Selvitys kalastuksesta Kitisellä: kokonaissaalis ja lajisuhteet 2000-luvun alun tasolla

Kemijoki Oy seuraa vesivoimatuotannossa olevien jokien ja varastoaltaiden tilaa jatkuvasti muun muassa kalakantoja tarkkailemalla. Vuonna 2013 Kemijoen sivujoesta Kitisestä nousi 27 tonnin kalansaalis, josta suurin osa oli haukea ja ahventa. Kokonaissaalissa ja lajisuhteissa ei ole tapahtunut isoja muutoksia 2000-luvun alkuun verrattuna.

Kemijoki Oy ja Ahma ympäristö Oy toteuttivat yhdessä selvityksen vuoden 2013 kalastuksesta Kemijoen sivujoessa Kitisellä. Osakaskuntien kalastusluvalla ja Kitisen viehekalastuksen yhtenäisluvalla kalastaneiden määrä oli yhteensä 547 taloutta. Eniten kalastaneita talouksia oli Kurkiaskan (158) ja Kokkosnivan (139) voimalaitosaltailla ja vähiten Matarakosken (53) altaalla.

Kitisen kokonaissaalis oli 27 tonnia, josta hauki- ja ahvensaaliin osuus oli lähes 70 %. Velvoiteistutuksissa käytettyjen lajien siian, taimenen, kirjolohen ja harjuksen yhteenlaskettu saalis oli 4,6 tonnia, mikä on 17 % kokonaissaaliista. Kokonaissaaliista pyydettiin 43 % verkoilla, katiskoilla 30 % ja vapapyydyksillä 23 %. Vapapyynnissä yleisimmin harjoitettiin vetokalastusta.

Tiedustelun tuloksia hyödynnetään yhdessä Sodankylän kalastusalueen osakaskuntien kanssa istutuksien tuloksellisuuden tarkastelussa ja Kitisen alueen kalastuksen järjestelyyn liittyvissä toimissa.

Vuonna 2008 vastaava saalis oli vajaat 21 tonnia ja vuonna 2003 lähes 28 tonnia. Myös kokonaissaaliin lajisuhteet ovat pysyneet 2000-luvun ajan ennallaan, mistä voidaan päätellä, että myöskään kalastuksessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Tiedustelu tehtiin postikyselynä kaikille kalastusluvan lunastaneille talouksille välillä Porttipahdan voimalaitos – Kemijoki. Luvan lunastaneita talouksia oli vuonna 2013 yhteensä 810. Kahden kyselykierroksen jälkeen vastausprosentiksi muodostui 60 %, mitä voidaan pitää kyselytutkimukselle tyydyttävänä.

Kemijoki Oy ja Pvo-Vesivoima Oy kompensoivat voimalaitosrakentamisen aiheuttamia kalataloushaittoja Kemijoen vesistössä kalaistutuksin. Lisäksi Kemijoki Oy:llä on Kitisen rakentamisen johdosta erillisiä kalanistutusvelvoitteita Kitisen pääuomaan ja sivujokiin. Istutusvelvoitteiden käytännön toteutuksesta vastaa Kemijoki Oy:n ja Pvo-Vesivoima Oy:n yhteinen tytäryhtiö Voimalohi Oy.

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 on luettavissa kokonaisuudessaan Kemijoki Oy:n kotisivuilla: Viestintä > Julkaisut. Samalle sivulle on koottu myös muut kalataloustarkkailuraportit.

Lue lisää aiheesta Kemijoki Oy:n kotisivuilla:
Kalanistutukset, kalatiet ja ylisiirrot
Kalastus Kemijoella
Ympäristötarkkailu

Lisätiedot:
Jyrki Autti
Kalastusmestari
Kemijoki Oy
+358 400 285 620
jyrki.autti@kemijoki.fi

Kemijoki Oy
Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi se säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Voimalaitosten kokonaisteho ylittää 1 100 MW. Vuonna 2013 yhtiön vesivoimalaitokset tuottivat sähköenergiaa yhteensä 4 148 gigawattituntia, mikä oli noin kolmannes kotimaisesta vesivoimalla tuotetusta sähköstä.

Ahma ympäristö Oy
Ahma ympäristö Oy on ympäristötutkimus- ja konsultointiyritys, joka tarjoaa asiantuntijuutta ympäristölainsäädännön edellyttämiin menettelyihin, tutkimuksiin tai tarkkailuihin.


Lue lisää