Sähköä kartanon vesistöistä: esittelyssä Ankkapurhan voimala-alue Kymijoella
Kemijoki Oy -nimen kaiku on pohjoinen, mutta tuotamme vesivoimaa myös etelässä, Kymi- ja Lieksanjoella. Ankkapurhan voimala-alueen juuret juontavat Suomen teollistumisen alkuaikoihin.
Vuosi 1887 – tarinan alku. Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy hankkii itselleen Anjalankosken itärannalla sijainneen puuhiomon voimalaitoksineen. Yhtiö haluaa padota koko kosken, jota myös Ankkapurhaksi kutsutaan, mutta puolet vesivoimasta kuuluu Suomen senaatin omistamalle Anjalan kartanolle.
Lopulta sekä yhtiö että valtio hakevat rakennuslupia vesivoimalaitoksille. Luvat myönnetään vuonna 1922, ja itärannan voimalaitos Inkeroinen rakennetaan saman tien. Länsirannan Anjalan rakennustyöt alkavat vasta kymmeniä vuosia myöhemmin.
Tänään Ankkapurhan voimalaitokset omistaa Kemijoki Oy ja alueella toimii kulttuuripuisto. ”Anjalan kartano, teollisuusmuseo ja Alvar Aallon arkkitehtuuri houkuttelevat kulttuurimaisemaan vuosittain tuhansia kävijöitä”, kulttuuripuiston toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen kertoo ja antaa samalla hyvän kesälomavinkin.
Lue lisää: Ankkapurhan kulttuuripuisto
Lue lisää: Inkeroisen ja Anjalan voimalaitokset