa.
Isoilla virtaamilla joen pinnankorkeus nousee erityisesti veden virtausta ahdistavien kohtien yläpuolella. Valajaskosken pinta lasketaan tulvan aikana alas tulvaluukkujen avulla. Joen ahtauden vuoksi lisäjuoksutuksilla ei voida vaikuttaa joen pintaan Rovaniemen keskustan kohdalla niin, että tulvavahinkojen syntyminen olisi estettävissä.
Tulva-ajan poikkeuksellisen isoilla virtaamilla Kemijoki käyttäytyy kuten luonnontilassa: vaikka Valajaskosken luukut ovat auki, Lainaan ja Valajaskosken vesipintojen välinen korkeusero kasvaa lähes neljään metriin, kuten alla olevasta kuvasta käy hyvin ilmi.
”Verrataan Lainaan ja Valajaskosken välistä osuutta suppiloon: kun virtaama on pieni, vesi juoksee hyvin. Eikä suppilon pinta nouse. Kun virtaama nousee tietyn rajan yli, suppilo ei enää vedä vettä ja pinta suppilossa nousee. Suppilon jälkeen sijaitsevalla Valajaskosken voimalaitoksella ei näin ollen voida tulvan ollessa korkeimmillaan vaikuttaa joen pinnankorkeuteen esimerkiksi Lainaalla tai Kirkonjyrhämässä”, selittää Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Heikki Poikela.
Kuvassa vedenpinnan korkeuden kehittyminen Rovaniemen Lainaassa, Kirkonjyrhämässä ja Valajaskoskella 15.-25.5.2020
Valajaskosken lupaehdoissa on huomioitu tulvan vaikutus pinnankorkeuteen Rovaniemen keskustan kohdalla
Vesivoimalaitoksen rakentamiseen ja käyttöön tarvitaan aina vesilain mukainen lupa. Valajaskosken voimalaitoksen lupaehdoissa on huomioitu tulvan vaikutus vedenpinnan korkeuteen Rovaniemen Kirkonjyrhämässä. Vaikka normaalitilanteessa Valajaskoskella voidaan vaikuttaa vedenpinnan korkeuteen, suuressa tulvassa joen pinta nousee samoin kuin se nousisi luonnontilassa.
”Valajaskosken voimalaitoksella lupaehtojen mukainen suurin sallittu padotuskorkeus on voimalaitoksen kohdalla N43 + 74,00 metriä. Kun virtaama on suurempi kuin 2 400 kuutiometreinä sekunnissa (m3/s), vedenpinta nousee Kirkonjyrhämässä luonnontilassa vallinneita tulvaveden korkeusarvoja noudattaen. Virtaama on nyt 2 300 kuutiometreinä sekunnissa”, Heikki Poikela toteaa.
Tulvaviranomainen on harkinnut joen ahtaumien poistamista
Rovaniemen kohdalla virtaamista kahlitsevien ahtaumien purkamista on harkittu jokea ruoppaamalla. Arviointi tehtiin osana Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa vuosille 2016–2021. Kemijoen vesistöalueen tulvaryhmä asetti vesistöalueelle ja sen merkittäville tulvariskialueille tulvariskien hallinnan tavoitteet ja valitsi toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Selvitys valmisteltiin Lapin ELY-keskuksessa Kemijoen vesistöalueen tulvaryhmän johdolla.
Tulvaviranomaiset totesivat selvityksessä kallioperäiseen maapohjaan toteutettavien ruoppausten hyötyjen jäävän kustannuksiin verrattuna pieniksi.
Lisätietoa
Heikki Poikela
Kemijoki Oy, Käyttöpäällikkö
Puhelin 020 703 4469
Sähköposti heikki.poikela@kemijoki.fi
Janne Ala
Kemijoki Oy, Johtaja
Puhelin 020 703 4423
Sähköposti janne.ala@kemijoki.fi