Sierilä tukee Suomen ja EU:n ilmastotavoitteita
Teetimme analyysin Sierilän voimalaitoksen ilmastovaikutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä voimalaitoksen elinkaaren aikana. Elinkaarianalyysi vahvisti aiemmissa selvityksissä saamaamme käsitystä, että Sierilän aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olisivat vähäiset. Analyysi osoitti myös, että kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat pääasiassa rakennusaikaisista päästöistä. Vedennoston jälkeen patoaltaasta tapahtuva kasvihuonekaasupäästöjen merkitys on selkeästi vähäisempi.
EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmässä vesivoiman tuotanto on määritelty ilmastonmuutosta hillitseväksi toiminnaksi, kun elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 CO2-ekvivalenttigrammaa tuotettua (sähkö)kilowattituntia kohti. Analyysi tehtiin ISO 14040 ja 14044 -standardien mukaisesti. Elinkaarianalyysi osoitti, että Sierilän kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin 11 gCO2ekv/kWh. Päästö vastaa tai on jopa alhaisempi kuin nykyaikaisen tuulivoimalaitoksen tuottama päästö elinkaaren aikana.
Sierilän voimalaitoksen rakennusaikaiset päästöt syntyvät lähinnä betonin ja teräksen valmistuksen sekä maansiirtotöiden ja kuljetusten yhteydessä. Betonin valmistuksesta syntyviin päästöihin voimme vaikuttaa materiaalivalinnoilla vain vähän, mutta esimerkiksi maansiirtotöistä ja kuljetuksesta syntyviä päästöjä minimoimme pitämällä kuljetusmatkat mahdollisimman lyhyinä. Rakennusvaihe on suunniteltu siten, että tarpeetonta liikennettä pyritään välttämään. Tämän takia muun muassa maanottopaikat on valittu mahdollisimman lähelle käyttökohteita.
Patoallasalueen päästöt ovat vähäisiä
Sierilä sijoittuu kahden voimalaitoksen väliselle alueelle, johon vaikuttaa jo nykyisellään merkittävästi asutus sekä voimatalouskäyttö. Jokiosuus on rakentamaton, mutta osana voimalaitosketjua osuus ei ole luonnontilainen.
Voimalaitoksen myötä ylävirran jokialue muuttuu selkeästi nykyistä leveämmäksi noin 5 kilometrin matkalta. Uutta vesialuetta syntyy yhteensä noin 3,6 km2. Veden alle jäävät alueet ovat pääasiassa kuivahkoja maa-alueita. Vedennoston myötä patoaltaalla tapahtuva kasvihuonekaasupäästö liittyy pääasiassa orgaanisen aineen hajoamiseen. Alueen karusta maaperästä sekä suhteellisen pienestä veden alle jäävästä alueesta johtuen päästöt pysyvät vähäisinä. Voimalaitoksen patoallasalueella vesi vaihtuu nopeasti eikä hapettomia ja metaania synnyttäviä pohja-alueita pääse muodostumaan.
Olemme arvioineet ja huomioineet Sierilän voimalaitoksen rakentamisen ja käytön paikalliset ympäristövaikutukset suunnittelun eri vaiheissa. Kunnostamme ja rakennamme korvaavia elinympäristöjä patoallasalueen kasveille ja eläimille sekä suojaamme ja maisemoimme rantoja.
Sierilä tukee hiilineutraalisuustavoitteita
Suomi on asettanut kunnianhimoisen hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2035. Ilmastoystävällinen sähkö ja yhteiskunnan lisääntyvä sähköistyminen ovat tehokkaimpia tapoja vähentää päästöjä. Suomen sähkönkulutuksen on arvioitu lisääntyvän jopa 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Sähköntuotannossa siirtyminen uusiutuvaan ja vähäpäästöiseen energiaan edellyttää lisää joustavaa sähköntuotantoa. Vesivoima on paras keino tuottamaan tarvittavaa joustoa. Sierilä-hanke tuottaa ilmastoystävällistä sähköä sekä parantaa koko Kemijoen kykyä tuottaa joustavaa vesivoimaa.
Kemijoki Oy tilasi osana Sierilän hankevalmistelua ulkopuolisen ja riippumattoman ISO 14040 ja 14044 -standardien mukaisen analyysin voimalaitoksen elinkaarivaikutuksista Gaia Consultingilta. Analyysissa käytettiin voimalaitoksen yksityiskohtaista hankesuunnittelua varten laadittua aineistoa rakennusvaiheen osalta, Suomen sähköverkosta saatavilla olevia tietoja että EU:n alueelta saatavilla ollutta dataa vesivoimasta ja vastaavista hankkeista.
Lisätietoja:
Timo Torvinen
Varatoimitusjohtaja
Sähköposti timo.torvinen@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4411